Sivut

maanantai 5. marraskuuta 2018

Suomen Milanon nälkävuodet jatkuvat


Veritas Stadionin valot hohkaavat pimenevässä syysillassa. Kostealla nurmella juhlii vihreäpaitainen KPV ja samalla turkulaisen jalkapallon valot himmenevät entisestään. TPS palaa takaisin divariin määrittelemättömäksi ajaksi ja se on perinteiselle seuralle tragedia. Myöskin veikkausliiga menettää taas yhden ihmisiä liikuttaneen tapahtuman. Turun derbyjä ei vähään aikaan nähdä. Mika Laurikaiseen henkilöityneen TPS:n renkaat sutivat ratkaisuhetkellä tyhjää ja muutaman kerran vaikutti kuin joukkue olisi pelannut ylämäkeen. Laatuasiat ratkaisivat ja siksi KPV:lle tarjoutui mahdollisuus tarttua veikkausliigapaikan nilkasta ja nyt se hapuili ylös asti.

FC Inter Turun kausi nosti myös sappea suuhun. Suomen cupin voiton jälkeen lähti vyörymään perin erikoinen tapahtumasarja, johon sisältyi hatkaan lähtenyt valmentaja,  sopupeliepäilyjä, kyseenalaisia värähtelyjä herättänyt Ari Nymanin sopimuksen purku ja veikkausliigan seitsemäs tila. Sekavan kokonaisuuden päätteeksi kuitenkin käteen jäi Eurooppa liigan paikka ja toiveikas näkymä ensi kauteen. Inter on vuodesta toiseen onnistunut välttämään pelaajabudjetin sille petaamat sijoitukset ja mitalikahvit on jäänyt juomatta. Putoamispeikko sen sijaan on kaudesta toiseen käynyt koputtelemassa sinimustien ovea. Ensi kaudesta on taas lupa odottaa parempaa, mutta parempi olla kuitenkin lupaamatta.

Twitter on muutaman päivän ajan laulanut laantuvalla äänensävyllä mustavalkoista rakkauslaulua, mutta sävellaji on väljähtänyttä mollia. Kevät on etäällä ja jalkapallokevät vielä kauempana Aurajoen takaisissa horisonteissa. Tilanne on sikäli vakaa, että lähi- tai etämuistissa ei ole suuruuden vuosia, joiden perään haikailla. Lätkäjätkät ovat parempien pöytien ääressä.

Viinikuvaus: katkerahko Aurajoen samea tasaisen alalaatuinen viini

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti