FC Inter Turku-IFK Mariehamn: kotona taas

Pitkän vieraskiertueen päätteeksi FC Inter Turun kotiavauksessa riitti pöhinää. Viimeistään siinä vaiheessa tilanne realisoitui, kun nikkailin pesueellemme viimeisiä lippuja. Tutuissa katsomonosissa näytti olevan vain hajapaikkoja jäljellä, mikä lupaili hyvää yleisömäärää. Maanantaina keli helli. Omissa prioriteeteissa ykköseksi nousi reissuprinsessan taitouintinäytös, joten pelin ensimmäiset hetket näen ruudulta. Uuteen itäpäätyyn nousee komea tifo, joka povaa uuden aikakauden tai tarkalleen ottaen tulevaisuuden alkua. Ruudun ruotsinkielinen selostaja mehustelee turkulaisten capoa ja kannattajia. Pormestari Minna Arve potkaisee hallitulla sisäterällä ottelun avauspotkun ja peli voi alkaa.

Koti- ja uusi aikakausi käyntiin

Peli aaltoilee varsin tasaisena sekä itä- että länsipäätyyn. Interillä on paremmat aihiot maalintekoon, mutta murskajaisia pelin alku ei kotijoukkueelle lupaa. Parkkeeraamme Veritas stadionin edessä olevalle hiekkakentälle ja tassuttelemme portaat ylös. Yleisö kohahtaa. Taistelupari kysyy, että tuliko maali. Veikkaan äänenpainojen pohjalta, että ei maalia, mutta kenties rankkari. Järjestyksenvalvoja vahvistaa pian asian. Elmo Henrikssonin onnistunut loikka Matias Tammisen rankkarin eteen on ensimmäinen live -hetki, joka Interin kotiotteluista tällä kaudella verkkokalvoille palaa.

Elmo Henriksson lennättää itsensä Matias Tammisen rankkarin eteen

Löydämme vapaat istuimet suunnilleen niiltä main, mihin kausikorttimme on useamman vuoden meidät osoittanut. Maailma on sikäli kuitenkin muuttunut, että eteen on roudattu vaihtokopit. Ihan putkeen asia ei ehkä ole mennyt, koska vaihtokoppien takana on reilusti ihmisiä ja varmasti osa sellaisia, jotka eivät yleensä pelejä käy seuraamassa. Onneksi vaihtokopeissa on renkaat, joten ne voisi käydä roudaamassa takaisin tyhjän Olympiakatsomon puolelle.

IFK Mariehamn on hukatun rankkarin jälkeen pykälän hallitsevampi joukkue. Vuoden vanhentunut taistelupari, jolla itselläkin on jo ensimmäisiä treenejä ja pelejä takana, ottaa aivan uudella tavalla otteluun kantaa: ”tuossa olisin vetänyt liukkarin”, ”miksi se sen pallon sinne potkaisi, kun siellä ei ollut ketään?”. Tästä on tulossa vähintäänkin katsomon puolella hyvä kausi. Peli pistetään tauolle.

Banderolli vaihtoon ja toinen jakso käyntiin

Vissyä, hodaria, pillimehua, kahvia ja pepsiä tarttuu energiavajeeseen mukaan. Toinen puoliaika käynnistyy. Merkille pistävää on, että kannustusta kuuluu nyt kahdesta tuulensuunnasta. Kenties vielä koittaa päivä, että Veritaksen keskiosastokin lähtee mylvintään mukaan. Itäpäädyn banderolli vaihtuu. IFK Mariehamnin vastaiskut vaikuttavat olevan enemmän vaaravyöhykkeellä, mitä Interin laitojen kautta juoksutetut hyökkäykset.

Petteri Forsell otetaan kehiin juuri, kun saarelaiset ovat lennättäneet Dimitri Legboa siihen malliin, että vaparin sijainti kiljuu knuckleballia. Kaikkia herkkuja ei turkulaisyleisölle listalta kuitenkaan ensimmäisessä kattauksessa tarjoilla, vaan pallo pelmahtaa muurin kautta ohi ja samalla liputellaan paitsiota. IFK Mariehamn lähentelee Eetu Huuhtasen maalia koko ajan enemmän ja enemmän. Huuhtanen joutuu lennättämään itseään toden teolla, kun ilmatilaa pelissä hallinneet sipsitehtailijat rynnivät Daniel Enqvistin keskitykseen. Tilannetta seuraa kulma, jonka Inter vielä hoitaa.

Seuraavaksi kolahtaa Interin maalin tolppa ja pian Tuco potkii pallon Huuhtasen käsistä maaliin, mutta sitä ei  hyväksytä. Lopulta kuitenkin oksa rasahtaa, kun IFK Mariehamn saa pomputeltua pallon sekä kirjoittajan että taisteluparin tulkinnan mukaan kädellä (ja koska tätä ei oikein mistään pääse jälkiviisastelemaan, niin pidettäköön asiaa faktana) keskialueelta juoksusuuntaansa. Boksissa on pikku -flipperiä käynnissä, kunnes Jamie Hopcutt sivaltaa bumerangin muotoisen kudin takakulmaan: 0-1 ja pelikellossa on pikkuisen yli viinipullon verran tavaraa.

Sähäkästi peliin sisään tullut Petteri Forsell ei taipunut saarelaistan ryöstettäväksi

Petteri Forsellin pisto itselleen tilaa raivanneelle Darren Smithille on nanometrin tarkka.  Smith tuulahtaa saarelaisten karikkojen ohi kevyesti ja sijoittaa pallon takakulmaan: 1-1. Kummallekaan joukkueelle ei iske ähky, vaan voittoa haetaan molemmista leireistä ja loppuun asti reilu nelituhatpäisen yleisön iloksi. Maalien osalta kakku on kuitenkin taputeltu ja pinnapotti tasataan.

Viini: kotiviini

FC Inter-SJK: legendoille

Pub -Derbyn ovella tarkistetaan kausikortit silmämääräisesti. Kuunvaihteen ilta on paksun pilvimassan lämmittämä. Ihmiset ovat jakautuneet pariin pöytään. Sunnuntai -ilta on Turussa juhlailta. FC Inter saa pronssimitalin kohtalon määrittävässä ottelussa vastaansa SJK:n. Samalla juhlitaan Inter -legendojen Timo Furuholmin ja Henrik Moisanderin futisuran päättymistä. Hyvästit illassa heitetään myös sinimustat viime kausina jalometallin makuun saattaneelle José Riveirolle. Sekä FC Inter että SJK olivat varmistaneet jo europaikan ensi kaudelle, mutta molemmilla joukkueilla oli kipinää iskeä vielä pronssiin kiinni.

Kannattajakatsomosta pelmahtaa sinistä savua ilmaan ja tifoja nousee sinimustien lippujen heiluessa katsomonosan reunoilla. José Riveiro talsii tapansa mukaan ensimmäisten joukossa kentällä ja ottaa kotiyleisön. Pelaajat saapuvat vastakkaisilta reunoilta ja ääntä on pelinkuvaan sopivan remakasti. Derbyssä käyty keskustelu siitä, että onko tuloksella enää niin väliä, kun pelin arvo on niin paljon muutakin, jomottaa ohimoissa. Sydämestään sitä kuitenkin toivoo, että Interistä luopuvat henkilöt saisivat voitokkaan päätöksen sinimustalle taipaleelleen.

Mayhem

SJK:n vahva pelillinen vire näkyy pian kentällä. Nottajokiset pystyvät kontrolloimaan peliään hyvällä pallonliikuttelulla ja pallonhallinnalla. Inter tulee prässissään askeleen kaksi perässä. Vartti siinä menee, kun SJK vyöryttää pallon oikeaan laitaan, jossa Jake Jervisillä on pikkuisen liikaa aikaa asetella jalkaterää pallon alle ja samalla Tuco hiipii Interin topparin väliin. Jervisin keskitys putoaa Tucon valitsemaan kanavaan ja Tuco puskee tyylikkäästi yläkulmaan. 

