Sivut

perjantai 20. toukokuuta 2022

VG-62 – Pallo-Iirot: kuvakortilla haastoa

Läntisen-Suomen futiskansa puhui ja blogi suuntasi äänestystuloksen perusteella Naantaliin. Toisin kuin eilisessä JyTyn kotimatsissa, tällä kertaa olisi voinut laittaa smokinkin päälle ilman suoranaista väkivallan uhkaa, mutta sekin jätetiin tuleviin koitoksiin. Koko ajan enemmän kesää hipova kevät nosti taas Karvetin siirtokatsomoiden täyttöastetta pykälällä. Kahvit hankitaan lähtökohtaisesti mobiilisti, vaikka kova käteisvaihtoehto on jätetty auki vierasjoukkueen kannattajille ja satunnaisille raisiolaisille ohikulkijoille.

Kipsassa tingataan lipusta eläkeläisalennusta, mutta tasa-arvoon vedoten, pyyntö taklataan. VG-62 vaikuttaa olevan hyvällä asenteella liikenteessä, mikä näkyy väkevänä kaksinkamppailupelinä ja tiiviinä puolustamisena. Pallo-Iiroilla menee tovi ennen kuin sen syöttöpeli lähtee sahaamaan totutun terävästi.


VG-62 puolusti ottelun alun hyvin ja kärsivällisesti

Peli etenee parisenkymmentä minuuttia melko tasaisissa merkeissä ennen kuin Pallo-Iirojen Elias Ahde pääsee pyyhkäisemään oikealta laidalta pyörivään pölypalloon, mutta yli menee. VG-62:n puolustus jatkaa hyvää iltapuhdettaan ja pallonhallinasta huolimatta raumalaisten huippupaikat ovat tiukassa. VG-62:ltä erityisesti Santeri Nurmen puolustuspelaaminen on vahvanoloista. Naantalilaiset pääsevät lähettämään viestin myös hyökkäyssuuntaan, kun Eetu Leppänen karkaa raumalaisilta. Kutikin lähtee fiksusti kohti maalivahdin liikesuunnan vastaista takakulmaa, mutta Henri Saarinen saa varpaansa väliin.

Hiljalleen myös hella napsahtaa päälle ja peli lähtee lämpeämään. Katsomossa ynnäillään, että jossain vaiheessa kolme Leppästä on samaan aikaan äänessä ja samaan hengenvetoon todetaan ettei Leppästen joulupöydässäkään liene puheensorinasta pulaa. Pian tämän huomion jälkeen Leppäsistä ainoa kentällä oleva eli Eetu karkaa jälleen Pallo-Iirojen puolustukselta. Leppänen painii sen verran väkevästi boksissa, että erotuomari Amer Coloman pisteyttää puolinelsonin rangaistuslaukauksen arvoiseksi.  Antti Leppiniemi pudottaa pallon rauhallisesti katiskaan ja Pallo-Iirot saavat syyn pelätä voittoputkensa puolesta. Kirjoittaja saa rauta-aidan vieressä viereltään merkitsevän katseen, jolla selvästi zoomataan, että kenen joukoissa seison.


Antti Leppiniemen rankkari



VG-62 pääsee johdossa viettämään puoliaikaa ja ensimmäisen jakson otteet ovat selvästi luoneet uskoa tekemiseen, sillä pian tuomarin viitottua käsillään keskiympyrän suuntaan, kuuluu rehvakas ”tää on ihan meidän peli”. Huudahduksen ymmärtää sikälikin, että kyseessä oli selvästi ehjin puoliaika, jonka kirjoittaja on naantalilaisilta tällä kaudella nähnyt, vaikka Pallo-Iirot olivatkin puoliajan hallitsevampi osapuoli.

Naantalin aurinko houkutteli ihan kivan määrän aitaan nojailevaa ja orrella istuvaa futiskansaa Karvettiin


Toinen puoliaika alkaa tasaisissa merkeissä. VG-62:n Muslim Al-Ebadi ehtii vakuuttamaan pallollisella pelillään ja Pallo-Iirojen äänialaan alkaa nousta turhautumisen sävyjä. Tuomaria ohjeistetaan aktiivisesti molempien joukkueiden toimesta.


Muslim Al-Ebadi osoitti hyvää pallotatsia läpi ottelun

Jos jollekin nousi ensimmäisellä puoliajalla sellainen tunne, että jotain on hukassa, niin sehän on Pallo-Iirojen kapteenin Otto Schultzin puuttuminen pelikentältä. Schultz tulee toiselle puoliajalle mukaan ja niinpä Leppänenkin saa tasavertaisen juttukaverin itsellen. Schultz piiskaa tunnin kohdalla joukkueelleen asennetta ja tunnin ja yhden minuutin kohdalla lennättää sekä itseään että palloa VG-62:n boksissa siten, että peli on tasan. Rytinän tiimellyksessä jopa yksi tolppa on vaarassa murtua.

Pallo-Iirot jatkavat pelin päällä ja vaikka VG-62 sekä puolustaa uhrautuvasti että pyrkii iskemään vastaan, niin pelin ylle nousee sellainen aura, että ainoastaan pelin päättyminen voi pelastaa ruhtinaskunnan keltaiset toiselta takaiskumaalilta. Lähellä se käy jo, kun Mikko Jalkanen pääse yrittämään vaihdosta väkevästi sisään tulleen Aleksi Leppäsen oivallisesti passista maalintekoa, mutta vielä suhahtaa ohi. 

Pallo-Iirojen Kimmo Hörkön kunniaksi on nostettava jälleen lippu salkoon hyvien vaihtojen suhteen, sillä Schultzin ja Leppäsen lisäksi sisääntuleva Sulo Ketola tuo myös lisää X-faktoria raumalaisten peliin. Paria minuuttia ennen varsinaisen peliajan päätymästä Ketola on edesauttamassa sitä, että Ahde pääsee pussittamaan ”vapaalyönti” -mallisesti Pallo-Iiroille toisen maalin: 1-2

VG-62 hakee vielä ryhtiliikettä ottelun viimeisillä minuuteilla, mutta nyt se hiekka, joka tasatilanteessa juoksi liian hitaasti, juoksee liian nopeasti ja kotijoukkueen vahvaa haastoa ei palkita pinnoilla. Pallo-Iirot voittaa, vaikka se ei ehkä ollut ottelussa kokonaisvaltaisesti aivan parhaimmillaan, mutta sen tuloskuntoa ei käy tälläkään kertaa kyseenalaistaminen.


Otto Schultzin sisäänottaminen toi ryhtiä Pallo-Iirojen peliin


Viini: kotikylän tiiviiseen tynnyriin poratusta aivan pienen pienestä raumalaisesta hanasta


torstai 19. toukokuuta 2022

JyTy- FC HotLips: nelkku auki

Vetäisin lenkkituularin niskaan ja kerron lähteväni matsiin. Saan kuitenkin palautteen, että minulla olisi siistimpiäkin takkeja naftaliinissa. Samalla, kun vaihda takin päivitetympään versioon huikkaan, että kyseessä on JyTyn kotimatsi eli jos tässä aletaan jotain smokkeja sovittelemaan, niin käkeenhän sitä tulee.

Kupittaa on edelleen tuulinen vaikkakin mukavan lämmin. Siirtokatsomoihin kerääntyy parisenkymmentä katsojaa. Pian pelin alettua katsomoihin raahustaa muutama hieman tummempaan hevipaitaan pukeutunutta ja hieman roikkuvampaa farkkumallia käyttävää kannattajaa. Läpinäkyvästä muovipussista paistaa läpi myös konseptiin kuuluvat virvokkeet. Tiesin olleeni pukeutumisessa pelin hermolla ja samaan aikaan mietin, että pelaisipa JyTy oikeasti kotipelinsä Jyrkkälässä.

FC HotLips Turku on itselle uusi tuttavuus sikäli, että joukkueen pelejä en aiemmin muista nähneeni. JyTy ”Turun piirin omituisimpana mutta parhaana joukkueena” onkin tutumpi case. Sekä JyTystä että HotLipsistä huokuu se, että joukkueilla on omanlaisensa ja persoonallinen lähestymistapa futikseen. Se on ihan riittävä syy tulla paistattelemaan päivää kentän reunalle. Samalla tulee omalta osalta avattua läntisen Suomen nelosdivari tälle kaudelle.


FC HotLipsin maalilla riitti ottelussa säpinää


JyTy pelaajat tuulettelevat kapteeninsa Pedro Lehtosen johdolla sitä, että saavat teikkauksessa aloituksen, vaikkakin se tarkoittaa samalla vastatuulta. JyTy vaikuttaa olevan pelissä hieman niskan päällä, mutta syöttöketjut napsahtelevat poikki pykälää liian nopeasti, jotta se saisi pelin totaalidominointiinsa. 

