Suomen jalkapallomaajoukkueen EM-karsintataipaleesta on
hyvää vauhtia tulossa kaikkien aikojen mahalasku. Lohkojaon selvittyä vaikutti
siltä, että nyt ovat tähdet vihdoinkin kohdillaan ja kisoihin pääsy ei
välttämättä vaadi edes ihmetekoja. Suomi oli saanut rauhassa hioa
pelisysteemiään edellisissä karsinnoissa Mika-Matti Paatelaisen johdolla ja runkopelaajat olivat kartuttaneet
kokemusta kansainvälisillä kentillä. Suomen kanssa samaan lohkoon arvotaan
ylemmistä karsintakoreista sekavissa tilanteissa olleet Kreikka, Romania ja
Unkari. Lisäksi lohko täydentyy vielä Pohjois-Irlannilla ja Färsaarilla.
Samaan aikaan, kun Suomi eli poikkeuksellisessa palloiluhuumassa
lento- ja koripallomaajoukkueiden arvokisaesiintymisten myötä, Niklas Moisander
puolustuksen alimpana pelaajana antaa hasardisyötön Färsaarten Christian
Holstille, joka pistää pallon pussiin ja vie Färsaaret Suomea vastaan
puoliajalle 1-0 shokkijohdossa. Suomen kaikkien aikojen karsinnat olivat
kriisissä ennen kuin ne olivat kunnolla alkaneetkaan. Suomi kääntää ottelun
toisella puoliajalla, vaikka nopean tasoituksen jälkeen voittomaalia joudutaan
odottamaan tuskaisen kauan. Tilastojen valossa kaikki näyttää kulkeneen
vähintäänkin kohtalaisesti, joten ottelun vaikeudet voidaan laittaa
alkukankeuden ja huonon tuurin piikkiin. Jälkikäteen ajateltuna ottelu antoi
signaalin siitä, että Suomen joukkue ei ole siinä tikissä, missä sen tulisi
olla. Suomen osalta asiat lähtivät pian eskaloitumaan väärään suuntaan.
Suomen koripallomaajoukkue sulaa ratkaisevilla hetkillä ja
henkilökohtaisten virheiden takia mitalisijat karkaavat myös lentopallomaajoukkueelta.
Suomen futisjoukkueella koitti tuplakotiottelut Kreikkaa ja Romaniaa vastaan.
Kreikkaa iskee Olympiastadionilla 0-1 maalin ja epätoivo hiipii jälleen
futisfanin puseroon. Suomi pystyy tasoittamaan pelin toisen puoliajan
alkupuolella. Hetkellisesti tulee mieleen, että onko tässä joukkueessa jotain
erityistä, kun se pystyy toistamiseen nousemaan taka-ajoasemasta. Palloa ei
saada maaliin toista kertaa ja Suomi jää tasapeliin Kreikkaa vastaan. Tulos on
kieltämättä pieni pettymys, mutta edelleen voidaan ajatella, että kotitasapeli
ennakolta lohkon kovinta joukkuetta vastaan kestetään. Tosiasiassa Kreikka on
historiallisen huonossa vireessä ja häviää seuraavaksi kotiottelunsa sekä
Pohjois-Irlantia että Färsaaria vastaan. Suomi oli siis ennen viidettä
kierrosta ainoa joukkue, joka on pudottanut pisteitä Kreikalle.
Heti Kreikka-ottelun perään Suomi häviää tylysti kotiottelunsa
Romanialle. Viimeistään nyt vaikuttaa olevan karsintojen haukkakohta.
Päävalmentajalle vaaditaan potkuja ja jossain kunnianhimoisemmassa
jalkapallomaassa ne olisi varmasti annettu. Periaatteessa EM-unelma elää ja voi
hyvin vielä tässä vaiheessa, mutta pelilliset esitykset eivät ole lupauksia
herättäviä. Sen lisäksi, että Suomen pelisysteemi ei toimi, pistää silmiin
pelaajien taistelutahdon puute. Materiaalista ja taktista rajallisuutta voi
jalkapallossa edelleen kompensoida riittävällä asenteella ja työnteolla, mutta
Suomi vaikuttaa enemmänkin lannistuneelta kuin voitonjanoiselta joukkueelta.
Ilmiö on sinänsä erikoinen. Mika-Matti Paatelainen oli pelaajana ennemminkin
tahto kuin taito- tai taktinen pelaaja. Hänestä ei ehkä ollut lupaa odottaakaan
varsinaista taktista velhoa, vaan nimenomaan taisteluhengen ja oikean
asenneilmapiirin luojaa, mutta Suomen jalkapallomaajoukkue on kipsissä sekä
pelillisesti että mentaalisesti.
Kori- ja lentopallo on unohdettu. Futiksessa sama valmentaja
jatkaa samalla pelisysteemillä. Suomi häviää tasaisen matsin Unkarille. Sama valmentaja
jatkaa samalla pelisysteemillä. Pohjois-Irlannilta tulee kylmää kyytiä heti
ensimmäisellä puoliajalla. Suomi pääsee paitsiomaalin ansiosta muutamaksi
minuutiksi Pohjois-Irlannin kintereille. Suomi saa kulmapotkun, kun 90+3
minuuttia on pelattu. Pohjois-Irlanti ottaa kaikki pelaajansa boksin sisälle
kulmapotkua vastaanottamaan. Jostain käsittämättömästä syystä Suomi jättää
maalivahdin ja kaksi pelaajaa pois hyökkäyskolmannekselta. Todennäköisesti on
sovittu, että kulmapotku annetaan etutolpalle, koska pelaajat ryntäävät sitä
kohti. Pallo leijailee etualueen ryhmityksen yli ja putoaa maalin eteen
parhaalle mahdolliselle maalintekosektorille...missä ei ole yhtään suomalaista
pelaajaa. Boksin reunalla Roman Eremenkoa ja kakkospalloja vartioiva
irkkupelaaja ottaa muutaman juoksuaskeleen kohti omaa maaliaan ja lähettää sekä
pallon että Suomen toiveet suorasta jatkopaikasta kohti Belfastin sateista ja
tuulista taivasta.
Suomi pelaa kesäkuussa kotiottelun Unkaria vastaan.
Voittamalla ottelun Suomi nousisi kilpailemaan lohkon kolmossijasta eli
teoreettiset mahdollisuudet EM-kisoihin vielä olisi olemassa. Jalkapallomaajoukkue
tarvitsisi nyt rohkeutta, taistelutahtoa ja ennen kaikkea uutta ilmettä. Tilanne
ei ole täysin toivoton, mutta se on huomattavasti haastavampi, mitä sen pitäisi
tässä vaiheessa olla. Nykyinen systeemi on mielestäni viimeistään nyt katsottu,
ja syteen tai saveen, Unkaria vastaan halutaan nyt vihdoin nähdä jotain muuta.
Kampanjan viinikuvaus: Pitkään kypsytetty, yllätyksetön, jälkimaku puinen ja jopa kuusinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti