Angelo Ogbonna levitoi korkeimmalla ja West Ham siirtyy 1-2 johtoon Elland Roadilla. Peliä on jäljellä kymmenen minuuttia ja koko otteluun peilaten on vaikea nähdä vierasvoiton ohi. Leeds, jonka peli perustuu energiaan ja intensiteettiin, joutuu hakemaan viimeistä potkua tyhjien katsomoiden kaiuista. Putkikatseisesti tulee mieleen, että olisipa edes sellaista, Twin Peks -fibaista ulinaa, jolla stamfordbridgeläiset kannattajat yrittivät provosoida Leedsin Diego Llorentea vajaa viikko sitten. Peli taputellaan kuitenkin valmiiksi hiljaisuudessa.
Kuluvan kauden Valioliiga on aivan oma lukunsa. Pre-seasonit
ovat jääneet tyngiksi, otteluruuhkassa lihassyyt ja nivelet repeilevät. Yleisöä
ei ole paria ottelua lukuun ottamatta ollut. Sitten tulee 7-2 ja 1-6 -tuloksia.
Valioliiga ja kansainvälinen huippufutis tuntuvat olevan kummallisella
kiepillä. Sitten sumu hälvenee ja kärjessä ovat Tottenham, Liverpool ja
Chelsea. Leicester on yllättävän korkealla, mutta onko siinä enää mitään
yllättävää? Manchesterin suunnallakin tehdään maskit naamalla nousua sekä europelipaikoille
että koronaluokituksissa sellaisille sijoille, että jouluna lehtereitä
saattaa koristaa pari tuhatta kannattajaa.
Tulee mieleen, että Tottenhamin José Mourinho on
poikkeusolojen erikoismies. Alkukausi ei Spursille povannut juuri mitään, mutta
Big Ben -kalkattelee nyt toisin. Tottenham on kellistänyt päävastustajiaan sarjana
ja Mourinho nauttii parrasvaloista. He voivat viedä pallon mukanaan kotiinsa.
Minä otan kolme pistettä. Omien sanojensakaan mukaan Mourinho ei ole tullut
muuttamaan kaikkea, vaan vain hienosäätämään. Modernisoitudussa bussissa
on teslamaista uutuuden viehätystä ja ratkaisevan mailin kantavaa hydrauliikkaa.
Tottenhamilla on nyt käsillään samanlainen momentum kuin sillä kaudella, jonka
kaikki muistavat ketun lennosta. Kuka sitten voittaa Valioliigan? Sitä
kirjoittaja ei osaa kertoa.
Liverpoolin ja Leedsin ottelu puhalletaan 4-3 -tilanteessa
päättyneeksi. Koko illan oli jotenkin epätodellinen tunne. Jo pelkästään siitä,
kun silmäili punaisiin paitoihin painettuja nimiä ja sitten valkoisiin
paitoihin painettuja nimiä. Puolillaan olevaa tuoppia tuijottaessa ymmärtää
sen, että Lutoneista, Millwalleista ja Cardiffeista on tultu Yorkshiressä
pitkä matkaa siihen, kun Mohamed Salahille ei saisi antaa tilaa, koska se
tuppaa tarkoittamaan sitä, että omissa helähtää. Nopeina flashbackeinä vilahtavat
Liverpoollille lahjoitetut kaksi helppoa rangaistuspotkua. Se on hallitsevaa
mestaria vastaan ratkaisevan paljon liikaa. Tuoppi tyhjenee. Ketkä sitten
tippuvat Valioliigasta? Sitäkään kirjoittaja ei osaa kertoa eikä aio asiaa
mitenkään puolueettomasti käsitelläkään, joten Aston Villa on yksi, joka
lähtee.
Valomerkki tulee kymmeneltä. Televisio sammuu kotona puolen
yön aikaan. Niskat ovat aamulla jumissa. Sumu hälvenee ja tulokset mitataan
Valioliigassa seuraavan kerran joulukuun ruuhkien jälkeen. Siihen asti jokainen
päivä on pelipäivä.
Viinikuvaus: kaikuja ja vivahteita täysistä katsomoista. Turvallinen
runko erikoisessa kaatimessa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti