ÅIFK-PaiHa: Yläkentän boogie woogie

Viihdyttävää futista lupaava Paimion Haka saapui keskiviikon ratoksi Yläkentälle Åbo Idrottsföreningen Kamraternan eli tuttavallisemmin ÅIFK:n tai Kanarialintujen vieraaksi. Vähintäänkin kohtalaisen syysvireen löytäneelle PaiHalle potentiaaliset pinnat tietäisivät hajuraon kasvamista putoamiskamppailuun. ÅIFK taas liimautuisi voitolla vielä tiukemmin kärkikahinoihin. Tosin nousujunan savut ovat sekä Kanarialinnuilta että kymmeneltä muultakin joukkueelta jo horisontista kadonnut, sillä Pallo-Iirojen kulkua voivat muut seurata lähinnä GPS -paikantimen avulla.

ÅIFK aloittaa sähäkästi ja se jo ensimmäiseen puoleentoista minuuttiin saa maalinmakua kielen päälle pariin kertaan, mutta sekä Arman Palanin että Habibullah Husseinin ensimmäiset yritelmät laskeutuvat Valon Gerxhalijan hanskoihin. ÅIFK lisää minuutti minuutilta kierroksia ja se on sekä pallottomana että pallollisena vieraita koko ajan pari siiveniskua edellä. Kentällä kuullut palautteet ”Eteenpäin, eteenpäin” ja vieraiden ”Me ollaan myöhässä koko ajan” kuvaavat hyvin pelin pirtaa. ÅIFK purkaa mallikkaasti PaiHan prässin ensimmäisen linjan ja sen jälkeen mennäänkin kovaa vauhtia PaiHan maalia kohti.

Otan ensimmäisen kahvihetken jo vartin pelin jälkeen. Buffetissa asiointi käydään molemmilla kotimaisilla kielillä. Kun olen laskenut pahvimukin jalkoihini, Palani luikahtaa Husseinin pistopallon päätteeksi nokikkain Gerxhalijan kanssa. Gerxhalija pysäyttää Palanin jalkatorjunnalla.

ÅIFK sai lopulta hyödynnettyä hyvän otteensa

Reilu parikymmentä minuuttia se ottaa, että nähdään ensimmäinen maali. Se menee pelin kuvan mukaisesti ÅIFK:le, kun Alex Ålgars pyöräyttää boksissa ensin jalkansa vapaaksi ja karusellin päätteeksi pyöräyttää pallon maaliin: 1-0. Kovaäänisistä röyhäistään Aarne Tenkasta: ”Taas me tehtiin maali, kun taistellaan vain kullasta. Taas me tehtiin maali, kun muut on tehty pullasta”.

PaiHa vatkaa ensimmäisellä puoliajalla taikinaa lähinnä muutamista kulmapotkuista, joita se onnistuu hyökkäyksien päätteeksi kypsyttämään. Puolen tunnin kohdalla nähdään poikkeuksellisen pitkä halonhakkuu PaiHan maalin edessä, jonka rikkaaseen ja varmasti joiltain osin myös laittomuuksiin viittaavaan äänimaailmaan kuuluu pauketta, kolinaa ja lätsähdyksiä. Lopulta Mikko Kiviluoma saa tarpeekseen ja viittaa kädellään ÅIFK:n maalin suuntaan. Vaparilla jatketaan.

Klapia pinoon

ÅIFK jatkaa pelin päällä. Palanin kuti nuolaisee tolppaa. Gerxhalija käskyttää useampaan kertaan ottamaan Jon Terrnavan vasurin pois, mutta kun se kuitenkin vapautuu, niin kuti pyyhkäisee rimaa. Ennen taukoa PaiHan Veeti Laine pyyhkäistään pitkän ja jo rangaistusalueelle ehtineen kuljetuksen päätteeksi nurin. Paimiolaisten juomapullomiehen linjatuomarille osoittama kysymys ”Siinäkö ei ollut mitään?” vaikuttaa ihan kohtuulliselta. Lisäaikaa ei tule sekuntiakaan.

PaiHa tulee toisen puoliajan alkuun terävämmin ja joudunkin tsekkaamaan Palloliiton sivuilta, että oliko heti alussa vauhdikkaalla prässillä ÅIFK:n suuntaan puhaltava Carlos Da Silva Rodrigues ensimmäisellä puoliajalla kentällä. Olihan hän, mutta kenties tiedossa oli vapaudu vankilasta kortti tulevan vaihdon muodossa, mikä tihensi tikkausta. PaiHa saa sekä pidempiä hallintajaksoja että tiheämpään tahtiin hyökkäyksiä aikaiseksi. Syy-seuraussuhteen päässä on pari aika hyvästä paikasta saatua vaparia, jotka eivät kuitenkaan tuloudu.

PaiHa aloitti toisen puoliajan hyvin...

...mutta maaliksi asti se ei tuloutunut

ÅIFK:n valmentaja Jarkko Tallqvist reagoi fiksusti vaihdoilla pelin muuttuneeseen virneeseen. ÅIFK saa puolittaisia paikkoja, mutta helppoja maaleja ei senkään kohtalonkirjassa ole. Se vaatii lopulta vaihdosta sisään tulleen Eemeli Palon lähes maagisen ja pitkän läpisyötön Palanille ennen kuin kuullaan taas Tenkasta. Palani ei kehtaa missata enää tätä paikkaa, vaan nostaa pallon nätisti Gerxhalija yli: ”Ne on pullataikinaa. Nyt kun hanskassa on mestaruus. Ja tän maalin jälkeen tehdään vielä kuus”.

Kuutta maalia sieltä ei enää tule, mutta futispersoonaltaan hieman värikkäämpää höyhensatoa edustava Elias Untamala pelaa itselleen boksin rajoille paikan ja pakottaa pallon voimalla maaliin: ”Nolla-nolla. Mitä peli on poika? Yksi-Nolla. Mitä peli on poika? Kaksi-nolla. Mitä peli on poika? Kolme-nolla.” Tähänhän sen biisin olisi voinut katkaista, mutta kutoseen asti lasketaan. 

ÅIFK:n Abdoullah Yousfin eleetön ja virheetön puolustaminen otetaan vielä muistivihkoon ylös ennen kuin peli päättyy.

"Mitä peli on poika? Kolme-nolla"

Rokki soi, stadionin ulkopuolella spaddua palaa ja kotiin körötellessä vastaan liihottaa useampikin Ukrainan lippuun kääriytynyt.

Viini: Åbos Nautilus

ÅIFK-MaPS: perjantai ja pelipäivä

Kupittaalle vievällä asvaltilla näkyy useampia keulivia mopoja. On perjantai ja myöhäisillan ottelussa pinnat pistetään jakoon Turun vanhimman seuran ÅIFK:n ja myös perinteikkään MaPS:n välillä.  Buffet -kulmauksessa ohjeistetaan pallotyttöjä. Kahvi on tuoretta ja peli on odotusarvoltaan sellainen, että säärisuojia ei pidä unohtaman. Kupittaa on lempeän aurinkoinen ja ottelun alussa vielä yllättävänkin tyyni.

Kanarialinnut saavat napakamman lähdön otteluun ja MaPS joutuu hiukan keräilemään peliään. ÅIFK hyödyntää alun momentuminsa, kun MaPS:n rangaistusalueella käyty asemapaini päätyy Elias Untamalan lautaselle pomppivaan palloon. Untamala sivaltaa pallon puolivolleystä alakulmaan: 1-0. Untamalan lisäksi kanarialintujen oikealla kaistalla liitelevä Jeremias Kaari pitää Maskun puolustuksen stresstilat korkealla.

ÅIFK:n Jeremias Kaari oli MaPS:n pakkien kiusana

Matsissa on muitakin ja poimin vierestä analyysin siitä, miten divaritasot poikkeavat toisistaan: kakkosdivarissa on parempi tempo, mitä kolmosessa ja kolmosdivarin ja nelosdivarin erottaa se, että nelosdivarissa on jo vähän huonompaa ja valmentajan poikaa puolustuksessa. Näin se sitten on oltava.

MaPS pääsee hiljalleen paremmin peliin mukaan ja peli tasoittuu. Vieraat saavat houkuteltua ÅIFK:n enemmän suoraviivaisempaan painifutikseen, mikä sataa hetken Maskun laariin ennen kuin ÅIFK huomaa olevansa ansassa ja saa taas rauhoitettua peliään.

Kiuas napsahtaa myös ajastimelta lämmityksen puolelle ja erotuomari Aaro Laakkonen saakin kaivaa sadetakkia esiin, sillä sen verran rapaa lentää. Maskun vaihtopenkki löytää nopeasti lämpiävän kiven Untamalasta ja pelikentällä käydään karvoitusasiat parrankasuvusta pulisonkeihin läpi ennen kuin Laakkonen päästää pelaajat koppiin rauhoittumaan. Juttuseuraa riittää Laakkoselle koko koppiin käveltävän matkan ajan.

Ensimmäisen puoliajan psykologinen aaltoilu on myös kiehtovaa. Taklauksia ja jaloille napautuksia seuraa pääsääntöisesti hyvää tarinan iskentää, mutta välillä vastukset hohkaavat punaisena ja silloin ei vitsit enää irtoa. Samat kaverit yrittävät rauhoittaa omiaan, joilla seuraavaksi keittää levylle.

Matsissa on toisella puoliajallakin muita ja vieressä leikkisästi haaveillaan kauden päätösottelun pitch invasionista. MaPS tulee hyvällä sykkeellä toiselle puoliajalle ja saa painettua peliä kanarialintujen päähän. ÅIFK hakee tilanteita enemmän vastaiskujen kautta. Kaari on edelleen kevyellä jalalla liikenteessä, mikä pitää MaPS:n puolustuksen päkiöillä.

Korttia nousee sarjana ja ihan aiheellisesti, vaikka mitään törkytaklauksia tai muita pahoja ylilyöntejä ei pelissä nähdä. Tilanteita ropisee muutamia molemmille maaleille ja sekä Miika Kalliomäki että Miska Suvanto saavat hikoilla tulevien saunailtojen virvokkeiden eteen. Aatu Hagelbergin omille napsahtelevat avaukset pistävät kirjoittajaa silmään ennen kuin loukkantuminen vie Hagelbergin vaihtoon.

Laakkosen korttikäsi pysyi toisella puoliajalla lämpimänä

Peli pysyy maalin pelinä, mikä mahdollistaa loppuhetkien draaman. Eikä ottelun loppu sinänsä petä. MaPS saa kalasteltua erikoistilanteita, mutta lapiot hakkaavat kiveen. 

MaPS sai luotua painetta erikoistilanteista

Lopulta vieraiden on pakkokin alkaa nostaa riskitasoja ja aivan pelin loppupuolella vaihdosta ottelun äänekkäimmän kannustuksen sisäänsaattama Victor Djibalane ja Cuang Tran pääsevät kahdestaan karkumatkalla. Pallo toimitetaam Djibalanen toimesta maaliin, mutta linjatuomari näpäyttää juhlijoita paitsioliputuksella. 

Eka ei vielä tuloudu:

Kohtalonomaisesti MaPS saa seuraavasta hyökkäyksestään kulmapotkun. Kallioon kopsahtaa jälleen. Pian tämän jälkeen Untamalan avauksesta irtoaa seuraava kahdella Suvantoa vastaan hyökkäys. Kanarialintujen oppimiskäyrä sojottaa koiliseen päin: Husseini Habibullah ja Alex Ålgars pistävät pelin kärsivällisesti petiin: 2-0 ja Ålgars on hän, joka viimeisenä palloon koskee.

Toka tuloutuu

Peli päättyy. Stadionin parkkipaikalla tunnen itseni vanhaksi, koska en tunnista sanavarastostani oikeaa sanaa niille ajoneuvoille, joiden luona nuoriso pörrää ja tupruttelee tupakkia. Perjantai jatkuu.

Viini: äänekäs, roiskeinen ja kuitenkin reilu