Tauolla osa C

Veikkaus nostaa vakioon Valko-Venäjän ja Nicaraguan liigaa. Puiston takana olevalle hiekkakentälle eksyy yhä harvempi pallonpotkija. Yön aikana etupihalla sulaa lumiukko, jonka kaulaan vaimo ja lapset ovat nostaneet Leedsin huivin. Pojalle tilattu pelipaita ei sittenkään ehdi synttäreiksi, mutta odottelu ei tässä hetkessä mullista meistä kenenkään maailmaa.

Nahistuneena mutta hengissä

Illalla FC Inter ja KTP -ottavat skabaa neljän suorassa. Sinimustat kaatoivat viimeksi samaisessa kisassa KuPS:n. Siitä tuli hetkeksi hyvää revanssimieltä. Jalkapallo lokeroituu niin kuin maailma lokeroituu. Toiset vaikenevat, monet jakavat omastaan ja osa taistelee olemassaolostaan.

Maksukanavat asettelevat tarjolle klassikkomatseja. Kokoonpanojen lueskelu herättää nostalgisia ja rauhoittavia tunteita, vaikka matsit jäävät järjestäen katsomatta. Venyi poikkeustila sitten kesään tai syksyyn asti, maailma ja jalkapallomaailmat ovat pötkötelleet täällä paljon pidempään. Perspektiiviä on helppo venytellä, vaikka seuraussuhteiden lankakerä on vielä silmänkantamattomista kerittävänä.

Whatsapp ryhmiin paukkuu kuvia viime kevään futisreissusta. Puhutaan pääsiäisen vuosipäivästä ja varovasti haikaillaan seuraavan reissun perään. Futismanageri -peli on pelattu loppuun siinä vaiheessa, kun sinimusta Veikkausliiga -seura nostelee Mestareiden liigan pyttyä.

Hukun hetkeksi viime kauden futisvalokuvien joukkoon. Niitä on tuhansia.

Futismuistoja

Aikaansa voi käyttää moneen.

Viinikuvaus: kypsytellessä

PS: alla vielä linkkejä kuvien tarinoihin:


Leeds United-Wigan athletic: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/04/kapsaisiinia-elland-roadilla.html

Manchester City-Tottenham: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/04/sahkoa-etihadilla.html

Malaga CF-RSC Mallorca: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/04/malaga-cf-rdm-mallorca-aurinkorantojen.html

Suomi-Bosnia: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/06/suomi-bosnia-riven-taikahattu.html

Malmö FF- Örebro SK: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/07/malmo-ff-orebro-sk-perhekatsomoja-ja.html

Bröndby IF-FC Inter:

https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/07/brondby-if-fc-inter-turku-niin-kuin.html?m=1 

FC Inter-Bröndby IF: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/07/fc-inter-brondby-if-lahella.html

AIK-Djurgården: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/09/aik-djurgarden-savua-ja-sirkushuveja.html

Suomi-Armenia: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/10/suomi-armenia-riven-johdolla-me-mennaan.html

FC Inter-KuPS: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/10/fc-inter-kups-alpha-ja-omega.html

Suomi-Liechenstein: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/11/riven-johdolla-me-mentiin-kisoihin.html

Juventus-AC Milan: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/04/loppuun-asti.html

FC Inter Milano- Atalanta: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/04/san-siron-uneksintaa.html

FC Inter-Bröndby IF: lähellä

FC Interin ja Bröndby IF:n matsin kakku vaikutti päällisin puolin valmiiksi taputellulta. Ottelua edeltävissä tarinoinneissa oli myös ihmeen odotusta. Interin olisi kyettävä kaivamaan vähintään kolmen maalin verran maata tanskalaisjättiläisen alta ja samalla sen oman puolustuspelaamisen tulisi olla kauden parasta.

Eurooppa liiga näkyi myös Turun katukuvassa

Jokirannassa yksittäiset Bröndbyn fanit naputtelivat tarroja satunnaisesti vastassa jökötteleviin liikennemerkkeihin. Bröndbyn lisäksi Turku isännöi kansainvälisiä suurmarkkinoita. Köpiksen keltapaitaisten ampiaispesä oli pystytetty Aussie Barin kansille. Hunaja virtasi ja tankkaus illan koitosta varten näytti sujuvan letkeissä merkeissä. 

Köpisläisten ampparipesä

Muutaman sadan hengen Veritakselle suuntautuvaa juuttimarssia piti silmän alla kourallinen maijoja: ei laulua, ei ilmaan halkovia iskulauseita tai kannatuslauluja vain uneliasta laahautumista kohti seuraavaa päämäärää.

Keltapaitojen marssi Veritakselle

Ohi viilettää yksi Interin Ultraboyz-huppariin sonnustautunut fillaroitsija. Tilassa on symboliikkaa siitä, minkälaista David ja Goljat -asetelmaa ottelu heijastelee. Bröndby on kulttuurinsa puolesta jättimäinen möhkäle juuriaan voimisteleviin Turun sinimustiin nähden. Kliimaksi on kuitenkin 90 minuuttia mahdollisine lisä- ja jatkoaikoineen. Riippumatta siitä, mitä kukin on kerännyt vuosien saatossa historiikkiinsa, helmitaulun helmet osoittavat lopussa voittajan. Niin tänäänkin.

Inter aloittaa ennakkoluulottomasti. Se on sorvannut pelinsä viime viikkoina 3-5-2 -muotoon useammankin kerran 4-3-3:n sijaan. Niin tänäänkin. Bröndby jättää parhaan pakkinsa Paulus Arajuuren ja ykköspyssynsä Kamil Wilczekin penkille. Laatukamaa pukkaa tilallekin, mutta psykologisesta näkökulmasta ihmeen kurssi nytkähtää pykälän tai pari alaspäin. 

Interin etsikkoaika kestää ensimmäisen vartin. Maalia ei tule.  Peli tasoittuu ja Bröndby tyytyy pelailemaan pois oman momentumimsa. Keltapaitaiset näyttävät tyytyvän, mihin tahansa vähämaaliseen lopputulemaan.

Olympia -katsomon puolella pirskeitään pitävien vierasjoukkueiden matkamiesten ja naisten meno on vaikuttavaa. Kotiyleisö ei kokonaisuudessaan vastaa huutoon ja useampi on tainnut nukkua onnensa ohi, sillä paikalle on kömpinyt vaatimattomat 3700 katsojaa. Lehtereille mahtuisi enemmänkin ja täydemmän katsomon siivittämänä pelistä olisi mahdollista tehdä vieraille hankalampi. Inter on pelannut koko kauden viihdyttävää futista, joten sen puolesta Veritaksen pillipiiparin sulosointujen perässä kannattaa tulla kotikatsomoon asti.

Bröndbyn kannattajien ilonpitoa

Niko Markkula kääntää terävän vastaiskun päätteeksi pallon vasemmalle jalalleen ja juuteille juotetaan saippuavettä. Seuraavaksi pöytään paiskataan koko pullo fairya, kun Filip Valencic painaa pallon näyttävän kuvion päätteeksi maaliin. 2-0 Interille. Vinkkinä potkupalloa -hemmoille ja suomifutiksen laatu/tasoasioiden irvailijoille: maali kestää useammankin uusintakatselmuksen. Olkaa hyvä!

Bröndbyn Niels Frederiksen painaa toisen maalin jälkeen turbo -nappia tuplavaihdon muodossa. Vierasmaali nousee prioriteettilistan kärkeen. Bröndby leikkaa muutenkin jarruvarjonsa irti ja paahtaa eteenpäin Puolan kuvat silmissään. Inter ottaa kelvollisesti vastaan pelin virran muutoksen ja ihmeelle jää iltaan tilansa. Peli jatkuu tasaisena joskin keltapaitaiset ovat pykälän verran vaarallisemman oloisia.

Inter kesti hyvin Bröndbyn rynnistyksen

Kööppenhaminan linnakkeen nostosilta hilataan kohti pilvetöntä Turun taivasta, kun Frederiksen tuo viimeisenä temppunaan vielä Arajuuren kentälle. Läpi ei enää tulla ja suurempi jättää vallin reunalle urhoollisesti kamppailleen pienemmän.

Jännitys, jokilaivojen hunaja ja kuuma Turun aurinko ovat olleet ilmeisen liikaa muutamille juuttifaneille, kun someen virtaa kuvia, joissa poliisi lakaisee keltapaidoilla Kupittaan nurmikenttiä. Jatkopaikka kuitannee kuitenkin pesulalaskun ja muut mahdolliset säryt.

Viinikuvaus: kesäinen sinimustana pirskahteleva Jose Riveiron keittämä erikoiserä, jossa pieni häivähdys ihmettä.

Bröndby IF-FC Inter Turku: niin kuin maailma makasi

Östersundin juna suihkii pitkin Juutinrauman siltaa. Bröndby IF:n ja FC Inter Turun -ottelu nostattaa pelonsekaista innostusta. Alkukauden viihdekaistalla painaneiden Turun sinimustien verenpainetta nostattanut puolustuspelaaminen joutuisi kööppenhaminalaisen suden puhuriin. Kestäisikö mökki?

Samaan bussiin nousee keltapaitaisia juutteja, jotka varjonyrkkeilevät asemalla. Istumapaikkamme ovat kotijoukkueen fanien keskellä. Alibihuivit jätetään ostamatta ja koitamme muuten vaan naamioitua futisiltaan. Se ei onnistu alkuunkaan, koska olemme suunnilleen ainoita, jonka seurueessa ei ole kiljuvan keltaista kangasta. Istuessamme stadionin ulkopuolelle tuborgit ja vedet nenien alla tulee vanhempi herrasmies jututtamaan meitä. Hän tunnistaa meidät suomalaisiksi, päättelee nopeasti, että olemme turusta ja toivottaa onnea matsiin. Totean että me saatamme onnea tarvita, mutta te taidatte pärjätä tänään ilmankin. Mies kuittaa, että jalkapallohan on pohjimmiltaan vain tekosyy hauskan pidolle. Ei mitään muuta.

Bröndby -stadion

Tunnelmia ennen ottelua

Sisäänkäynti otteluun on vähän sinnepäin. Sen pystyy kiertämään, mutta velvollisuudentunnosta ja vieraskoreudesta kilautan kaksi lippua neljästä portin lukijaan. Tilanne äityy kuitenkin sikseen koomiseksi, että lopulta kierrämme portin.

Sisäänkäynnin kaltaista kesäterää toivon myös kotijoukkueelta. Menneet vuodet ovat karulla tavalla osoittaneet, että kyse on enemmänkin toiveunesta kuin reaalimaailmasta, sillä mitään armonpaloja ei suomalaisille joukkueille ole parempitasoisten liigojen rutinoituneilta ammattilaisilta pudonnut tai sitten tasoerot ovat päässeet pahasti repsahtamaan.

Paikkoja joudumme etsimään reilu kymmenen tuhannen muun katsojan joukosta hetken aikaa, koska lippujen ja betonikäytävien logiikka ei ole ihan saumatonta. Lopulta ne kuitenkin löytyvät ja auringon paahtaessa kuumasti stadionin lehtereiden yli peli polkaistaan käyntiin.

Bröndbyn kannattajien eteläpääty nostattaa tunnelmaa stadionilla ja se tarttuu kenttää kiertäviin katsomonosiin. Interin kannattajia on kourallinen heille osoitetussa häkissä ja nopeasti tulkittuna kyseessä on ns. A-luokan reissu.

Paikalla oli kourallinen FC Inter Turun uskollisia kannattajia

...ja isompi otos kotijoukkueen faneja

Bröndby ottaa pelin haltuun jopa inhorealistisella tavalla. Sillä on käytännössä paikka naulata ottelupari ensimmäiseen varttiin. Tolppien ja rimojen kolistessa ainoastaan Kamil Wilczek onnistuu. Futisjumalat ovat kuitenkin sen verran terassituulella, että päästävät Interin tasoihin. Timo Furuholm iskee kuin auringonpistos hienon hyökkäyksen päätteeksi ja jollain epätodellisella tavalla sinimustat palaavat lankulta takaisin keltapaitaisten merirosvojen luo ja jatkavat taistelua. Hait haukkaavat tyhjää ja Inter pääsee peliin mukaan. Erityisesti laidoilta löytyy tilaa rakentaa peliä ja verrattain korkealla pelaavan Bröndbyn puolustuksen selustassa on merkkejä aarteenkaivajille. Lapiot kolahtavat graniittiin ja puoliajalle mennään tasatilanteessa.

Kioskijonossa edessä oleva kaveri yllättäen kääntyy ja alkaa puhua suomea. Auringon paahteen ja kotikannattajien puristuksen luoma unenomainen futisilta ottaa vielä yhden jengan. Vaihdamme muutaman sanan futismatsien olutkäytänteistä ja saaga jatkuu. Yläkerran vessat evakuoidaan (väärän) palohälytyksen johdosta. Toinen puoliaika saa saapua.

Puoliajan menu -vaihtoehdot

Kiukkuiset palautteet piiskaavat tuomaria ja pelimiesten tavoin kelloa venyttäviä sinimustia. Bröndby vyöryy Interin maalia kohti ja refleksinomaisia irvistyksiä nousee kasvoille. Huolestuutavasti näyttää myös siltä, että osalla Interin pelaajista pohkeet painavat, kun pelikello pamahtaa tunnin kohdalle.

Wilczek tinttaa toisen. Simon Tibbling Bröndbyn kolmannen. Päässä takoo ajatus siitä, että jäisipä Turkuun vielä pelattavaa. Yleisön aggressiotaso laskee ja rauha palaa Bröndby -stadionille.

Aurinko ja rauha laskeutumassa Bröndby stadionille

Palloa kaivetaan Bröndbyn maalista. Olen pomppaamassa jo pystyyn, mutta tilanne onkin metritolkulla paitsio. Keltapaidat heiluttelevat käsiään lähes täysin yläosattomissa juhlivaan Interin katsomonosaan. Ihmeiden aika on tältä illalta jo ohi ja pallo pomppaa onnekkaasti Kasper Fiskerin selästä maaliin. Peli on 4-1. Bröndby on yksinkertaisesti saanut liika tilaa vaarallisilta maalintekosektoreilta. Kaiken humun, kuumuudeen ja jännityksen jälkeen peli on muodostunut valitettavan odotetunlaiseksi.

FC Inter Turku kiittämässä kannattajiaan

Matka Bröndby -stadionilta Malmöön hahmottuu pitkänä ja väsyttävänä. Stadioni tyhjenee hiljalleen ja keltapaitojen fanit valuvat muovituoppiensa kanssa kohti paikallisliikenteen pysäkkejä. Bussit ja junat ovat järjestäen myöhässä.

Illan viimeiset turvatoimet

Kello on pitkälti yli puolen yön, kun hyppäämme Malmössä unkarilaisen taksikuskin kyytiin. Kuski kertoo, että hänen isänsä on pelannut aikoinaan Ferenc Puskásin kanssa samassa joukkueessa jalkapalloa ja että Malmö on kepittänyt aiemmin illalla vastustajansa 7-0.

Yöllä näen unia siitä, että Inter vääntää Veritaksella 3-0 voiton Bröndbystä ja värjää permanenttikynällä suomifutiksen historiaan sinimustaa väriä.

Viinikuvaus: kylänmiesten keltaista ja raadollisen tanniinista köpiksen keitosta.

Eurokesästä senttikesään?

Suomalainen seurafutis löi pallonsa vesiesteeseen. MIFK hävisi odotetusti Legia Varsovalle. 0-3 tulos kotikentälle ei ole par -tason suoritus, vaan se meni reilusti tuplabogin puolelle. MIFK ei saanut mitattua kotiedustaan käytännössä mitään ulos, vaan puolalaisvieraat ratkaisivat koko otteluparin ensimmäisen 45:n minuutin aikana. Seurojen budjeteissa, pelaajamateriaaleissa ja perinteissä toki on eroja, mutta kylmä fakta on, että Eurooppa -liigan ja mestareiden liigan karsintaotteluita pelattiin ke-to -akselilla 50 kappaletta ja 0-3 on huonoin kotitulos, mitä missään otteluparissa nähtiin. Hallitsevan Suomen mestarin lisäksi vain Hibernians ja Nomme JK Kalju ottivat kotonaan kuokkaan samoin lukemin. Muuten sitten olikin lähtökohdista riippumatta tasaisempaa.

Toinen tuplabogi nähtiin, kun HJK suli helteisessä Tetovossa ja hävisi makedonialaiselle Shkëndijalle 3-1. Ottelu ei lähtökohtaisesti ollut helppo. Ongelmallisinta mielestäni kuitenkin on, että HJK johti peliä 0-1 eli sillä oli hetkellisesti kaikki valtit käsissään, mutta oikeanlaista voittavaa pelisuunnitelmaa ei silti löytynyt. Olkoonkin että HJK oli melkein koko ottelun vastustajaansa heikompi, mutta vastassa ei HJK:lla ollut Real Madrid tai Barcelona tai mikään niihin vertautuva suurseura. Tähtiin ei siis mitenkään ollut kirjattuna, että vastustajan pelillinen tai psykologinen yliote olisi niin vahva, että se vääjäämättä tulisi ohi ja tyylittelisi vielä kahden maalin voiton. Päinvastoin. Onnekkaaseen avausmaalin kätkeytyi ottelun mahdollinen haukkakohta eli peli olisi hyvinkin voinut kääntyä Suomen suurimmalle ja kauneimmalle. Näin ei kuitenkaan käynyt. HJK on Suomessa itseään suurempi seura ja sillä on tärkeä rooli Euroopassa suomalaisen jalkapallon lipunkantajana, joten viikon päästä on kasvojen pesun paikka. Ainoastaan jatkopaikka kelpaa.

VPS löi par -tuloksen. Brøndby oli kotiottelussaan odotetusti vahvempi. Kahden maalin tappio ei sinällään ole katastrofi, joskaan siinä ei ole mitään tarunhohtoista hehkuakaan. VPS:lle jää vielä ensi viikoksi pelattavaa, vaikka kuten aiemmassa blogitekstissä kirjoitin, se on työnsä jo Euroopassa tehnyt. Nyt on KiKy -tunnit meneillään.

Yleisellä tasolla ajateltuna Eurooppa -liigan ja mestareiden liigan karsintakierrosten ajankohtien pitäisi suosia suomalaisia joukkueita. Veikkausliiga on yksi harvoista jalkapallosarjoista, jossa on täysi tohina keskikesällä päällä. Suurin osa sarjoista odottaa vielä alkamistaan ja tästä on yksinomaan vedettävä se johtopäätös, että muiden sarjojen joukkueet ovat haavoittuvampia sille, että pelaajat eivät ole vielä täydessä tikissä eikä koko joukkueen pelinkään luulisi olevan vielä parhaimmillaan. Vuodet ovat kuitenkin jättäneet vähemmän muistijälkiä siitä, miten isompia kesäterässä olevia seuroja on kellistetty kuin niitä, joissa kääpiömaiden puoliammattilaisseurat pyörähtävät Suomessa, polttavat porukalla tupakat sekä ennen että jälkeen ottelun ja korjaavat palkintorahat ja jatkopaikat mennessään.

Samaan aikaan ruotsalainen Östersunds FK lyö eaglen ja voittaa Galatasarayn 2-0 ensimmäisessä europelissään ikinä. Vähemmästäkin alkaa vadelmavenepakolaisuus kiinnostamaan.

Viinikuvas: laimennettua puolalaista, makedonialaista ja tanskalaista

Eurokesä

Suomalaisen futiksen kurssi on sojottanut kohti kaakkoa jo turhauttavan pitkään. Sellaista ojittajaa ei ole löytynyt, joka kuivaisi sen suon, missä maajoukkue rämpii. Rakenteet ovat lahoja ja maajoukkue heiluu suomalaisen futiksen pellolla kuin variksenpelätin. Huuhkajat voivat tälle hetkellä hävitä melkein kenelle tahansa, mutta minkä tahansa joukkueen voittaminen on kärsimysten tie. Lapsenomainen toive siitä, että Suomi pääsisi edes kerran oman elämäni aikana arvokisoihin, on vaihtunut epämääräiseen kangastukseen Nations Leaguesta ja siinä piilevästä porsaan reiästä, joka mahdollistaisi jollekin heikommalle joukkueelle villin kortin kisoihin. Matka on yhtä pitkä kuin ennenkin, vaikka reittiin on saattanut tulla muutoksia.

HJK:lla menee melko hyvin. Suomen suurin on nyt Suomen suurin ja se näyttää rymistelevän kohti mestaruutta. Mestaruus avaa jälleen mestareiden liigan portit, jotka ovat juuri HJK:lle hieman raollaan. Kylmä fakta on se, että muilta ne ovat toistaiseksi kiinni. HJK näytti myös luonnetta pudottaessaan Connah Quay Nomadsin pienen kompastumisen jälkeen. Toki skeptikko kysyy, että miksi Suomen suurimman ja kauneimman piti jo tässä vaiheessa näyttää luonnetta? Seuraavan kierroksen vastustaja makedonialainen Shkëndija leimautuu väkisinkin kategoriaan, josta HJK:n tulisi päästä eteenpäin. Muuten eurokesä jää lyhyeksi ja märäksi.

VPS toi hetkellisen sateen menestystä ja parempia futisaikoja janoaville suomifutis -faneille. Vaasalaiset pudottivat itseään isomman slovenialaisen NK Olimpija Ljubljanan tiukan taistelun jälkeen. Se oli hieno suoritus ja tavallaan VPS on hommansa Euroopassa tehnyt, vaikka keskivertoa mielipuolisempi kaveri saattaa vielä uskoa, että hyvässä vireessä olevat vaasalaiset vetävät piikkimaton tanskalaisen Brøndby IF:n eteen. Jalkapallossa on tilaa ihmeille ja unelmille eli VPS:n eurokesä jatkuu niin kauan kuin se jatkuu.

SJK vei huonon vireensä Seinäjoelta Eurooppaan. Se on sääli. Sarjataulukkoa katsoessa voi todeta SJK:n hävinneen kauden tärkeimmän ottelunsa 6.7 OmaSp -Stadionilla. Ottelusta voisi vääntää pitkääkin pilkkavirttä, mutta tosiasiassa SJK:n hävitessä pienemmälleen, hävisi koko suomalainen jalkapallo. Ottelu oli yksi surullinen klapi lisää siihen märkään puukasaan, jota on suomalaisessa jalkapallossa kasattu jo pitkän aikaa. Vieressä tönöttävä kuiva kasa on huomattavasti pienempi.

Sitten on vielä IFK Marienhamn. Saarelle matkustaa keskiviikkona kymmenen kertaa arvokkaampi KP Legia Varsovaa otteluun, jollaista ei saarelaisten jalkapallohistoria taida tuntea. Ottelu on hiukan kuin kummitusjunan kyytiin lähtisi. Ihan ei tiedä, mitä uskaltaisi toivoa tai pelätä. Vaikean alkukauden jälkeen maarianhaminalaiset ovat saaneet koneita käyntiin. Puolassa jalkapallon pääsarja ei ole vielä alkanutkaan. Siinäpä ne kortit ovat, joilla saarelaiset pelaavat. Muu pakka laulaa nuotiolaulua.

Viinikuvaus: taiteilee hennossa historiassaan ja saa makunsa vaasalaisista aromeista