FC Inter palasi vihdoin pitkän ja tahmean vieraskiertueen jälkeen kotiinsa Veritakselle. Pinnapussi ei ole paljoakaan painoa ottanut ja siksikin kotiottelu SJK:ta vastaan herätti pelonsekaista hurmosta. Interin tähti-ikonin Filip Valenčičin paluu kentille ja avaukseen toi oman mausteensa otteluun.
SJK tuli voittamaan |
Tunnelma ottelussa oli alusta alkaen hyvä, mutta SJK teki
heti alussa selväksi, että se on tullut pilaamaan sinimustien kotiinpaluujuhlat.
Nottajokiset ovat ensimmäisen puolen tunnin ajan selvästi parempi joukkue.
Pääkatsomon nenien alla Emmanuel Ledesma ja Niko Markkula pari muulla kaverilla
höystettynä siirtelevät palloa sellaisella ilolla ja tehokkuudella, että
hetkittäin kateus pistelee sydäntä. 20 minuutin kohdalla kyseinen akseli
saattaa Murilon helponnäköisesti maalipaikkaan. Murilon kaunis sisäkierteinen laukaus
vitosen alueen kulmalta kaartuu yläkulmaan.
SJK:n oikeanlaidan syöttökombinaatiot olivat näyttävää katseltavaa |
Maalin jälkeen SJK:n hyvä ote jatkuu. Denys Oliinyk
pyöräyttää pian maalin jälkeen itsensä Interin puolustuksen edessä vapaaksi ja
napauttaa pallon tolppaan. Interillä on vaikeuksia päästä SJK:n prässin alta
hallitusti eteenpäin. Palloa annetaan väliin turhan helposti pois. SJK:n toinen
maali roikkuu ilmassa.
Ensimmäisen puoliajan viimeisellä vartilla Inter pelaa
hetken jalkapalloa. Valenčič, Aleksi Paanen – Connor Ruane -trio löytää
hetkittäin hyvin toisensa ja pallo pysyy ahtaassakin tilassa sinimustilla. Valenčič
pääsee vielä ensimmäisen puoliajan lopussa napauttamaan terävän puolivolleyn
kulman jälkitilanteesta, mutta Jesse Ost saa näppinsä kudin eteen.
Toisella puoliajalla pallonhallinta siirtyy Interille.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sen hyökkäyspelissä jotain sellaista on rikki
tai kesken, mikä aiemmin oli ehjää ja valmista. Pelinavaus vaiheessa Benjamin
Källmanin rooli oikealla laidalla jää hieman mysteeriksi, vaikka Källman sieltä
pariin otteeseen melko väkevästi eteenpäin puskeekin. Jos tässä haettiin
Juventuksesta tuttua mario mandžukićmaista laitatargetin roolia, niin
vaihdosta sisään tulleen Liliun kanssa roolitus toimii paremmin. Myös Taiki
Kagayaman sisääntulo tuo odotettuja jalkoja ja juonikkuutta peliin. Minuutit
tosin loppuvat jälleen kesken.
Inter sai toisella puoliajalla painetta SJK:n maalille, mutta tulostaululle asti se ei eskaloitunut |
Kotijoukkueen kotitaika murtuu. SJK pysyy hyvin pelisuunnitelmassaan ja vaikka sen pelinrakentaminen ei puolustuksesta mitään leedsiä olekaan, vaan väliin surutta pitkää ja korkeaa, niin ansaitsee se voittonsa. Lopussa sinimustat näyttävät sellaista sydäntä ja henkeä, että vaikka lopputulema on pettymys, niin kannattajana on helppo seisoa oman joukkueen takana. Interin pelissä on edelleen olemassa kaikki oikeat palaset, mutta niistä täytyy nyt uudestaan rakentaa eheä kuva.
Nimettömäksi jäänyttä divarimaailmassa kiertänyttä jalkapallofilosofia lainatakseni: "paska saa joskus olla, mutta sydäntä ei pidä puuttua koskaan"
Katse eteenpäin |
Viinikuvaus: korkkivikainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti