Kroatian ja Tanskan välinen ottelu ei lähtökohtaisesti ole
neljännesvälierien ruodituimpia. Tosiasiassa pinnan alla kuplii kuitenkin kiinnostava
keitos. Kroatia on vaivihkaa ollut ehkä koko alkusarjan paras joukkue. Se
vaihteli dynaamisesti taktiikkaa vastustajana mukaan ja hieman kyynisenäkin elementtinä
vaihtoi lähes koko avauskokoonpanonsa Islantia vastaan. Tuloksena kolme voittoa
ja jatkoon puhtaalla pelillä. Kaksi vuotta sitten oli mahdollista tituleerata Kroatian
keskikenttä maailman parhaaksi. Samat pelaajat pyörittävät peliä ja tukkivat
syöttölinjat näissäkin kisoissa, mutta maailman
parhaan kanssa ollaan varovaisempia.
Kroatian karsinnat olivat vaikeat. Se tuli kisoihin pitkän
kaavan mukaan ja kiitti via dolorosastaan
valmentajaansa Ante Cacicia potkuilla. Tilalle nostettu Zlatko Dalic käänsi kurssin
ja on nyt sekä karsinoissa että kisoissa marssinut voitosta voittoon. Kroatia
on esimerkki siitä, miten balkanilla synnytään palloilukansaksi ja voittoa
haetaan sumeilematta. Kuluvissa kisoissa voiton tavoittelun merkit löytyvät
kirkkaan punaisina argentiinalaisten jalkapöydiltä ja pohkeista. Lohko D:n finaalissa Kroatian
pelisuunnitelmana oli tehdä jo valmiiksi haavoitetun Argentiinan olo
mahdollisimman epämukavaksi. Argentiina vastaan se tarkoitti sitä, että sopivasti
myöhässä lähteneet taklaukset viedään sopivalla voimalla perille asti: ei
pahalla, mutta tahallaan.
Kroatia on riittävän ovela voittamaan, vaikka koko kisat. Palloilukansan
DNA:ssa on kuitenkin huonon päivän juoste. Riittävän hankalalta vaikuttavan
ottelun juoksussa Kroatia vaihtaa vapaalle ja hölkkäilee tappioon. Kisaravureiden
harventuessa tähän ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, sillä muut joukkueet
eivät tässä vaiheessa enää jaa armonpaloja. Kroatian maajoukkueella ei myöskään
ole koko kansan tukea takanaan. Kroatian jalkapalloliitossa on kummisetämäistä twistiä ja sen mustiin
nahkahanskoihin kätkettyjen sormien on arveltu kipittelevän myös pelaajien
hiusrajoissa. Ennen MM-karsintoja spekuloitiin sillä, että Kroatian
jalkapallofanit saattaisivat tarkoituksella häiritä maajoukkueen otteluita
saadakseen omaa viestiään eteenpäin. Tilanne vaikuttaa ainakin näennäisesti
seestyneen ja onko tällä valtapainilla todella merkitystä, kun pallo potkaistaan
Nizny Novgorodissa peliin, jää arvailujen varaan.
Tanskalta ei odoteta enää mitään. Eikä siltä taidettu
odottaa ennen kisojen alkuakaan. Eikä siltä odotettu EM-kisoissa 1992. Analogia
nyt käynnissä olevien kisojen ja vuoden 1992 EM-ihmeen välillä toimii kuin tekohengitys Tanskan
kisatoiveille. Tanskalla oli silloin muinoin (Peter) Schmeichel ja (Flemming) Poulsen.
Nyt Tanskalla on samat (Kasper) Schmeichel ja (Yussuf) Poulsen. Lisäksi Christian
Eriksen korvaa heittämällä pari Laudruppia. Resepti on siis päällisin puolin
sama kuin 1992.
Age Hareiden Tanska lähtee hyökkäämään nopeasti ja pallo
pelataan suoraviivaisesti hyökkääjille. Menetettyään pallon Tanska yrittää
voittaa sen nopeasti takaisin. Hyökkäyspelissä ollaan valmiita ottamaan riskejä
ja nostamaan useita pelaajia pelin päälle. Pelitavassa ja Hareiden pelifilosofiassa
on kieltämättä positiivinen kaiku, joskin kun sen asettaa kisojen kontekstiin vastustajien
yksilöiden taito- ja pelinlukutasoon peilaten, nousee käsikarvat herkästi
pystyyn muuallakin kuin Kööpenhaminassa. Kysymys kuuluukin, että pystyykö
Tanska aidosti tuottamaan peliin sellaisen intensiteetin, jonka alta vastustajat
eivät pääse puhkomaan puolustuspelin linjoja ja siten lähettämään vauhdikkaita
hyökkäyksiä täydessä vauhdissa omaa maaliaan kohti juoksevaa tanskan pakistoa
vastaan. Kroatiaa vastaan koetinkivenä on myös se, että pystyykö Tanska
vaikuttamaan pelin tempoon vai ottaako Kroatian maailmanluokan keskikenttä tahtipuikon
ja pakottaa balkanilais-pohjoismaisen -orkesterin soittamaan slaavilaisia
sävelmiä.
Jalkapallossa on tilaa ihmeille ja EM-kisoissa yksittäiset
suonenvedot ovat aika ajoin realisoituneet. MM-kisat ovat kuitenkin kivisempi
areena ja mestareiden lista on suurten futismaiden lista. Listalla ei tuiki
Tanskan tai Kroatian tähti. Kroatia vaikuttaisi näistä kahdesta maasta olevan
valmiimpi tekemään jotain, mitä ei ennen ole tehty. Tanskalle jäänee näissä
kisoissa viihdyttäjän ja viihtyjän rooli.
Viinikuvaus: balkanilaista oveluutta ja pohjoismaista
positiivisuutta. Tuotantoketjun Balkanin pää ei aivan täysin läpinäkyvä ja pohjoismaisessa
pullottamisessa huolestuttavaa huolettomuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti