Futisoluet: Woodforde’s Norfolkin The Perfect Finish

The Perfect Finish Amber Ale on Norwich Cityn kanssa yhtestyötä tekevän itä-Englantilaisen Woodforde’s -panimon tribuutti Teemu Pukille. Suomessa myytävässä versiossa on tölkin puolesta Mustanmäen torin piraattifiboja. Värimaailma on kanarialintujen keltavihreä, mutta kyljessä komeilevalta Teemu Pukkia etäisesti ja läheisesti muistuttavalta hahmolta on jäänyt silmät piirtämättä ja alkuperäinen ”Finnish” on karsiutunut ”Finish” -muotoon. Jäljet luultavasti johdattavat sopimus- ja lakiteknisten kirjoitusten luo. Varsinaisen Norwich IPA:n kotimainen päämaja on Pirkanmaalla.

Piraattipukki

Ennen kuin olut edes ehtii kaatua lasiin pongahtaa lähifutismuistista Pukin Toni Sunjicilta laittamat puikot, chipit Bosnia ja Armenia-matseissa, rankkarit Kreikkaa, Italiaa ja kisapaikan sementoineessa ottelussa Liechtensteinia vastaan. Riven ja Pukin johdolla me todella menimme kisoihin. Se on hyvä muistaa, vaikka kisoja pökättiinkin vuodella eteenpäin.

Lasiin kaatuu meripihkan punertava kauniin läpikuultava pirteästi kupliva olut. Oluen päälle nousee sulanutta jäätelöä muistuttava höttöinen ja melko nopeasti sulava vaniljajäätelön valkoinen vaahto. Hennosta tuoksusta nousee sitrusta ja pilsmäistä ruohoisuutta. Ruohoisuus on tuoksussa jopa yllättävän dominoiva. Hieman lämmetessään tuoksu ottaa pienen kiepin makeaa rukiisuutta. 

Rungossa kuplaisuus pitää varsin miedon (3,8%) oluen ryhdin tasapainoisesti pystyssä. Suutuntuma on pirteän hapokas ja helposti juotava. Aromeja saa hetken oluesta imeskellä. Greippisyys sekoittuu rukiisuuteen ja hentoon karamelliin. Maku ei myöskään jää pitkäksi aikaa vierailemaan. Lyhyessä jälkipotkussa ruohoisuus ja karamellisuus viipyilee pisimpään. 

The Perfect Finish on helposti lähestyttävä ja juotavuudeltaan mutkaton olut. Siinä ei ole samaa taikaa kuin esikuvassaan. Silti sen mieluusti ja irvistelemättä viimeistelee.

Futis- ja viinikuvaus: hyviä muistoja mutkattomassa rungossa. 3,3/5

PS: alla omia lähifutismuistoja paikan päältä koettuna ja kirjoitettuun muotoon tulkittuna

Suomi-Liechtenstein: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/11/riven-johdolla-me-mentiin-kisoihin.html

Suomi-Armenia: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/10/suomi-armenia-riven-johdolla-me-mennaan.html

Suomi-Italia: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/09/suomi-italia-hoyhenia.html

Suomi-Kreikka: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/09/suomi-kreikka-peikkojen-ja.html

Suomi-Bosnia: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/06/suomi-bosnia-riven-taikahattu.html

Tauolla osa D

Tulppaani- ja patonkimaa kieputtavat rautaketjua stadioneidensa ympärille. Munalukon avain asetellaan hamaan tulevaisuuteen asti lukittuun kassakaappiin. Hetken kylmää. Ommellaanko hiljalleen tyhjäksi pihisevästä 2020 vuosimallin nahkapallosta sittenkin hengityssuojamia? Eikö Leeds nousekaan?

Toisaalla portit raottuvat ja kevät aurinko leikkaa sisään. Saksasta lentää ensimmäinen kivi eikä veikkausliigan alkuunkaan välttämättä ole enää loputon matka. Pieni pelonkin pilkahdus käy rinta-alassa. Juuri, kun on ehtinyt käpertyä seiniensä sisään, heilahtaa sädekaihtimien välistä jonkinlaisen normaalin kuvajainen.  Täytyisikö sitä käydä vaikka parturissa?

Kuriiri tuo Marcelo Bielsan elämästä kertovan kirjan. Kädestä käteen. Sumusaarilta asti. Mailiin tupsahtaa viesti EM-kisalipuista. Nyt kannattaa odottaa kärsivällisesti. Kirjoittavat. Yle on tuuttaamassa tuutin täyteen futista. Jalkapalloa eletään nyt sekä eteen- että taaksepäin. Jokohan autotalleissa spreijataan tifoja ja pingotellaan rumpujen kalvoja vai ollaanko tässä sittenkin jäniksenä radalla? Kompastumassa ensimmäiseen nurmen alla retkottavaan graniittiin?

Ja sitten jalkapallo taas alkaa. Pian tai joskus myöhemmin. Ujosti ja pälyillen. Ilman yleisöä. Sitten muutamia katsomonosia täyttäen ja lopulta Roberto Carloksena kiitäen. Eikä se ole enää koronasta moksiskaan.

Viinikuvaus: keväistä kypsyttelyä

Futisoluet: RPS Brewingin Ultra lager

Kuopiolainen RPS Brewing on pannut osana veikkausliiga -yhteistyötä oluen, joka kaupan hyllyillä on kirjailtuna veikkausliigaseurojen väreissä. Tölkkiin on nostettu myös seurojen kannatuslauluja.

Tölkissä ote Armada Turun laulukirjasta

Turun länkkärin Cittarin päätyyn on nostettu laaja kirjo eri oluita tästä kokoelmasta. Nopealla katsannolla ainakin HIFK:ta, MIFK:ta ja geneeristä veikkausliigan olutta on tarttunut asiakkaiden mukaan. Keltamustat FC Honka ja KuPS näyttävät joko jääneen hyllyyn tai sitten niitä on juuri täytetty lisää.

Löydän FC Interin oluen ensin hintalapuista, mutta sinimusta etiketti ei napsahda silmiin. Sitten hoksaan että FC Interin tai tarkemmin tarkasteltuna Interin kannattajayhdistyksen Armadan mukaan nimetty olut ei ole aivan tutulla sinimusta -raidallisella kuosilla etiketöity. Sitä toki on laatikokaupalla tarjolla. Lähestymistavalla saattaa olla sopimustekniset taustat, koska ainakin Veritaksen Ole ravintolassa on jo aiemmin myyty Interille nimikoitua olutta, joka on Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tuotos.

Lasiin kaatuu kullankeltainen inan vihertävä ja läpikuultava Pale Lager. Oluen päälle nousee huokea saippuan valkoinen vaahto, joka sulaa melko nopeasti saarimaisiksi kelmuksi oluen pinnalle.

RPS Brewingin Ultra lager

Tuoksu on pehmeän humalainen, vaalean viljainen ja siinä on pilkahdus ranskanleivän makeutta. Lämmetessään tuoksuun nousee hentoa ruohoisuutta. Oluen eduksi on sanottava, että bulkkioluissa häiritsevää vetisyyttä ja metallisuutta ei tuoksuun nouse. Tuoksu on hallitun kevyt ja helposti lähestyttävä.

Suutuntuma on piirun verran hilloinen, mutta kuplat nostavat rungon ryhtiä ja jättävät raikkaan jäljen. Suutuntuma sopii hyvin tuoksumaailmaan. Yleismaailmallisuuden tuntua tuo se, että Stallhagenin lasista nautitaan nyt kuopiolaisen panimon Turun Interin kannattajayhdistykselle nimikoima olut.

Oluen kepeys jatkuu vaalean viljaisessa ja maissisessa makumaailmassa. Sinänsä mitään makujen ilotulittelua olut ei tarjoa, mutta sen ei kai ole tarkoituskaan. Maku piirtää valmiiksi helposti lähestyttävän ja kepeän oluen kaaren valmiiksi. 

Aloittelu-, pelintiimellys- ja puoliaikaoluena kepittää varmasti leijonan osan kylmäkaappiin ahdetuista tyylissään kilpailevista olutsisaristaan ja -veljistään, jotka 7,5-9,5€ hintaisina suoraan tölkistä tai muovituopista hörpittynä nostavat väliin irvistyksen huulille.  Sopii hyvin myös lenkki-, jano- ja saunajuomaksi. Lisäksi toimisi illanistujaisissa sekä tarinankerronnan että pienen provosoinnin välineenä.

Futis- ja viinikuvaus: tasapainoinen 4-4-2 ryhmittymä, jossa jokaisella tanniinilla selkeä on rooli. Tiukoissa väännöissä vaatii sopivan momentumin, jotta yksilöt pääsevät hyödyntämään vahvuuksiaan ja kääntämään voiton omalle joukkueelle

3,2/5

Tauolla osa I

Josê Mourinhon FC Internazionale Milano vie Derby della Madonninan 0-4. Elokuussa 2009. Soittolistalla seuraavana on samaisen vuoden El Clásico. Roberto Carlosin myötä valkoisen baletin imuun tempautuneelle kirjoittajalle viihde tulee piikikkäänä, mutta Tuomas Virkkusen ja Mika Väyrysen tunnelmoima matsi jää illan leaderboardin kärkipaikalle. Tyttären pelimekko -projekti etenee jo nettikaupan ostoskoriin asti, mutta vaimon kanssa käyty nopea konsultointi paljastaa, että koko oli jäämässä liian pieneksi. Sopivaa ei sitten tähän lähtöön löydykään, joten projekti jatkuu.

Milanon derby vuosimallia 2009

Jesús Gilistä kertova dokumenttisarja kulkee muutamassa illassa alku- ja lopputekstien välin. Fiktiivisenä sen olisi voinut nauttia hieman keveimmin mielin, mutta kun ensimmäisissä kohtauksissa kaivetaan ruumiita piittaamattomasti pikavoittojen toivossa rakennetun ravintolan alta, jää mahdollisen veijaritarinan päälle varjoisa klangi. Se ei toki ota mitään itse kuvaukselta pois. Gil ei ole historian ensimmäinen eikä viimeinen hahmo, joka rakentaa oman suuruudenhulluutensa jalkapallon, politiikan ja rakennusbisneksen varaan.

Jesus Gil:n elämästä kerova "The Pioneer" on katsomisen arvoinen dokumenttisarja

Lataan virtuaalisen ostoskoriin kolme futisaiheista kirjaa. Ne tulevat kun tulevat, mutta Thomas Mannin Tohtori Faustus ei ehtine ennen niitä valmiiksi ja jäänee kesken. Jalkapalloa on ikävä, mutta myös kirjastoon olisi kiva päästä. Universumin logiikassa on selvästi epäjohdonmukaisuutta, koska sekä jalkapallo että kirjastot ovat menneet samaan aikaan kiinni. Tartun vimmalla spekulaatioon siitä, että Teemu Pukki saattaisi siirtyä ensi kaudeksi Leedsiin. Lätkään päin kenollaan oleva kollegakin nostaa asiaa Whatasappissa. Huolimatta siitä, että tilanne on kuin olisi nähnyt labyrintin loppupäähän ennen kuin on sisään astunutkaan, niin mutkat on tässä hetkessä armollista vetää suoriksi. 

Bundesliiga saatetaan pyöräyttää jo piankin käyntiin. Lukas Hradeckyn ja Joel Pohjanpalon liittyminen Hansin matkaan on kulttuuriteko. Zlatan Ibrahimović iskee kipinää länsinaapurissa. Hammarbyn ja Malmö IF:n matsi nousee tietyin reunaehdoin omalle futiksen bucket -listille, vaikka Ruotsin tilanne muutoin ihmetyttää. Valkoinen baletti tanssii klassikkomatsissa sidotuilla jaloilla. Niikseen suvereeni Josep Guardiolan Barcelona on. Tikulla silmään. Siitä nyt kuitenkin on aikaa

Viinkuvaus: kuplii

Tauolla osa V

Sunderland ’TIl I Dien toinen tuotantokausi menee siinä, missä ensimmäinenkin. Suurten odotusten ja suurseuran punavalkoiseen identiteettiin ripustautuva maalipinta varisee sateenkastamalla Wembleyllä. Kahteen kertaan. Kovilla kierroksilla sisään tulleen johtoportaan ote lipeää, johtaminen huononee ja unelma karkaa. Siirtoikkunasta käteen jää muutaman miljoonan Jopi Jalkapuoli. Sunderlandin pubien iloinen porina vaihtuu tyhjän tuijotteluun.

Samaan aikaa some -feedi välkyttää erilaista tarinaa vajaa kahdenkymmenen kilometrin päässä. Newcastlesta on todennäköisesti tuleva maailman rikkain seura. Poliittinen kilvoittelu venyttelee futismaailman rajoja aivan uudella tavalla ja juonenkäänteet ovat kuin agenttielokuvista. Totuus taittaa kuitenkin tarun jälleen kanveesiin.  Pallo pomppii kartalla, kun maailmaa koitetaan vääntää uuteen asentoon.

Pojan synttäripelipaita tulee Liliun signeeraamana kiitoskortin kanssa postilaatikkoon. Sinimusta -pelipaita jää päälle ensimmäisestä täydestä päivästä alkaen. Sisko pyytää pelimekkoa ja nostan tämän selvitettävien asioiden listalle. On sitten jotain muutakin futisaiheista tutkailtavaa kuin kyyniset ennusteet siitä, että futiskatsomoita alettaisiin täyttämään vasta ensin vuoden puolella. 

Terveiset toimistolta

Ideat siitä, miten tästä eteenpäin, lentelevät villinä. On turnausmuotoja, tyhjiä katsomoita ja drive in -matseja. Lomaviikon aikana katson jo useamman klassikkomatsin kokonaan. Yhden jopa ilman selostusta ja varmaa tietoa siitä, mitä peli oikeastaan on. Jalkapalloa voi käyttää päiväunien houkutteluun ja pääsiäisylensyönnin aiheuttama kivistelykin vatsassa helpottaa hetkeksi, kun lyhythiuksinen nuori Marcelo kiskaisee Vicente Calderonilla pallon Los Rojiblancosin maalin kattoon marraskuussa 2009.

Bongaan selostuksesta talteen vinkin Jesús Gilistä kertovasta dokumenttisarjasta. Suuruudenhullu klangi kaikuu sekä Cervantesin että tuhannen ja yhden yön tarinoiden mailta. Tulee mieleen valtatie, joka kulkee puretun Vicente Calderonin hylätyn pääkatsomon alta.

Viinikuvaus: kypsyäkö vaiko eikö kypsyä

Tauolla osa O: Sunderland 'Til I Die I

Sunderland ’Til I Die ei ole onnellisten loppujen ja sankaritekojen tarina, vaan syvälle reaalimaailmaan pureutuva tarina pettymyksistä, epärealistisista odotuksista ja epäonnistuneista valinnoista. Leo Pearlmanin ja Ben Turnerin ohjaama dokumenttisarja hämärtää näyttämön, katsomon ja kulissien rajoja ja suuntaa kirkkaimmat spottinsa siihen, mitä tarkoittaa vesiliirrossa olevan jalkapalloseuran omistaminen, johtaminen, kannattaminen ja sille pelaaminen.

Sunderland 'Til I Die

Dokumenttisarjaa on tehty kaksi tuotantokautta. Ensimmäisellä tuotantokaudella kauden 2017-2018 Sunderland on juuri tippunut Valioliigasta mestaruussarjaan ja koillis-Englannissa haaveillaan pikaisesta paluusta pääsarjaan. Sunderlandin toimitusjohtajaa Margin Bain valitsee odysseiansa kippariksi Simon Graysonin.

Graysonin ehtii sarjan ensiaskelmilla asettelemaan siloisia sanoja positiivisuudesta ja voittavavasta mentaliteetista. Sitten alkavan kauden kenraaliharjoitukseen Stadium of Lightille saapuu Celtic, joka pieksee blackcatsit 0-5 ja realismin valo viistää raolleen narahtavasta odotusten ovesta Sunderlandiin. Yleisö purkaa pettymystään painimalla, mutta tummimmat pahanilman linnut nousevat taivaalle, kun joukkueen runkopelaajista Darron Gibson päättää kostean illan viimeisillä maileilla kyseenalaistaa muutaman joukkuetoverinsa sitoutumisen seuraan. Tilitys päätyy kännykkäkameran muistikortille ja siitä sitten julkiseen levitykseen.

Sunderlandin kannattajat ovat yksiä Englannin fanaattisimmista

Kenraaliharjoitus ehditään taputella hentoisen hiekkakerroksen alle ja kausi lähtee rauhoittavan oloisesti liikenteeseen. Viidennessä ottelussa Leeds nykäisee kohon ensimmäistä kertaa pinnan alle, mutta ei niin kuin saalis, vaan niin kuin pohjakivikko. Koho palaa vielä kerran takaisin pinnalle, mutta sen jälkeen koukku tarraa uppotukkiin eikä koko onkea nähdä enää kuukausiin. Sunderland tykittää 15-matsia putkeen ilman voittoa. 

Simon Grayson ei saa Sunderlandia oikeille merimerkeille

Bainin ja Graysonin huvipurren illallispöydästä siirrytään pikapikaa ja paniikissa äyskäröimään vettä veneen pohjalta. Vuotokohtia paljastuu paljon ja vesiselvää on se, että nousu-unelmat vaihtuvat putoamiskurimukseksi ja eloonjäämistaisteluksi. Kausikorttilaiset pääsevät tuulettamaan kameran eteen tunteitaan niin pubeista, kotisohvilta kuin stadioneiltakin käsin. Dokumenttisarja vangitsee syvästi eläytyen Sunderland AFC:n ja Englannin skaalalla köyhän ja työttömyydestä kärsivän työläiskaupungin sitkeän symbioosin. 

18 pelin jälkeen Grayson pistetään pihalle ja tilalle naarataan Chris Coleman. Joulun pyhien alla napattu kotivoitto Fulhamista on ensimmäinen laatuaan melkein vuoteen. Joulupöytään nousee kuitenkin hapansilakan käryä, kun omistaja Ellis Short kyllästyy tuhlailevaan mielitiettyynsä ja laittaa rahahanat kiinni. Tammikuun siirtoikkunassa Sunderland kaipaisi premium-tason erikoiskortteja kentälliseensä. Vallitsevista olosuhteissa se joutuu kuitenkin harmaanalueen korttikaupoille. Ulos lähtee joukkueen paras maalintekijä Lewis Grabban ja toinenkin hyökkääjä James Vaughan. Muutoin sisään ja ulos liikkuu vähän, mtä sattuu. 

Chris Colemanin pelastusoperaatio epäonnistuu

Dokumentti kuvaa rehellisesti myös se, miten Sunderlandin talous on pyörinyt omistajansa hyväntekeväisyyden varassa. Kulurakenne on raskas ja siinä on suuria pehmeitä kohtia. Keskusteluissa kuplii Jack Rodwellin, joka käy kauden aikana pari kertaa kentällä, edellisenä kautena solmittu opportunistinen 60 000 puntaa viikossa ulosantava sopimus, jota ei saada millään purettua. Sunderland astelee hauraalla riippusillalla, kuten englantilainen suurseura, vaikka sen nilkkoja näykkivät konkurssista kertovat krokotiilit.

”You are not fit to wear that shirt” kaikuu Valon stadionin lehtereillä. Sunderlandin meno on hyytelöistä. Kannattajat tarraavat punavalkoisin sydämin pieniinkin toivon pilkahduksiin kuin takiaiset. Kausi on kuitenkin pitkää orjantappuraa ja sarjasta putoamista ei tarvitse jännittää edes aivan viimeisiin otteluihin asti. Short kuittaa seuran velat ja kauppaa sen eteenpäin. Coleman meinaa päätyä käsirysyyn pettyneen kannattajan kanssa. Pöydällä on täysi sotku, joka jää uusien omistajien ja seuraavan tuotantokauden siivottavaksi. 

Viinikuvas: korkkivikainen kauniisti lasissa ja kuvaputkessa

Tauolla osa C

Veikkaus nostaa vakioon Valko-Venäjän ja Nicaraguan liigaa. Puiston takana olevalle hiekkakentälle eksyy yhä harvempi pallonpotkija. Yön aikana etupihalla sulaa lumiukko, jonka kaulaan vaimo ja lapset ovat nostaneet Leedsin huivin. Pojalle tilattu pelipaita ei sittenkään ehdi synttäreiksi, mutta odottelu ei tässä hetkessä mullista meistä kenenkään maailmaa.

Nahistuneena mutta hengissä

Illalla FC Inter ja KTP -ottavat skabaa neljän suorassa. Sinimustat kaatoivat viimeksi samaisessa kisassa KuPS:n. Siitä tuli hetkeksi hyvää revanssimieltä. Jalkapallo lokeroituu niin kuin maailma lokeroituu. Toiset vaikenevat, monet jakavat omastaan ja osa taistelee olemassaolostaan.

Maksukanavat asettelevat tarjolle klassikkomatseja. Kokoonpanojen lueskelu herättää nostalgisia ja rauhoittavia tunteita, vaikka matsit jäävät järjestäen katsomatta. Venyi poikkeustila sitten kesään tai syksyyn asti, maailma ja jalkapallomaailmat ovat pötkötelleet täällä paljon pidempään. Perspektiiviä on helppo venytellä, vaikka seuraussuhteiden lankakerä on vielä silmänkantamattomista kerittävänä.

Whatsapp ryhmiin paukkuu kuvia viime kevään futisreissusta. Puhutaan pääsiäisen vuosipäivästä ja varovasti haikaillaan seuraavan reissun perään. Futismanageri -peli on pelattu loppuun siinä vaiheessa, kun sinimusta Veikkausliiga -seura nostelee Mestareiden liigan pyttyä.

Hukun hetkeksi viime kauden futisvalokuvien joukkoon. Niitä on tuhansia.

Futismuistoja

Aikaansa voi käyttää moneen.

Viinikuvaus: kypsytellessä

PS: alla vielä linkkejä kuvien tarinoihin:


Leeds United-Wigan athletic: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/04/kapsaisiinia-elland-roadilla.html

Manchester City-Tottenham: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/04/sahkoa-etihadilla.html

Malaga CF-RSC Mallorca: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/04/malaga-cf-rdm-mallorca-aurinkorantojen.html

Suomi-Bosnia: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/06/suomi-bosnia-riven-taikahattu.html

Malmö FF- Örebro SK: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/07/malmo-ff-orebro-sk-perhekatsomoja-ja.html

Bröndby IF-FC Inter:

https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/07/brondby-if-fc-inter-turku-niin-kuin.html?m=1 

FC Inter-Bröndby IF: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/07/fc-inter-brondby-if-lahella.html

AIK-Djurgården: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/09/aik-djurgarden-savua-ja-sirkushuveja.html

Suomi-Armenia: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/10/suomi-armenia-riven-johdolla-me-mennaan.html

FC Inter-KuPS: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/10/fc-inter-kups-alpha-ja-omega.html

Suomi-Liechenstein: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/11/riven-johdolla-me-mentiin-kisoihin.html

Juventus-AC Milan: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/04/loppuun-asti.html

FC Inter Milano- Atalanta: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/04/san-siron-uneksintaa.html