Sivut

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Veikkausliiga: miksi se ei kiinnosta ketään?

Maaliskuussa pelattiin monivivahteisuudessaan ja draamassaan paras jalkapallo-ottelu pitkään aikaan Chelsean ja PSG:n välillä. Ottelusta löytyi erilaisia asetelmia, jänniteitä ja mahdollisia juonenkäänteitä jo ennen kuin peliä oli pelattu minuuttiakaan. Vastakkain olivat kahden eurooppalaisen suurvaltion pääkaupunkien ykkösseurat, venäläinen oligarkki kohtasi qatarilaisen sijoitusyhtiön, portugalilainen valmentajavelho Jose Mourinho kohtasi ranskalaisen futislegendan ja potku-uhan alla olevan valmentajan Laurent Blancin, Jose Mourinho kohtasi myös Zlatan Ibrahimovicin, jonka kanssa hänellä on tunnetusti lämpimät välit. Lisäksi Chelseasta PSG:hen isolla rahalla siirtynyt David Luiz palasi entiselle kotistadionilleen vierasjoukkueen riveissä. Kaikkine kyseenalaisine tuomaripäätöksineen ja dramaattisine käänteineen ottelu painui varmasti ihmisten sydämiin. Huuman laskeuduttua tuli pohdittua, että miten suomalaiseen jalkapalloon saataisiin samanlaista tarinan kaarta ja kerrontaa.

Tietysti tulee ymmärtää realiteetit, että Suomessa jalkapallo ei ole kiistaton ykköslaji ja resurssit ovat varsin vaatimattomia ulkomaisiin huippusarjoihin verrattuna. Lisäksi pelin taso yksittäisissä otteluissa voi olla hyvin vaihtelevaa. Suomessa on kuitenkin 113 000 rekisteröityä jalkapalloilijaa, 500 000 jalkapallon harrastajaa, jääkiekkoa ei pelata kesällä ja ylimmällä sarjatasolla on 12-joukkuetta 11:sta kaupungista. Eri taustoista tulevia pelaajia on veikkausliigassa varovaisesti arvioiden ainakin 300. Eikö näissä ihmisissä, kaupungeissa ja seuroissa muka ole niin kiinnostavia tarinoita kerrottavaksi, että suomalaiset urheilufanit lähtisivät niiden perässä viettämään leppoisaa kevätiltaa futisstadionille? Aivan varmasti on, mutta niitä ei uskalleta tai osata markkinoida riittävällä itsetunnolla.

Markkinoinnin perusralli menee jokseenkin niin, että ymmärretään potentiaalisen yleisön tarpeet ja kohdataan ne kiinnostavalla tavalla oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikeaan hintaan. Kiinnostavilla persoonilla, tarinoilla ja asetelmilla ilotulittelu on markkinoinnissa sallittua.  Selailin kaikkien veikkausliigajoukkueiden kotisivut läpi ja seurojen yhteyshenkilöissä on markkinointijohtajaa/päällikköä eli ymmärrystä markkinointiin varmasti on.  Silti kaipailisin suomifutikseen lisää persoonaa, särmää ja jopa jonkinlaista terävämpää vastakkainasettelua. Lajista tulisi kiinnostavampi myös niiden näkökulmasta, joille on ihan sama, mihin suuntaan puolustava joukkue haluaa ohjata hyökkäävän joukkueen peliä tai luovuttaako toinen joukkue suosiolla pallonhallinnan ja keskittyy nopeisiin vastaiskuihin.

Meillä kotona pyörii ilmeisen usein joku futismatsi televisiossa. Vaimo ei niitä ole yleensä kiinnostunut seuraamaan, mutta lähtee itseasiassa silti mielellään stadionille katsomaan peliä. Pelit ovat kiinnostavia tapahtumina ja elämyksinä. Pelin jälkeen mennään yleensä yhdessä syömään. Se on meidän yhteistä futiskulttuuria. Elokuussa 2012 olimme vaimoni kanssa täydellä Nou Campilla katsomassa Barcelonan ja Real Madridin välistä Super cupin -finaalia. Cristiano Ronaldon tehdessä maalin Real Madridille edestämme nousi pystyyn hihkumaan kaksi nuorta tyttöä Barcelonan paidoissa. Jälkikäteen mietin, että ottelu ei varmasti heitä sen syvällisemmin kiinnostanut tai parhaassa tapauksessa he eivät oikein tienneet kuka missäkin pelaa, mutta yhtäkaikki, he olivat mukana luomassa hienoa jalkapalloiltaa. Ehkä suomalaistenkin syvissä joukoissa olisi ihmisiä, jotka peleissä viihtyisivät, jos vain kerran paikalle löytäisivät. Parasta tietysti vielä olisi, jos veikkausliiga puhuttaisi kiinnostavien persoonien, terveen kitkan ja hyvien tarinoiden kautta, ja miksi ei puhuttaisi, jos alastomat ihmiset kreikkalaisella saarellakin deittailemassa puhuttavat. 

Ainakin seuraavilla tarinoilla voidaan kuitenkin nyt mehustella tulevaa veikkausliiga kautta:

1. HJK-HIFK

-Stadin derby. Liigacupissa HJK hieman ylimielisesti juoksutti kentälle kakkosjoukkueensa. HIFK haluaa varmasti näpäyttää kauden aikana.

2. Ilves ja Keith Armstrong

-Yksi Suomen näkyvimmistä futispersoonista palaa valmentamaan nousijajoukkue Ilvestä. Tampere tekee samalla paluun veikkausliigaan. Onko Keken puheet amatöörijoukkueesta vain kokeneen valmentajan hämäystä?

3. Inter ja Turun futiksen taantuma

-Parin huonommin menneen kauden jälkeen Fc Inter on saamassa jalkeille iskukykyisen joukkueen. Saako suomifutiksen arsenewenger Job Dragtsma pelaajistaan mitään irti tälläkään kaudella?

4. Pohjanmaan derby SJK-VPS

-SJK otti ryminällä haltuun pohjanmaan herruuden viime kaudella. Jatkuuko tylytys vai lyövätkö vaasalaiset edes nimellisesti kapuloita rattaisiin?

5. KTP ahtaaja-asenne

-Tuleeko Kotkasta oikeasti muutakin kuin kovia puheita?

Seurojen lisäksi myös veikkausliiga on brändi. Sen tulisi tukea kaikkien sarjan seurojen näkyvyyttä ja houkuttelevuutta. Se että kauan odotetulla avauskierroksella ei päästä pelaamaan kaikkia pelejä antaa startista ontuvan kuvan. Kerrotaan me futisfanit silti kiinnostavia tarinoita joukkueista, pelaajista, valmentajista ja veikkausliigan ympärille muodostuvista ilmiöistä myös niille ystävillemme, joita jalkapallo ei sinänsä kiinnosta, sillä hyvä tarinat kiinnostavat aina.

Viinikuvaus: Piilotettuja vivahteita, epätasaisuutta ja mutaisuutta. Aluksi hieman koleaa, mutta kesää kohti mennessä enemmän paahdetta. Kannattaa kokeilla. 11-pulloa alahyllyltä ja yksi ylempää muiden skandinaavisten vaihtoehtojen alapuolelta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti