 |
| "Snart skiner Poseidon" |
Olen tunnistavani puistossa saman Matssonin, joka esiintyy myös Youtubesta löytyvästä "Änglarna" -minidokkarista. Kohtaus jossa menneiden vuosikymmenien menestysvuosien muisteleminen ja niiden peilaaminen nykytilanteeseen vetää Matssonin hyvin hiljaiseksi, symboloi väkevästi IFK Göreborgin pidemmän linjan kannattajien kollektiivista mielen tilaa. Entinen suurseura ja UEFA-cupin kaksinkertainen voittaja on todella syväunessa.
Bloodhound Gangin "The Bad Touch" jää viimeiseksi puistossa kuulemaksemme värssyksi. Otamme virvokkeet läheisen puistokahvilan suojaisalla terassilla. Gamla Ullevin liepeillä kuhisee. Blåvitt -shopeniin on niin pitkä jono, että passaamme vierailun sinne suosiolla. Huiveja (turhiakin) on kuulemma kotonakin jo sen verran, että asian laita on pääasiallisesti hyvä näin.
Gamla Ullevin betoniset ja väljät rakenteet huokuvat menneitä aikoja. Koppaan itselleni kakkoskaljan ja muksuille karkkipussit kipsasta. Kipsan vierestä olisi saanut IFK Göteborg -aiheisia maalauksia lasten käsivarsiin ja kasvoihin, mutta myös ne passataan. Göteborgin penkiltä käy ilmeisesti Adam Benediktsson huudattamassa kannattajasektiota ennen ottelua. Kyseessä lienee jonkinlainen tapa, sillä samalla rituaalilla startattiin myös vierasmatsi Hammarbytä vastaan.
Sinivalkoiset huivit pingotetaan tanaan ja "Snart skiner Poseidon" pauhaa pitkin Gamla Ullevia. Ottelun alku lyö kuitenkin menneiden haihatteluja heti korville, sillä vieraileva Mjällby, jolla on palttiarallaa saman verran vasta vuosia Allsvenskanissa kuin Göteborgilla mestaruuksia, vaikuttaa joukkueista paremmalta. Göteborgin pallonhallinta jää näennäiseksi ja sitä värittävät lukuisat harhasyötöt. Mjällbyn paketti vaikuttaa olevan paremmin kasassa ja sen hyökkäykset lähtevät terävästi. Göteborgin puolustus on toistuvasti pulassa Silas Nwankwon ja Mamudo Moron kanssa.
Laulu raikaa eläimellisesti eläytyvien capojen johdolla, jotka neliraajahalvausta halveksuen keikkuvat yläorren rakennustelineissä. Yksittäisiä soihtuja pätkähtää palamaan ja futiskansa nauttii olemassaolostaan.
Jollain ilveellä Göteborgin kuparinen kestää ja se pääsee vielä ennen puoliajan vaihtumista huudattamaan kotiyleisöä. Jo hukkaanheitetyn -näköisen nopean hyökkäyksen jälkimainingeissa Alexander Jallow tökkää Blåvitille 1-0 maalin ja taukojohdon. Ennen kuin betoni nielee katsojat käytävilleen ehdin kiinnittämään huomiota siihen, että sinivalkoisten päädyssä "Wisemen"-banderollin takana on aidosti wisemenien näköistä porukkaa.
Toinen puoliaika lähtee pelillisestikin kotijoukkueen vinkkelistä paremmin liikkeelle. Sen hyökkäykset ovat hallitumpia ja ne etenevät paremmin. Sirkushuveja tarjoilee Hosam Aiesh, joka muutamaankin kertaan härnää Mjällbyn pakkeja vuoroaskeltamalla pallon päällä.
Yleisö hurmioituu kotijoukkueen esityksestä ja chäntit kiertävät tiukemmin koko areenalla. Kuitenkin samoin kuin Göteborg ensimmäisellä puoliajalla, iskee Mjällby kuin tyhjästä toisella puoliajalla, kun Ivan Kricak toimittaa Otto Rosengrenin sivuvaparin maaliin: 1-1 ja kellossa 73min.
Mjällbyn tasoitus ei ehkä vastaa toisen puoliajan pelin kuvaa, mutta kun siihen ynnää ensimmäisen puoliajan tapahtumat, niin keltamustien maali on ollut koko ajan tulossa. Mjällbyn kannattajat vähät välittävät kausaliteeteista. He poksauttavat omasta karsinastaan keltaisen savupilven ilmoille.
Kotijoukkueen kannattajat koittavat piiskata omiaan vielä voiton syrjään kiinni. Kaukana se ei ole, kun Hussein Carneil veivaa boksin ulkopuolella jalkansa vapaaksi. Carneilin vihainen kuti tärähtää ylärimaan. Mjällbystä ei ota ihan selvää, että tyytykö se tasapeliin vai haluaako se vielä ryöstää koko pistepotin. Sen pelaamisessa on sekä Yiniä että Yangia. Göteborgilla homma menee minuutti minuutilta enemmän puskemiseksi, kuljetteluksi ja lopulta turhautumiseksi. Peli päättyy 1-1. Kotiyleisö buuaa ja viskoo vihaisia sananparsia kentän suuntaan.
Viini: haalistuvaa sinivalkoista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti