Avauskierros
Suomi aloittaa MM-karsintansa sateisessa Turun illassa
Turkkia vastaan. Viime karsintojen totaalipettymyksen varjo on hiljalleen
haihtunut ja tunnelma on varovaisen optimistinen. Karsinnoilta odotetaan hyvää
starttia ja kannattajien suunnalta kuuluu paljon ”ottelu joka pitää voittaa”-suuntaista
kommentointia, vaikka vastassa on lähtökohtaisesti selvästi vahvempi joukkue.
Toivo kisapaikasta ei ole kariutunut historian tai edellisen karsinnan
taakasta. Ei vaikka tämän kertainen lohko on selvästi aiempaa vaikeampi.
Markku Kanervan johdolla Suomi avaa kyynisen vetäytyvällä
taktiikalla. Turkki hallitsee peliä, mutta ei saa luotua vaarallisia
tilanteita. Asetelma miellyttää ”jos edes kerran elämässäni näkisin Suomen
arvokisoissa”-ajattelevaa suoraan tulokseen katsovaa joukkoa. Etenkin kun
Turkin pelaajat alkavat pelin edetessä selvästi turhautumaan. Ensimmäisen
puoliajan lopussa Suomi saa luotua pari hyvää tilannetta, mutta pallo ei löydä
maaliin asti. Karsintojen ensimmäinen puoliaika on lupauksia herättävä.
Toiselle puoliajalle peli rytmi muuttuu. Suomi lähtee
pelaamaan aktiivisemmin, mikä lisää peliin viihdyttävyyttä ja toisaalta
osoittaa sen, että Kanerva ja huuhkajat hakevat kotiottelusta voittoa. Suomi
esiintyy pirteästi ja saa luotua tilanteita, mutta sydäntä kylmää joka kerta,
kun Turkki pääsee vauhdilla iskemään Suomen puolustuslinjaa vastaan. Riittääkö
meidän rahkeet oikeasti tähän?
Suomen hallitessa peliä Cenk Tosun pääsee kuin varkain ja
toisaalta jopa hieman odotetustikin iskemään Turkin johtoon. Viimeisten vuosien
karsintamatsien filmi pyörii kyynistyneen fanin silmillä. Ero taitotasossa on
juuri tämän verran kallellaan vierasjoukkueelle. Edessä siintävä tappio tuntuu
myös pieneltä kuoliniskulta koko karsinnalle.
Pelin rytmi pysyy samana ja Suomi nousee tasoihin. Maailma
vaikuttaa taas hetken oikeudenmukaiselta paikalta, kunnes Suomelta ensin
hylätään maali ja Turkin Tosun käy tekemässä toisen maalin, kun peliä on
jäljellä enää noin kymmenen minuuttia. Tulee mieleen, että kuinka monta
ruoskaniskua jalkapallojumalat ovat Suomen maajoukkueelle säätäneet ja
paljonkin niitä oikeasti on vielä jäljellä. Se mikä aiemmin tuntui vaikealta,
näyttäytyy nyt mahdottomana. Tämä on nyt
nähty. Tämä oli tässä.
Suomen tasoitusmaali vie kaiken kontrollin. Euforinen ilo ja
riemu sokaisevat todellisuuden, jossa tämä oli ”ottelu joka pitäisi voittaa”-kategorian
tapahtuma. Epäuskoisuuden vallassa vielä nopea katse linjatuomarin suuntaan
siltä varalta, että tässä olisi vielä joku ansa asetettuna. Ei ole. Peli on
2-2. Se päättyy 2-2, vaikka lopussa vaikuttaa, että tuomari tahtoo ratkaisullaan
pitää voiton avaimet turkkilaisten käsissä.
Lyhyeksi jäävät yöunet eivät tässä kohtaa paina. Kaikki oli
tämän arvoista.
Lohkon tilanne avauskierroksen jälkeen:
Kroatia 1-1-0-0 2-0 3
Islanti 1-1-0-0 2-0 3
Suomi 1-0-1-0 2-2 1
Turkki 1-0-1-0 2-2 1
Kosovo 1-0-0-1 0-2 1
Ukraina 1-0-0-1 0-2 1
Kroatia ja Islanti avaavat omat karsintansa hyvin ja Suomessa alkaa optimistinen
spekulaatio siitä, että nämä olisivat Suomen päävastustajat näissä karsinoissa.
Kaikkien aikojen karsinnat
Paljon jäi vielä tarinaa kertomatta. Lähtökohtaisesti karsintojen
vaikeimmassa ottelussa Kroatian vieraana Suomi nousee viimeisillä minuuteilla
tasoihin. Kroatia on ollut tehoton ja antanut Suomelle tähän mahdollisuuden. Tulos
on millä tahansa standardilla todella huikea ja on yksi kaikkien aikojen
kovimmista. Pisteitä on toki vain kaksi, mutta Suomi on osoittanut kahdessa
ottelussa kyvykkyyttä tehdä tulosta. Suomi ei mene enää kategoriaan lupauksia
herättävä esitys ja paljon positiivisia elementtejä, mutta 0 pistettä.
Suomi on jonkin verran pulassa nopeaa, taitavaa ja hyvin taistelevaa
Kosovoa vastaan. 0-0 tilanteessa minuutit laukkaavat armottoman nopeasti.
Ottelun lopussa Teemu Pukki pääsee kuitenkin rouhimaan irtopallon maalin ja
Suomi ottaa tarvittavat kolme pistettä. Esitys ei vakuuta, mutta näinhän jalkapallomaailman
suuruudetkin usein pelaavat: ne jauhavat omaa peliään ja ratkaisevat ottelut
lopussa, kun vastustajan peli alkaa herpaantumaan. Kosovolla on lopussa vielä
paikka tulla tasoihin, mutta he eivät siinä onnistu. Marginaali taidossa,
kokemuksessa ja pelikypsyydessä on kääntynyt Suomelle. Ottelun tiimoilta
nostetaan kuitenkin perustellusti huoli siitä, miten tuleva kotiottelu
selkeästi Kosovoa vahvempaa ja voittoputkessa olevaa Islantia vastaan tulisi
päättymään.
Hyvä tuloskunto ei näyttäydy enää suonenvetona, kun Suomi kukistaa
Tampereella hetkessä jalkapallomaailman tähdistöön nousseen piskuisen Islannin.
Suomi on todella näin hyvä eikä tuloksia voi enää kiistää. Kanerva on
osoittanut jälleen taktista kypsyyttä tuomalla Islantia vastaan fyysisemmän
kokoonpanon. Alexander Ringin yläkulmaan lennättämä vapaapotku-maali on
harvinaista herkkua suomalaisille jalkapallofaneille, mutta se sopii todella
hyvin kokonaiskuvaan. Jalkapallomaajoukkue on kuin puskista rakentamassa
samanlaista tuhkimotarinaa, mikä ollaan nähty jo lentopallossa ja
jalkapallossa. Suomi on karsintalohkonsa ainoa tappioton joukkue.
Lohkon tilanne neljän ottelun jälkeen:
Islanti 4-3-0-1 7-1 9
Suomi 4-2-2-0 5-3 8
Kroatia 4-2-1-1 4-2 7
Ukraina 4-2-0-2 4-4 6
Turkki 4-1-1-2 3-7 4
Kosovo 4-0-0-4 0-6 0
Viinikuvaus: alahyllyltä positiivinen ja lennokas yllätys
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti