Vakiolauantai

Lauantaivakio

Ensimmäiset urheilu- ja vedonlyöntimuistoni ovat 4-5-vuotiaan pikkupojan muistoja Raahesta paikallisen jääkiekkojoukkueen peleistä. Isälläni oli tapana viedä minua katsomaan jääkiekon 2-divisioonaa paikalliselle hallille. Useimmiten löimme markan vedon siitä kumpi joukkue voittaa. Löin vetoa aina sen joukkueen puolesta, joka oli ylempänä sarjataulukossa. Sittemmin yläasteella oivalsin, että omilla rahoillani voin myös pelata pitkävetoa. Pitkävedon pelaaminen edusti murrosikäiselle omaa tahtoa, harkintaa ja vapautta. Kenties aikaa kultaa muistot, mutta jälkikäteen on jäänyt sellainen kuva, että 5:n ja 10:n markan vedoilla kiinni saadut kolmen kohteen yhdistelmät osuivat yllättävänkin usein. Pelistrategiana minulla oli valita kolme kohdetta, joiden kerroin oli vähintään kaksi. Tällä systeemillä naarattiin 40-150 markan voittoja ja ne olivat mukava lisä nuoren sällin budjettiin.

Sittemmin olen lukenut artikkeleita vedonlyöntistrategioista ja siitä, miten olisi pitkällä tähtäimellä mahdollista saavuttaa 10-20% tuottoja. Perustin pelitilit useammalle kansainväliselle pelisivustolle ja pelasin aina parasta kerrointa. Törmäsin kuitenkin varmaan samoihin haasteisiin, mihin useimmat ammattimaista vedonlyöntiä kokeilevat törmäävät: kärsivällisyys loppui ja nautinto otteluiden seuraamisesta haihtui, kun otteluja seurasi nimenomaan vedonlyönnin näkökulmasta. Löin toistaiseksi aktiivisen vedonlyönnin pillit pussiin ja siirryin muiden tuulipukuvedonlyöjien joukkoon. Nykyään muutamia sivuvetoja lukuun ottamatta lauantaivakio on se, mihin rahani poltan. Minulla on lapsekas haave: 13-oikein kerran elämässä.

Lauantaivakio on minulle paljon enemmän, mitä vain yksi valioliigakierros. Se rikkoo arkirytmin ja pelejä seuratessa pystyy hetkellisesti irrottautumaan työkiireistä. Lauantaivakio on haihattelun ja haaveilun hetkiä. Mitä jos tällä kierroksella osuisikin? Autolaina ja ehkä osa asuntolainaa tulisi maksettua pois. Osa rahoista tulisi sijoitettua ja osalla voisi kustantaa perheen seuraavan lomamatkan.

Ennen viittä alkavat futisstudiot ja lopulta matsit. Pelejä seuratessa alaruutuun paukkuu muiden matsien tilanteita. Sen olen oppinut, että tilanteet ehtivät moneen kertaan matsin aikana muuttua eli huonosti alkanut kierros voi tuodakin voittoluokan verran osumia. Toisaalta kierros, joka näyttää alkavan juuri niin kuin pitääkin, kääntyykin hetkessä aivan surkeaksi: Burnley tuleekin yhtäkkiä kahden maalin tappioasemasta Manchester Cityn rinnalle tai ristivarmistuksella pelattu kotisuosikki pettää ja 0-0-tilanne kääntyykin 0-1:een. Noin vartti ennen pelin päättymistä tulee tarkistettua, missä todellisuudessa mennään ja mitkä muutokset olisivat suotuisia ja mitkä taas vahingollisia. Silloin viimeistään avaan jonkun liveseurannan netistä ja seuraan päämatsin lisäksi reaaliaikaisesti, miten muut pelit etenevät. Yleisin lauantaivakion tarina menee yleensä siten, että 13-oikein rivin suhteen tulee luovutettua puoliaikaan mennessä. Sitten kyttäillään pienempiä voittoluokkia. Niin kliseistä kuin se onkin, niin  viimeistään lisäajalla championshipissä tilanteet kääntyvät siten, että tulos on 9-oikein. Tulee mietittyä sitä rouvashenkilöä, joka kaverinsa suosittelemana jätti satunnaisen vakiokupongin ja naarasi täyden potin. Eihän tämän näin pitäisi mennä? Eihän?

Tiedossa on, että veikkauksen vakiossa on huono palautusprosentti ja sen voittoisa pelaaminen vaatisi kosolti onnea, mutta silti vakioveikkaus tulee otettua jonkin verran tosissaan. Joulukuussa ajoin kaikki väärin pelatut merkit exceliin ja katsoin, että toistanko jotain tietynlaista kaavaa väärinpelatuissa merkeissä. Työ ei mennyt ihan hukkaan, sillä huomasin, että olin lähes järjestäen pelannut väärin Brentfordin ja Sheffield W:n pelit. Brentfordin olin arvioinut heikommaksi, mitä se oli ja Sheffield W ei ole erityisen vahva kotijoukkue, mutta pelaa yleensä vieraissa yli odotusten. Tähän ansaan olin useasti langennut. Lisäksi huomasin että eniten pelaan väärin varmaa 1:stä ja vielä siten, että peli päättyy tasuriin. Tietysti seuraavalla kierroksella juuri Sheffield W voitti kotipelin ja se tiputti minut taas voittoluokkien ulkopuolelle, mutta jos ei muuta, niin hyvää huumoria ja tarinaa sai tuosta kierroksesta. Pitkäjänteisyys jollain tavalla kantoi tässä hedelmää ja hiljattain, kun Charlton tasoitti pelin Sheffield W:n kotiluolassa, napsahti varmaksi pelattu tasapeli oikein. Lisäksi Norwichin lisäajalla tekemä maali ja Arsenalin odotettu suoritus myöhäisillassa toivat taas 10-oikein. Kierroksesta jäin voitolle huikeat 20-senttiä, mutta oli se silti hieno kierros ja sainpa rahat seuraavan kierrokseen vakioon. 13-oikein toi tuolla kierroksella yli 100 000 euroa, joten haaveilu jatkuu ja usko siihen, että kerran vielä osuu, pysyy vahvana.

Muutama vinkki loppukauteen:

1. Pudotusuhan alla olevat joukkueet tulevat napsimaan pakon edessä pisteitä ennalta vahvemmilta joukkueilta.

2. Suhtaudu varovaisesti joukkueiden muutaman pelin hyviin ja huonoihin putkiin, jos mitään selkeää syytä näille ei ole kaivettavissa

3. Vakiossa oman suosikkijoukkueen peleissä ei kannata vaihtomerkkejä säästellä. Nimimerkillä harmaita hiuksia Leeds Unitedista

Viinikuvaus: päihdyttävä, vivahteikas, vaihteleva suutuntuma ja yleensä hieman katkera jälkimaku.