Islanti-Kazakstan: riittävä tulos

Islannin shokkivoitto Hollannista avasi Islannille ensimmäisen turnauspallon EM-kisoihin. Ensimmäinen turnauspallo olisi kotiottelu ennalta heikompaa Kazakstania vastaan. Ottelun psykologinen puoli saattoi olla haastavampi, mitä Hollantia vastaan. Aiemmin altavastaajan viitan alla sotakirveitään menestyksekkäästi kalistellut Islanti oli selkeä suosikki: kaikki odottivat Islannin voittavan. Samalla kuitenkin yksi piste riittäisi varmistamaan lopputurnauspaikan.

Islanti lähtee hyvin samanlaisella peli-ilmeellä Kazakstania vastaan kuin muutamaa päivää aiemmin Hollanti-ottelussa. Se vaihtelee prässiään pelin mukaan. Välillä  Islanti häiritsee Kazakstanin avauspeliä ylhäältä asti aktiivisella kolmella kärkiprässääjällä ja välillä se vetää pakkansa tiiviiksi omalle kenttäpuoliskolle kahden kärkiprässääjän passiivisesti ohjatessa Kazakstanin avauspeliä. Hyökätessään Islanti paineistaa Kazakstanin puolustusta pitkillä avauksilla. Paineistuksesta seuraa erikoistilanteita. Etenkin pitkiä rajaheittoja Islanti on selvästi harjoitellut ja niihin Islanti panostaa. Lisäksi pitkillä avauksilla se pääsee suoraan ohittamaan vastustajan keskikentän ja sen omat keskikenttä miehet nousevat aktiivisesti tukemaan hyökkäyksiä vastustajan keskikentän ja puolustuksen väliin. Perusryhmityksenä Islannilla on 4-4-2.

Varoituksenomaisesti ensimmäinen maalipaikka tulee noin vartin kohdalla Kazakstanille. Kazakstanin vastahyökkäykset lähtevät toistuvasti nopeasti ja suoraviivaisesti Islannin puolustusta kohti. Jo ottelun alkuvaiheessa käy selväksi, että Islanti saisi tehdä täyden päivätyön, mikäli mielisi pistää EM-karsinnat pakettiin Kazakstania vastaan. Hieman tahmean alun jälkeen Islanti alkaa saamaan parempaa otetta ottelusta ja pystyy luomaan pari puolittaista maalipaikkaa. Islannin rynniessä ensimmäisen puoliajan loppu pelataan käytännössä yhtä maalia. Puoliajalle lähdettiin kuitenkin maalittomassa tasatilanteessa.

Heti toisen puoliajan alussa Islannin Kolbeinn Sigthorsson prässää aggressiivisesti ja ottaa kovan avauksen kroppaansa: jälleen yksi islantilaisen taistelutahdon kuva. Kazakstan on kuitenkin hyvin mukana toisen puoliajan alussa ja sen nopeat hyökkäykset luovat uhkaa Islannille. Lisäksi Kazakstan pystyy vastaamaan hyvin islantilaisten fyysisyyteen. Kazakstan puolustaa syvältä omalta kenttäpuoliskoltaan. Vaikka Islanti näennäisesti hallitseekin peliä, se ei meinaa päästä kunnon maalintekopaikoille. Kazakstan puolustaa tehokkaasti myös Islannin lukuisat erikoistilanteet. Ottelun loppua kohden mentäessä Kazakstan pysyy edelleen hyvin pelissä mukana. Kazakstan saa jopa pientä yliotetta Islannista. Jalkapallo on tulosurheilua ja islantilaisten takakaraivoissa varmasti kolistelee se, että tasapeli riittää tästä ottelusta.

Loppua kohden ottelu meinaa mennä pallotteluksi, mutta se saa vielä yhden twistin. Islannin kapteeni Aron Gunnarson ajetaan ulos toisella keltaisella pari minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä. Kazakstan ei kuitenkaan lähde lyömään lisävaihdetta sisään vaan pitää loppuajan palloa. Laugardalsvollurin stadion räjähtää. Islanti EM-kisoihin.

Viinikuvaus: riittävä viimeistely hienolle pohjatyölle

Islanti rutiinivoittoon Hollannista

Hollannin ja Islannin EM-karsintojen toisessa kohtaamisessa tarinan raamit olivat selvät. Hollannin olisi haettava voittoa riskilläkin. Islanti olisi tyytyväinen pisteeseenkin. Lisämausteensa otteluun toi se, että Danny Blind valmentaisi ensimmäistä kertaa Hollantia. Islannin pelisuunnitelmana oli pallonhallinnan luovuttaminen Hollannille ja se pyrki vastaiskuissaan pelaamaan pitkillä palloilla Hollannin puolustuslinjan taakse. Kello kävi Islannille ja se lähti välillä korostetun hitaasti omiin hyökkäyksiinsä.

Hollannin puskiessa Islannin puolustusmuuriin ensimmäisen puoliajan paras maalipaikka tulee Islannille. Pallo keskitetään vasemmalta laidalta takatolpalle, josta Johann Gudmundsson jatkaa pallon suoraan ilmasta maalin eteen. Jon Dadi Bodvarssonilla on vapaa tontti pistää pallo pussiin, mutta hän ei osu palloon ja pelin ensimmäinen maali jää tekemättä. Hollannilla on pari puolittaista paikkaa, mutta Islanti vaikuttaa kontrolloivan kokonaiskuvaa. Islanti löytää tilaa pitkillä palloilla myös Hollannin puolustuslinjan edestä. Ensimmäisen puoliajan haukkakohta tulee, kun Kolbeinn Sightorsson ajaa voimalla kaksinkamppailuun Bruno Martins Indin kanssa. Martins Indi provosoituu ja kolhaisee Sightorssonia kyynärpäällä: Punainen kortti ja Hollanti alivoimalle. Islanti nostaa heti punaisen kortin jälkeen prässiään ja Hollannilla on vaikeuksia avata peliään.

Toisen puoliajan alussa Gregory Van der Wiel taklaa riskillä rangaistusalueella Islannin Birgir Bjarnasonia. Pallo pilkulle. Rangaistuslaukauksen painaa sisään Gylfi Sigurdsson. Laukaus ei ole teknisesti parhaimmasta päästä, mutta kuten koko Islannin EM-projektissa, siinä on tarpeeksi voimaa ja tahtoa takana. Pallo painuu vastustamattomasti Jasper Cillessenin käsien kautta maaliin. Islanti ottaa lopullisen tuntuisen niskalenkin Hollannista. Ei voi kuin hämmästellä, miten tämä jalkapallon kääpiö dominoi vieraskentällä yhtä Euroopan suurmaata vastaan. Hollanti alkaa lannistumaan eikä se lähde tappiotilanteessa enää edes kovin aktiivisesti prässäämään, kun Islanti pyörittää palloa puolustuksessaan. Islanti selvästi nauttii tilanteesta.

Hollanti saa vielä lopussa hyvän kirivaihteen päälle ja se pääsee väliin helponnäköisesti laukaisupaikkoihin, mutta viimeinen terävyys maalintekopaikoissa uupuu. Islanti vie pisteet miehekkäällä esityksellä. Islannin pelikirjasta löytyivät kaikki voittamisen elementit. Ottelu horjuttaa rajusti perinteisiä Euroopan jalkapallon voimasuhteita. Wesley Sneijder ei meinaa sulattaa tappiota, vaan jää mussuttamaan tuomareille pelin jälkeen. Islanti on kypsyttänyt Hollannin taktisesti puhtaalla pelillä, hyvällä fyysisellä preesensillä ja taistelutahdolla. Sen historiallinen arvokisapaikka on enää yhden pisteen päässä.

Viinikuvaus: kaikki voittamisen elementit ja pohjoista tuulta

Islannin jalkapallotauti

19.11.2013 Kroatia-Islanti toinen play off-ottelu (ensimmäinen ottelu päättyi Reykjavikissa 0-0)

26 minuutin kohdalla Ivan Rakitic keskittää matalan pallon vasemmalta laidalta. Ivan Perisic sutii pallosta ohi ja pallo ohjautuu hieman onnekkaasti Mario Mandzukicille, joka ohjaa vastustamattomasti pallon maaliin. Islanti on edelleen yhden maalin päässä MM-paikasta

38 minuutilla Mandzukiz ottaa pallon haltuunsa. Harmittomassa tilanteessa hän suojaa palloa taklaamalla jalkapohja edellä Johan Gudmundssonia. Mandzukiz lentää suoralla punaisella kortilla ulos.

46 minuuttia pelattu. Darijo Srna saa pallon rangaistusalueen kulmaan. Hän laukoo suoraan pomppivan kudin, joka uppoaa hieman helposti Hannes Halldorssonin ohi. Kroatia karkaa tavoittamattomaan 2-0 johtoon ja Islannin aivan poikkeuksellinen MM-kisakampanja ei yllä aivan maaliin asti.

Islanti on noussut jalkapallossa aivan Pohjoismaiden kärkitasolle

Sanotaan että nykyään Islannista on helppo löytää henkilö, joka tuntee jalkapallon läpikotaisin. Maassa on eniten UEFA:n A ja B-valmentajalisenssin omaavia valmentajia pelaajaa kohden. Islannin jalkapallon evoluutio on ollut räjähdysmäisen nopeaa. Sen alkusysäys oli kun 17-vuotias Eiður Guðjohnsen vaihdettiin isänsä Arnór Guðjohnsenin tilalle ystävyysottelussa Viroa vastaan. Eiður Guðjohnsenista kasvoi islantilaisen urheilun legenda ja roolimalli, jonka jalanjäljissä tuhannet lapset ja nuoret opettelevat askelharhautuksia, sisäteräsyöttöjä ja oikeanlaista sijoittumista pelikentällä. Islannissa on tyypillistä aloittaa jalkapallo 2,5-3-vuotiaana.

Toinen alkusysäys oli Islannin talouskriisi. Talouskriisin aikana valmentajakursseille hakeutuvien määrä moninkertaistui. Ilmiö on varmasti monisyinen, mutta tavallaan siinä luotiin pohjaa uudelle vientituotteelle: islantilaiselle jalkapallolle. Suomalaisesta perspektiivistä katsottuna saman vivahteinen projekti saattaisi olla toisinnettavissa. Toki se vaatisi voimakasta konventionaalista tahtotilaa ja vanhojen rakenteiden ravistelemista.

Islantilainen jalkapallokulttuuri on aivan poikkeuksellista. Vajaa 320 000:nen asukkaan maassa melkein jokaisesta kylästä löytyy ammattivalmentaja. Valmentajat ovat kylien ja kaupunkien ylpeyden aiheita. Lisäksi melkein jokaisella seuralla on tekonurmi, jossa lupaavia nuoria jalkapalloilijoita voi harjoituttaa vuoden ympäri. Valtio on rahoittaa aktiivisesti kenttien ja muiden harjoitusolosuhteiden rakentamista. Pohjoisilla leveysasteilla tämä on valmennuksen ohella yksi keskeisiä elementtejä sille, että nuoret islantilaiset futaajat ovat viime vuosian vallanneet Euroopan eri kolkkia. Islantilaisia pelaa ammattilaisena ulkomaisissa sarjoissa noin 70. Se on suunnilleen saman verran, mitä suomalaisia.

Islannin oma pääsarja on puoliammattilaissarja. Sikäli kun nuoret haluavat menestyä jalkapallossa heidän lähdettävä nuorena maailmalle. Islantilaista kansallista identiteettiä leimaavat karuissa oloissa selviäminen ja sen heijastumana taistelutahto. Islantilainen taistelutahto käsitteenä ei sinänsä poikkea hirveästi suomalaisesta sisun-käsitteestä. Islantilaiset pelaajat ovat saaneet ulkomaisilta valmentajilta kiitosta mentaalisesta vahvuudestaan. Islantilaisia pelaajia on kiitetty korkeasta työmoraalista ja periksi antamattomuudestaan. Tulosten perusteella mentaalinen vahvuus on tarttunut poikkeuksellisen tiukasti Islannin tämänhetkiseen maajoukkueeseen. Samalla suomalaisesta ’läpi harmaan kiven'- mentaliteetista ei viime vuosina maajoukkueen osalta ole päästy nauttimaan.

Taistelutahto on islantilaisen jalkapalloilijan ominaispiirre

Islanti on tällä hetkellä EM-karsintojen A-lohkon kärjessä 15 pisteellä. Sillä on kahden pisteen kaula Tšekkiin ja viiden pisteen kaula Hollantiin. Huolimatta kovasta tuloskunnosta ja hyvästä hypestä se ei missään nimessä vielä ole varma jatkoon menijä. Islanti pelaa huomenna vaikean vieras pelin Hollantia vastaan. Sen jälkeen Islanti pelaa kotonaan Kazakstania ja Latviaa vastaan. Karsintojen viimeisellä kierroksella lokakuussa vastassa on vieraskentällä Turkki. Voi olla että henkisen kantin todellinen kestävyys punnitaan tuolloin Istanbulissa. Jo nykyiselläänkin Islannin menestys herättää toivoa ja levottomuutta muissa pienissä jalkapallomaissa. Jos Islannissa, niin miksi ei meilläkin...

Viinikuvaus: oikeita ratkaisuja, kuumia lähteitä, tekonurmia ja voimakasta tahtotilaa

Kuvat

1. Helgi Haldorsson https://www.flickr.com/photos/8058853@N06/5800536928/
2. David Lee https://www.flickr.com/photos/davidjlee/20600549812/

Lisää luettavaa:

https://sports.vice.com/en_us/article/life-as-struggle-how-iceland-became-the-worlds-best-pound-for-pound-soccer-team

http://www.skylinesoccer.org/why-i-am-a-fan-of-icelandic-soccer/

http://www.sportbloggid.net/blog/2015/1/23/how-come-iceland-are-so-good-all-of-a-sudden

Crystal Palace ja Alan Pardew -miksi ne ovat niin hyviä?

Alan Pardew:n ansiosta sekä Newcastle että Crystal Palacen säilyivät valioliigassa

Alan Pardewin astuttua viime kaudella Crystal Palacen peräsimeen joukkue oli tukevasti putoajan paikalla. Pardew sai välittömästi Crystal Palacen lentoon ja lopulta joukkue sijoittui kymmenenneksi. Pardew oli tiettävästi valioliigahistorian ensimmäinen valmentaja, joka kesken kauden joukkueeseen tullessa onnistui nostamaan putoamiskurimuksessa olleen joukkueen sarjataulukon puolen välin paremmalle puolelle. Newcastle United säilyi samana kautena valioliigassa pitkälti Pardewin kanssa alkukaudesta kokoon kursittujen pisteiden avulla.

Pardewin saapuminen Lontooseen Crystal Palace valmentajaksi oli eräänlainen kotiinpaluu. Pardew pelasi aikoinaan 168 ottelua Crystal Palacen riveissä. Lähtösysäyksen Newcastlesta antoi varmasti kypsyminen harakoiden bisnesvetoiseen seurapolitiikkaan. Newcastlen tavaramerkkinä on vuosikausien ajan ollut uusien pelaajien tuominen seuraan, heidän kehittäminen ja myynti hyvällä voitolla. Rahavirrat menevät Newcastlessa kylmästi urheilullisten tavoitteiden edelle.

Pardew hioi Crystal Palacen taktiikkaa hyökkäävämpään suuntaan. Pardew:n alaisuudessa Crystal Palace pitää enemmän palloa eikä hyökkää aivan niin suoraviivaisesti, mitä Neil Warnockin aikaan. Peliä ja palloa kontrolloivampi taktiikka vahvistaa hyökkäävien ja luovien keskikenttäpelaajien, kuten Jason Puncheonin ja viimeisimmän hankinnan Yohan Cabayen roolia otteluissa. Pardew laittoi myös kuntoon joukkueen erikoistilannepuolustamisen. Oikeansuuntaisten pienten muutosten kertautuessa tulokset voivat parantua dramaattisesti. Tästä Crystal Palacen ja tietyssä määrin myös Newcastlen viime kaudessa oli kyse. Pardew onnistui pienellä muutoksilla saamaan pelaajista irti enemmän. Hänellä vaikuttaa olevan poikkeuksellista silmää pienille pelinsisäisille yksityiskohdille, joiden kautta hän hallitsee kokonaisuutta.

Crystal Palacen erikoistilannepelaaminen on parantunut huomattavasti Alan Pardewin alaisuudessa

Kolmannella kierroksella Crystal Palace isännöi Aston Villaa vastaa. Ensimmäinen puoliaika on hyvin uninen. Vaikuttaisi että maaliton tasapeli kelpaisi molemmille. Pardew tekee kuitenkin hiukan yllättäen kaksi vaihtoa puoliajalla. Dwight Gayle ja Jordon Mutch vaihdetaan sisään tuomaan lisää energiaa ja vaihtoehtoa Crystal Palacen takeltelevaan hyökkäyspeliin. Crystal Palace ja Pardew pelaa sittenkin voitosta. Crystal Palace saa otteen ottelusta. Pallo pelataan jo Aston Villan maalin, mutta neuvonpidon jälkeen maali hylätään. 70 minuutilla toppari Scott Dann nousee röyhkeästi kulmassa korkeimmalle pitäen samalla Aston Villa pakin kaulusta kourassaan ja puskee vastustamattomasti Crystal Palacen 1-0 johtoon. Aston Villalla ja Tim Sherwoodilla on kuitenkin vielä yksi jokeri: Adama Traore kipittelee kentälle, karkaa laidalta ja tasoittaa hieman onnekkaasti ottelun. Väkisinkin tulee mieleen, että mikäli Crystal Palace meinaa jatkaa viimekauden tuloskuntoaan, tällainen ottelu olisi voitettava. Muutoin turvallinen, tylsä ja unohtuva alempi keskikasti kutsuu.

Mietin jo tämän kirjoituksen otsikon muokkaamista ’ovatko ne niin hyviä?’-muotoon, kun Crystal Palace pääsee kääntämään peliä Aston Villan huonon avaussyötön jälkeen. Pallo pelataan boksin kulmaan Bakary Sakolle, joka laukoo tarkasti pallon maalin takakulmaan. Crystal Palace pelaa ottelun lopun järkevästi ja voittaa. Ottelussa kiteytyy Pardewin onnistunut pelisuunnitelma vaihtoineen, Crystal Palacen hyvä henkinen kantti ja taistelutahto. Tällä reseptillä Crystal Palace voi saavuttaa vielä paljon.

Viinkuvaus: paidan kaulusta, kotiinpaluuta ja taitavaa suunnittelua

Kuvat:

1. Ben Terrett, www.flickr.com/photos/benterrett/17868670678/in/photolist-ribKDy-7PkvYg-tdZBfW

2. Jon Candy, https://www.flickr.com/photos/joncandy/8311646358/

Lisää luettavaa:

http://www.standard.co.uk/sport/football/crystal-palaces-alan-pardew-putting-leadership-qualities-to-good-use-as-he-targets-higher-finish-a2323761.html

http://www.premierleague.com/en-gb/news/news/2014-15/mar/120315-talking-tactics-alan-pardew-giving-crystal-palace-greater-control.html

FC Krasnodar -ruplia ja juurettomuutta

Krasnodar on hyvin kehittynyt taloudellinen alue Kaukasiassa

Astanaa vastaan suomalaiseen futishistoriaan viilletyt haavat ovat hiljalleen poltettu kiinni. Pelit jatkuvat. HJK:lle arvottiin vastaan venäläinen FC Krasnodar. Joukkueen lempinimi on härät (Byki, The Bulls). Krasnodar on noin 750 000 asukkaan kaupunki Venäjän Kaukasian pohjoisosassa. Krasnodar on suuri kehittyvä kaupallinen keskus, joka on kestänyt hyvin muuta Venäjää runnelleet talouskriisit. Krasnodar on koti kahdelle venäläiselle pääsarjassa pelaavalle jalkapalloseuralle eli 2008 perustetulle FC Krasnodarille ja perinteisemmälle Kuban Krasnodarille, joka on perustettu jo 1928.

FC Krasnodarin nopea nousu keskeiseksi venäläiseksi jalkapalloseuraksi pohjaa bisnessmogulin ja miljardöörin Sergey Galitsikyn varallisuudelle.  Galitsky omistaa seuran lisäksi muun muassa Venäjän suurimman vähittäiskauppaketjun Magnitin. Galitskin ruplat ovat kahteen otteeseen auttaneet Krasnodaria nousemaan sarjaporrasta ylemmän, siitä huolimatta, että joukkueen sijoitukset eivät olisi nousuun oikeuttaneet. Kaudella 2008-2009 SKA Rostov-on-don ja Sportakademklub Moskow kieltäytyivät sarjapaikaistaan Venäjän toiseksi korkeimmalla sarjatasolla ja tällöin FC Krasnodar nousi kakkosdivisioonan kolmannelta sijalta, joka ei normaalisti oikeuttaisi nousuun. Kaudella 2010-2011 FC Krasnodar ponkaisi ykkösdivisioonan viidenneltä sijalta pääsarjaan, koska FC Saturn ja FC Moskova luopuivat sarjapaikoistaan taloudellisten ongelmien johdosta.

Ensimmäiset kaudet Venäjän pääsarjassa FC Krasnodar polki keskikastissa. 2013-2014 joukkue sijoittui sarjassa viidenneksi ja pääsi täten karsimaan Eurooppa-liigaan. Eurooppa-liigassa tie vei aina lohkovaiheeseen asti, mutta paukut suhteellisen kovassa lohkossa Evertonin, Wolfsburgin ja Lillen seurana riitti vain kolmanteen sijaan. Samalla kaudella se haki parhaan sijoituksensa myös Venäjän pääsarjassa päätyen kolmanneksi: FC Krasnodar jäi voitettujen otteluiden määrän erottamana TsSKA Moskovan taakse ja näin ollen ei päässyt mukaan mestareiden liigan karsintaan. Joukkueet päätyivät samaan pistemäärään. Eroa sarjan voittaneeseen Pietarin Zenittiin oli lopulta seitsemän pistettä.

FC Krasnodaria valmentaa Oleg Kononov. Kononov on kerryttänyt kokemusta valmennustehtävistä Moldovassa, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. Kuluva kausi on Kononoville kolmas Krasnodarin vastuuvalmentajana. FC Krasnodar on Kononovin alaisuudessa päässyt hyvään nousevaan trendiin. Viiden pelatun kierroksen jälkeen FC Krasnodar on sarjassaan kuudentena. HJK:n kannalta hälyttävänä signaalina voidaan pitää sitä, että viimeisessä ottelussaan FC Krasnodar kepitti Venäjän hallitsevan mestarin Zenitin 0-2 vieraissa. Transfermarkt-sivusto arvioi FC Krasnodarin noin kymmenen kertaa arvokkaammaksi joukkueeksi, mitä HJK:n. Kononov on kommentoinut, ettei FC Krasnodar olisi ennakkosuosikki ottelussa HJK:ta vastaan. Tätä hän perusteli HJK:n kokemuksella eurooppalaisista cup kilpailuista. Tämä on tietysti vain sanahelinää. FC Krasnodarin tippuminen HJK:lle olisi todellinen shokkiyllätys.

Kononov tulee todennäköisesti juoksuttamaan joukkueen HJK:ta vastaan hyökkäävällä 4-3-3 muodostelmalla. Hyökkäyspäässä FC Krasnodarilla on erilaisia kolmen pelaajan kombinaatioita, joilla se voi lähteä pelaamaan. Piikissä aloittanee brasilialainen Ari. Laitahyökkääjiksi on useampia vaihtoehtoja. Siinä missä FC Krasnodarin keskikenttäkin on jonkin verran kauden elänyt, niin keskuspuolustuksessa luotetaan pohjoismaiseen voimaan. Toppareina kaikki tämän kauden ottelut ovat avanneet ruotsalainen Andreas Granqvist ja islantilainen Ragnar Sigurdsson.  

Joukkueen omistaja Galitsky vaatii pisteiden lisäksi joukkueeltaan viihdyttävää jalkapalloa. Tässä lienee HJK:n iskun paikka. Omassa puolustuspelissä HJK:n on pelattava kauden parasta peliään tai muuten kyyti voi olla erittäin kylmää. Tässä onnistuessaan tilaa kontrolloiduille ja tyhjiä tiloja keskikentällä hyödyntäville vastahyökkäyksille varmasti löytyy. Tilaisuuden tullessa HJK:n täytyy pystyä kääntämään peliä nopeasti Krasnodarin keskikentän ohi ja pyrkiä saamaan suoraviivaisia hyökkäyksiä kohti Krasnodarin puolustuslinjaa. 0-0 tilanteessa kello käy HJK:lle. Tämä on varmasti joukkueen sisällä sisäistetty ja tasatilanteessa kiirettä ei ole. Samaten muutama kovempi taklaus tai korostetun fyysisesti pelattu kaksinkamppailu toivottaisi FC Krasnodarin pelaajat Zenit voiton hurmoksesta takaisin nurmen pinnalle. Sikäli kun HJK selviää ensimmäisestä osaottelusta kuivin jaloin paineet Krasnodarissa kasvavat. Sikäli kun.

Viinikuvaus: häivähdys mustaa merta, vodkaa, kapitalismia ja sinivalkoista toivoa

Jose Mourinho: mediapelin mestari

Jose Mourinhon mediapelillä on yksi päämäärää: voittaa lisää pokaaleja

Hallitsevan mestarin Chelsean alkukauden yskähdellessä on parrasvaloihin astunut jälleen tuttu hahmo: Jose Mourinho. Kahden ottelun jälkeen on ehditty hyllyttää lääkintähenkilökuntaa ja Machester City-ottelun 0-3 tulos oli feikki. Chelsean vaikeudet tekevä valioliigalle hyvää, koska Jose Mourinho on jälleen tilanteessa, jossa kaikki kortit on käännettävä. Mediassa käytävässä psykologisessa pelissä haetaan nyt asetelmia uudestaan. Manuel Pellegrini iski ennen Chelsea- ottelua Chelsean pelitapaan. Pellegrini vihjasi, että Chelsean puolustava pelisuunnitelma ei palvele valioliigan faneja. Lausunto sinänsä on sisällöltään yhtä hatara kuin mikä tahansa ajojahti, feikkitulos tai Unicefin vaikutus tuomareihin, mutta Pellegrinillä vaikuttaa oleva lievä yliote Mourinhoon tällä hetkellä niin kentällä kuin mediassakin. Sunnuntain 3-0 kotivoitto leimasi tätä.

Mourinhon mediapelin yksi perusstrategioita on me vastaan muut-asetelman ruokkiminen. Mourinho viittaa retoriikassaan oikeudenmukaisuuteen ja siihen, miten asioiden tulisi oikeudenmukaisesti olla. Me vastaan muut-asetelman lisäksi kysymys on myös hyvän ja pahan tasapainosta. Luonnollisesti Mourinhon oma joukkue edustaa aina hyvää ja kärsii epäoikeudenmukaisuutta suurempien toimijoiden masinoimana.Tästä strategiasta oli viitteitä jo hänen Porton ajoiltaan (kannattaa laittaa englanninkielinen tekstitys päälle). Videoissa lisäksi kaksi esimerkkiä yllä mainitusta strategiasta. Ensimmäisessä videossa Real Madridia valmentava Mourinho ihmettelee, miksi UEFA näyttäisi suosivan Barcelonaa eli sorsivan Real Madridia ja muita joukkuetta. Toisessa videossa Chelsean peräsimessä oleva Mourinho kertoo siitä, miten muilla valioliigajoukkueilla ja tuomareilla on kampanja Chelsea vastaan. Kyseisellä mediastrategialla on mahdollista saavuttaa ainakin kolmenlaista etua:

1. Motivoida omaa joukkuetta yhtenäisestä taistelemaan epäoikeudenmukaisuutta vastaan

2. Kerätä omalle joukkueelle sympatiaa ja kannattajakuntaa

3. Häiritä vastustajien psykologista tasapainoa

Toinen strategia astuu kuvioihin, kun Mourinhon joukkueen tulokset eivät vastaa odotuksia. Pelin takkuillessa Mourinho kääntää aktiivisesti huomiota pois pelillisistä seikoista. Syyt Mourinhon joukkueiden huonoihin tuloksiin löytyvät tuomareista, pallopojista  tai viimeisimpänä omasta lääkintähenkilökunnasta. Samalla Mourinho yleensä korostaa oman joukkueen hyviä jaksoja: esimerkiksi tiettyä vaihetta tai puoliaikaa ottelusta. Syyt joihin hän viittaa tuloksellisesti huonosti menneiden ottelujen jälkeen ovat usein varsin triviaaleja otteluihin kuuluvia tapahtumia. Kuitenkin Mourinholla on selkeä strategia, miten hän reagoi mediassa huonoihin tuloksiin ja silloin on helppo tarttua johonkin yksityiskohtaan ja nostaa sitä ottelun tapahtumien kulusta riippumatta huomion keskiöön. Tällä strategialla Mourinho saa siirrettyä kritiikin kärkeä pelillisistä seikoista ja pelaajista toisaalle. Media myös ruokkii tätä strategiaa, koska Mourinhon pressitilaisuudet ovat viihdyttäviä ja ne keräävät katsojia. Pressitilaisuudessa itse pelin sijaan keskiössä on Jose Mourinho.

Jose Mourinholla on kyky kiinnittää median huomio itseensä

Kolmas selkeä mediastrategia Mourinholla on horjuttaa päävastustajiensa tasapainoa. Mourinho kohdistaa kritiikkiään päävastustajiensa valmentajiin ja heidän tuloksiinsa. Frank Rijkaard sai Barcelonassa piikin valmennustaidoistaan, Arsene Wenger on vuosien saatossa saanut useampia huomautuksia pokaalittomista kausistaan ja Mourinhon nykyinen arkkivihollinen Manuel Pellegrini on saanut kuulla Manchester Cityn resurssien ylivoimaisuudesta ja holtittomasta rahan käytöstä. Samaan aikaan hän saattaa korostaa lämpimiä välejään vastustajien pelaajien kanssa eli hän asettuu vastustajan valmentajan ja tämän tähtipelaajien väliin. Kilpailun ollessa kovaa ja erojen marginaalisia lähes kaikki keinot ovat käytössä. Pitkässä juoksussa pienet erot tekevät ratkaisevat mestaruuksia. Mourinho selvästi uskoo, että hän pystyy media kautta vaikuttamaan vastustajiensa pelaajiin ja valmentajiin. Tätä kautta pieni häiriö valmentajan ajattelussa tai pelaajan kentällä tekemässä ratkaisussa saattaa kääntää voimasuhteita. Paras tapa median kautta suunnatulta paineistukselta suojautumiseen olisi mediapimento, mutta ymmärrettävästi pelaajat ja valmentajat ovat päivä päivältä enemmän tekemisissä somen ja eri medioiden kanssa. Siksi mediaan syötetyt tarinat löytävät varmasti kohteensa. Eri asia sitten on, miten ne keneenkin vaikuttavat.

Mourinho on poikkeuksellinen mediapersoona. Päämäärä on selkeä: voittaa lisää mestaruuksia. Tämän päämäärän eteen hän on valmis menemään mediaesiintymisisään pidemmälle, mitä muut. Kommenteissaan Mourinho liikkuu pelottoman ja hullunrohkean rajamaastossa. Hän sanoo asioita, joita muut eivät uskalla eivätkä oikein voikaan sanoa. Sovinnaisuuden rajat ovat hänelle hyvin veteen piirrettyjä tai niitä ei ole jalkapallon sisällä ollenkaan. Strategia toimii niin kauan kuin tulosta tulee. Nerosta tulisi hullu, jos esimerkiksi Chelsea tippuisi tällä kaudella valioliigan kärkinelikön ulkopuolelle. Tähän ei taida uskoa kukaan.

Viinikuvaus: portugalilaista ironiaa, voitonmakua, ruutia, ruoskaa ja teräviä tikareita

Kuvat:

1. https://www.flickr.com/photos/dorothy201305/8946062653/

2. https://www.flickr.com/photos/dorothy201305/8933689748/

Watford FC. Se toinen nousija

Watfordin lempinimi The Hornets viittaa joukkueen keltamustaan peliasuun.

Bournemouthin nouseminen valioliigaan herätti enimmäkseen positiivista hehkua. Bournemouth on noussut kuilun partaalta tasaisesti kehittyväksi ja yleisöystävällistä futista pelaavaksi joukkueeksi. Sen manageri Eddie Howe on yksi Englannin pidetyimmistä valmentajista. Watfordin tarina on rosoisempi. Sen kuvaa värittävät julkisuuden henkilöt, italialaisperheen omistus ja ympäri maailmaa erilaisilla sopimuksilla hankitut pelaajat. Oman lisänsä konserttiin tuo ykkösfanin ja seuran entisen puheenjohtajan Elton Johnin oodit.

Toisin kuin Bournemouthilla Watfordin pelaajalista vilisee ulkomaalaisia pelaajia. Varsinaisista runkopelaajista vain kapteeni Troy Deeney on englantilainen. Joukkueessa pelaa yli 20 ulkomaalaista pelaajaa. Seuran omistaja on italialainen Gino Pozzo, joka osti seuran yhdessä isänsä Giampaolo Pozzon kanssa. Giampaolo Pozzo omistaa italialaisen Udinese Calcion ja espanjalaisen Granada FC:n. Vuosien saatossa pelaajia on liikkunut seurojen välillä tiheästi muun muassa lainasopimuksilla. Joukkueet ovat hyötyneet myös yhteisestä skouttausverkostosta. Jalkapalloimperiumin taustalla on kylmää bisnesajattelua, jonka yksi elementti on lahjakkaiden pelaajien ja skouttaaminen, kehittäminen ja myynti hyvällä voitolla. Samaan aikaa Pozzon seurat ovat menestyneet kohtalaisen hyvin. 1980-luvun loppupuolella Giampaolo Pozzoa syytettiin otteluiden tulosten järjestelemisestä. Seurauksena oli pistemenetyksiä, sarjasta pudottamisia ja toimintakieltoja. Watfordin pelejä tullaan tulevalla kaudella varmaan myös seuraaman ’sillä silmällä’ mahdollisten erikoisten sattumuksen vuoksi.

Watford oli varmistanut nousunsa valioliigaan jo ennen Bournemouthia. Viimeisessä ottelussaan Watford oli oman ottelunsa lisäajalle kiinni sarjan mestaruudessa, mutta Sheffield W:n tehdessä tasoitusmaalin ja Bournemouthin voittaessa omana ottelunsa tippui se sarjan toiseksi. Sattumaako? Todennäköisesti.

Valioliigaan nousun jälkeen Watfordissa on käynyt kuhina. Valmentaja Slavisa Jokanovic sai lähteä. Tilalle palkattiin espanjalainen Quique Flores. Pozzon jalkapalloimperiumin pohjoiskulmaan on tullut lisäksi kymmenen uutta pelaajaa. Periaatteessa Watfordin materiaalilla olisi mahdollista säilyä, mutta se vaatisi eri osasten poikkeuksellisen nopeaa hitsautumista yhteen. Avausottelussa Evertonia vastaan Watford vaikutti pelillisesti yllättävänkin kypsältä kokonaisuudelta, mutta se ei kuitenkaan pystynyt voittamaan puoliunessa pelannutta Evertonia. Se jokin puuttui ja se jokin tuskin löytyy ennen kauden loppua. Watford tuo hyvää säpinää ja väriä valioliigaan, mutta todennäköisesti vain yhdeksi kaudeksi. Valioliigan televisioinneissa liikkuu isot rahat. Pelko niiden menettämisestä saattaa puhaltaa kylmästi Watfordin valmentajan tontille. Etenkin kun pisteiden  lisäksi seurajohto vaatii joukkueelta viihdyttävää jalkapalloa.

Viinikuvaus: liiroja, euroja, puntia ja hunajaa 

Lisää luettavaa:

http://www.urheilulehti.fi/jalkapallo/uuden-valioliiga-kasvon-vastenmielinen-puoli-tekee-todella-ristiriitaiseksi

http://www.nytimes.com/2013/02/21/sports/soccer/21iht-soccer21.html?_r=0

http://www.sport.co.uk/football/why-what-the-pozzo-family-is-doing-at-watford-udinese-gran/3815717/#wltfhJ7O5VxXPMU2.97

Kuva: Matt Brown https://www.flickr.com/photos/londonmatt/20181743038