Toisaalla portit raottuvat ja kevät aurinko leikkaa sisään. Saksasta lentää ensimmäinen kivi eikä veikkausliigan alkuunkaan välttämättä ole enää loputon matka. Pieni pelonkin pilkahdus käy rinta-alassa. Juuri, kun on ehtinyt käpertyä seiniensä sisään, heilahtaa sädekaihtimien välistä jonkinlaisen normaalin kuvajainen. Täytyisikö sitä käydä vaikka parturissa?
Kuriiri tuo Marcelo Bielsan elämästä kertovan kirjan. Kädestä käteen. Sumusaarilta asti. Mailiin tupsahtaa viesti EM-kisalipuista. Nyt kannattaa odottaa kärsivällisesti. Kirjoittavat. Yle on tuuttaamassa tuutin täyteen futista. Jalkapalloa eletään nyt sekä eteen- että taaksepäin. Jokohan autotalleissa spreijataan tifoja ja pingotellaan rumpujen kalvoja vai ollaanko tässä sittenkin jäniksenä radalla? Kompastumassa ensimmäiseen nurmen alla retkottavaan graniittiin?
Ja sitten jalkapallo taas alkaa. Pian tai joskus myöhemmin. Ujosti ja pälyillen. Ilman yleisöä. Sitten muutamia katsomonosia täyttäen ja lopulta Roberto Carloksena kiitäen. Eikä se ole enää koronasta moksiskaan.
Viinikuvaus: keväistä kypsyttelyä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti