Veritaksella. Muksun kanssa.

Nappaan risteyksessä muksun syliin, jotta ehdimme punaisiin valoihin pysähtyneeseen bussiin. Kulkuväline on valittu seikkailumielessä, sillä oman auton takapenkillä könöttävä lasten istuin on aika lailla nähty ja koettu.

Veritas noin metrin korkeudelta zoomattuna

Kapuamme Veritaksen rappusia ylös. Isosisko ja äiti jäivät kotiin leipomaan kakkua. Kokonaisuus on huvittava ja siinä on jotain suomielokuvan kaltaista, mutta tänään se on täyttä totta.

Turussa ollaan kevätauringon lisäksi saatu nauttia hyvässä nosteessa olevan FC Interin väkevistä otteista pelikentällä. Jose Riveiro on saanut sinimustan pakan lupaavanoloiseen asentoon ja perjantai-iltaan FC Inter lähti sarjan piikkipaikalta ja vastaan asettui toisena korviaan heristelevä Ilves.

Turussa on tänä keväänä saatu nauttia viihdyttävästä ja hyvätasoisesta veikkausliigafutiksesta

Tunnelma on toiveikas kun hakkaamme rytmikkäästi peliä käyntiin. Eilen Kaarinassa lasten esittämää kysymystä, miksi täällä ei kukaan laula, ei tarvitse esittää. Tänään lauletaan.

Eväät kaivetaan esiin, jotta aikaa ja energiaa jää pelin alussa myös pelin seuraamiselle. Lähtökohdat ovat herkulliset: Ilveksen puolustuspelaaminen on ollut kenties sarjan parasta, kun taas Interin hyökkäys on loihtinut veikkausliigan eniten maaleja.

Interin peleistä ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita ole puuttunut. Nyt tamperelainen kyy puree kovaa heti alussa. Ensin Tiemoko Fofana pääsee helponoloisesti peippailemaan itsensä vetopaikkaan ja sitten Tatu Miettunen unohtuu vapaaksi kulmatilanteessa. Shokkialun jälkeen Ilves johtaa jo 0-2, kun kymmenen minuuttia on pelattu.

Inter tai turkulaisyleisö ei kuitenkaan lannistu alusta, vaan kiriä laitetaan silmään samantien. Ilveksen puolustuspelaaminen ei vaikuta niin hyvältä kuin päästettyjen maalien sarake antaa ymmärtää. Timo Furuholm nekkaa pian Niko Markkulan loisteliaan esityön päätteeksi kavennuksen ja ennen puoliaikaa Niilo Mäenpää rouhii pallon vielä toistamiseen Ilveksen verkkoon. Peli on tasan ja Inter on yhden puoliajan aikana tuplannut Ilveksen koko kauden aikana päästetyt maalit.

Hurmos on kuitenkin haihtunut pukukoppien uumeniin, kun toinen puoliaika pyörii eteenpäin. Ilves saa pidettyä linjat tiiviinä ja se saa Interin pelinrakentelun näyttämään epävarmalta. Samaan aikaa Interin pelaajat sortuvat helppoihin pallon menetyksiin. Ilveksen voittomaalikin tulee lopulta, kun huolimattoman puolustuspelaamisen edesauttamana Ilari Mettälä pääsee nokikkain Aati Marttisen kanssa ja upottaa pallon takakulmaan. Inter on edellisessä hyökkäyksessään käyttäny palloa Ilveksen maalin sisätolpassa, joten maali on katkeransuloinen.

Ilves puolustaa ottelun lopun ryhdikkäästi. Inter ei pääse kunnon hyökkäyksiin ja maalipaikoille ennen ottelun viimeistä hyökkäystä. Pallo kimpoaa kuitenkin ylärimasta maalin yli ja samalla sekunnilla tuomari päättää pelin. Ilves jättää pinta-arven samettisen Veritaksen iholle.

Kävelemme muksun kanssa bussipysäkille. Hän on innoissaan bussimatkasta, eväistä ja stadionista. Tulos oli toki pettymys, mutta lähinnä itselle ja se jättää vain pienen painauman siihen positiiviseen ilmanalaan, joka turkulaista veikkausliigafutista pitkästä aikaa ympäröi.

Viinikuvaus: kuplivaa sinimustaa. Yskähdys kissaeläimen karvaa