Kahdeksan minuuttia menee edellisestä, kun Timo Furuholm juoksee kärjestä omalle puolustusalueelle peittämään keskitystä. Furuholmin lennokkaasta taklauksesta tuomaristo arpoo kulmapotkun, mikä ei kotijoukkueen kannattajille putoa hyvin. Pyry Hannolan kulma taasen putoaa oikeaan neliöön ja Tuco pudottaa sen alakulmaan. Sinimustien mehuhetki on päättymässä ikävästi, kun Tuco vie päivänsankareita.

Mehuhetki päättymässä ikävästi

Matias Ojala ehtii kolauttamaan pallon tolppaan ennen kuin Jervis löytää Tucon matalalla keskityksellä Interin puolustuksen puristuksista. Moisander poimii ensimmäisen omenan, mutta seuraavakin putoaa Tucolle, joka luutii itselleen knallitempun. Kotikatsomon rumpu ei laannu, vaikka useampaa puristaa varmasti rinnasta. Juhlaottelusta on vääntäytymässä lähes traumaattinen kokemus, vaikka uskoa pelin kääntymiseen riittää vielä.

Puoliajalla vallitsee hieman epäuskoinen tunnelma. Kirjoittajakin sopeutuu siihen maailmaan, jossa toiselta puoliajalta riittäisi kunnon taistelu ja se onneksi saadaan.

Oma ääni alkaa hajota toisen puoliajan alussa. Syvä kiitollisuus purskahtaa päällimmäiseksi tunteeksi, kun Timo Furuholm heittää pallon Benjamin Källmanin kaistalle. Pallon taakse tulee jälleen säkenöivää voimaa ja Inter kaventaa pelin 1-3:een. Myös Petteri Forsell hakeutuu aktiivisesti seinäjokisten ihon alle samalla, kun palloa kuskataan kohti keskiympyrää. Me ollaan pelissä taas mukana!

Inter ja kotikannattajat löytävät yhteisen flown. Sinimusta, raivohullu pauhaa katsomosta. Peli säkenöi ja nyt SJK joutuu vetäytymään. Furuholm uittaa kertaalleen maalin, mutta tilanne on paitsio. Kello tikkaa seitsemääkymppiä, kun kenties kauden parasta peliään pelaava Lassi Järvenpää ohjaa Anthony Annanin syötön linjan taakse Forsellille, jonka keskitys näyttää osuvan SJK:n puolustajan käteen. Forsellin vielä protestoidessa tilannetta pallo putoaa uudelleen maestron jalkaan, ja kun ylävartalon tuulimylly pysähtyy ja jalka hakeutuu pallon alle, ei mikään pysäytä Jesper Engströmin korkealentoa maalille, jonka lopputuotteena pallo painuu riman alle ja Inter tulee jo maalin päähän.

Lopulta ottelun pallo hiukan tyhjenee, kun Annan ja Henrique Murilo ottavat sähäkästi laidalla yhteen. Lopputulemana on Murilon pikku-Zidane, mutta tuomaristo päätyy tilanteessa Salomonin tielle. Air-Källman liitelee vielä kerran omissa korkeuksissaan ennen kuin Rafal Wolsztynski vapauttaa ottelun viime minuuteilla vielä Tucon kertaalleen maalintekoon. SJK ei paikkojaan Turun illassa hassaa ja peli on 2-4. Sama akseli vaihtaa vielä rooliasujaan ja kosmeettista viidettä viedään ennen kuin pelaajat vapautetaan kannattajiensa luokse.

Sinistä savua pelmahtaa taas kentälle. Yksi aikakausi Turussa päättyy. Juhlallisuudet ja juhlat jatkuvat pitkälle iltaan. Monilla varmasti vielä yöhönkin asti ja seuraavana aamuna ohimoissa varmasti kolkuttaa se, että mitä elämään nyt talvikuukausiksi kotimaisen huippufutiksen jättämään tyhjiöön.

Kiitos tästä kaudesta...

...ja kaikkea hyvää tulevaan!

Bussi vie käheäkeuhkoisen, mutta hyvästä taistelusta kiitollisen pois Kupittaalta. Sydän läikkyy lämpimänä. Ensi kaudella jatketaan!

Viini: legendoille