Parinkymmenen minuutin pelin jälkeen peli ottaakin vielä ekstrakieppiä HotLipsin oikealta lähtevästä keskityksestä, joka näyttää kimpoavan JyTyn puolustajan käteen. Erotuomari Tomi Heikkilä ei lähde suotta palloa viemään pilkulle, vaan HotLipsin kärjessä koko matsin vaarallisenoloisesti viilettänyt Teemu Enqvist on ensimmäisenä pallolla ja tinttaa sen samalla vuoronumerolla maaliin: 0-1


HotLipsin Martti Vanhatalo oli yksi ottelun hahmoista


Puolisentuntia se ottaa, että JyTy alkaa saamaan pidempiä hallintajaksoja lähempänä vieraiden maalia. JyTyn Risto Monnonen ehtii kokeilla pystyputken pitävyyttä kertaalleen ennen kuin pussittaa hienosti rangaistusalueen ulkopuolelta.  JyTyn paine jatkuu ja Henri Lehtonen tarkistaa yläriman sointia ennen kuin Tuure Oldendorff testaa varmuudeksi yhdellä kudilla molemmat tolpat. HotLips pääsee vielä säikähdyksellä ja pääsee vielä ennen puoliaikaa itsekin säikäyttämään, kun sekä Jussi Penttiselle että Antoine Gorskille siunaantuu paikat aivan ottelun loppupuolella, mutta peliväline ei perille asti toimitu.

Näin keväisin puhutaan paljon siitä, että joukkueen pudotessa sarjaporrasta alemmas, osuu se seuran koko henkilökuntaan. Myöskään JyTy ei ole ollut asialle immuuni, sillä kahvit ja vissyt täytyy hakea Stadionin Einespalalta asti, mutta mikäs siinä, kun kahvitkin keitetään tuoreeltaan.

Oma aavistukseni oli, että JyTy ottaa suotuisamman tuulen johdosta pelin heti toisen puoliajan alusta näppeihinsä. Olen täysin väärässä, sillä HotLipsin parakissa on keitelty erilaisempaa lientä ensimmäisen puoliajan alkuun. HotLips kontrolloi rauhassa palloa ja pitää sitä kiireettä sen pitämisen ilosta. Täten  se pakottaa Jytyn kuoreensa, sillä ketäpä nyt pallottomana pallon perässä jaksaisi koko aikaa ravata, mutta palloliiton tulossivuille asti eivät HotLipsin juonen perhosvaikutukset yllä. 

Katsomosta horjahdellaan hieman sivuaskeleita ottaen sätkälle. Tämä on ilmeisesti merkki siitä, että kohta alkaa kotijoukkueen toimesta tapahtua. JyTy alkaa saamaan tilanteita sarjana. HotLipsin veskari Martti Vanhatalo ottaa useammankin tärkeän kopin, mutta lopulta Tuure Oldendorff tökkää maalinedushässäkästä JyTyn johtoon: 2-1

Minuutit alkavat pelaajilla enemmän tai vähemmän painamaan. JyTyn valmennuksesta vaaditaan lisää ääntä kentälle ja sitä Pedro Lehtonen myös lupaa toimittaa. HotLips pitää puolustuslinjaansa korkealla, jotta se saa uitettua JyTyn yritelmät paitsioon. JyTy hakeekin paljon palloja juuri selustaan ja silloin, kun lippu ei nouse, niin maaliodottamat nousevat. Klassisen hieman yli läikkyvän viinipullon verran on kellossa, kun Jere Salmi saa kalasteltua rankkarin ja hän itse myös hoitaa savukalat tiskille asti väkevällä kudilla: 3-1


Jere Salmen rankkari:




Peli ei siitä paljoa vanhene, kun Henri Lehtonen intoutuu tekemään taustajuoksun HotLipsin vajalukuista puolustuslinjaa vastaan. Lehtonen sujauttaa hänelle tarjotun pallon etukulmaan: 4-1.


Henri Lehtosella etukulma jyvällä

Oldendorff pääsee vielä toistamiseen tuulettelemaan maalia, kun vaihdosta sisään tullut Pasi Salmi ottaa raivoisan pystyjuoksun päätteeksi Oldendorffiin tutkalle ja Vanhatalo jätetään mahdottoman tehtävän eteen: 5-1 ja näihin lukemiin peli paketoidaan. Useampi ottaa pitkän ulospuhalluksen helpotuksesta, kun Heikkilä vapauttaa pelaajat muihin iltarientoihin

Viini: ei kait Jyrkkälässä sellaisella snobailla


sunnuntai 15. toukokuuta 2022

FC Inter Turku-HIFK: magianmurtaja

Kupittaan parkkiksella poltetaan oktaania ja makkaraa. Lapset ovat yökylässä, joten saavumme peliin hyvissä ajoin. Portilla opimme, että on tärkeää päästää Seppo ensimmäisenä sisään tietyn lipuntarkastajan kautta. Tällöin Inter voittaa. Veritaksen terassilta on näkymä Kupittaa 2:lle, jossa naisten 8 vs. 8 peleissä pisteistä pelaavat Turun Pyrkivä ja RaiFun harrastejoukkue. Erotuomarikin on jo kaukaa omilta junnuvuosilta tuttu Heikki Jakonen. RaiFu laukoo enemmän kaukaa. Pyrkivä hakee murto- ja maalipaikkaa tikitakamaisella syöttöpelillä. Veritaksen terassille on tuotu makkaragrillit takaisin.

Interin ja HIFK:n pelin kuva ei ehdi vielä kunnolla valjeta, kun Sakari Mattila heittää sisäänpäin kiertävän vaparin Interin boksiin. Jostain syystä juuri se pelaaja, joka kaikkien todennäköisyyksien ja taivaan merkkien mukaan tulee olemaan kaikkien vaparien ja kulmien kohteena irtoaa puolustuksen merkkauksesta. Eero Markkanen lennättää ruhoaan ja syöksypuskee vieraat johtoon samalla, kun HIFK:n kannattajat rallattelevat omaa versiotaan Solnastakin tuttua Vi är Överalttia mukaillen. Kotikannattajat eivät lannistu, vaan oktaavit nousevat. Kannattajakatsomossa on tänäänkin reilusti Interin junnuja mukana. Äänekkäämmän kannatuksen lisäksi  tässä on rakentumassa jotain isompaa ja pitkäjänteisempää.


Interin ja HIFK:n peleissä viihdetakuu

Inter pääsee pelin päälle ja HIFK ottaa vastaan. Jostain syystä HIFK:n harvakseltaan lähtevät vastaiskut ovat kohtuuttoman sydäntätykyttäviä. En tiedä onko Mixu Paatelainen tuonut jo peliin jotain uutta reseptiikkaa vai riittääkö pelkkä preesens. HIFK:n Didis Lutumba-Pitah pistää silmään liukkaana ja vaikeasti pidettävänä pelaajana. Samoin kotijoukkueen Petteri Forsell näyttää pörräävän joka puolella kenttää ja tekevän oikeita ratkaisuja.

Reilu vartin pelin jälkeen HIFK:n Betolta lähtee huono avaus, johon Tommi Jyry pääsee väliin. Jyry ottaa aika rennosti tilanteen puolustavan HIFK -pakan välistä muutaman tikin itselleen ja singottaa pallon takayläkulmaan. Maali on palkintokaappi ja/tai kirjahyllykamaa helsinkiläiskuopiolaista futistaustaa omaavalta Jyryltä. Peli on sinimustasta näkökulmasta taas oikealla ralliradalla.

Puoliajan virvokkeet nautitaan tasatilanteessa. Traagisella tavalla grillimakkarat pääsevät loppumaan, mutta tämä tietää liikevaihdollisesti tuleviin matseihin hyvää. Oma tulosvetokin (3,4,5-1,2) näyttäisi olevan mallillaan.

Sinimustaa liekkiä kärryytetään heti toisen puoliajan aluksi, kun Forsellin keskityksen jälkeen pallo pomppaa HIFK:n rangaistusalueen rajalle. Pelaajamassasta vikkelimmät taka-askeleet ottaa Jyry, joka sitten vääntää kroppansa pallon taakse siten, että pallo sinkoaa vasempaan yläkulmaan. Toivottavasti Jyryllä oli tulta hylkivää pinnoitetta nappiksissa, sillä jalat ovat lämpimät. Forsell karjaisee kuuluvasti vielä keskiympyrässä ennen kuin HIFK lataa pallon taas peliin. Itselle tulee karjaisusta ikävä ja epärationaalinen etiäinen viime kauden päättäneestä SJK pelistä, jossa vastaavan karjaisun jälkeen SJK ratkaisi pelin.


Tommi Jyryn piiska on puhunut toistamiseen

Samaan hengenvetoon toteamme, että tulosveto on käytännössä varma. Tosin heitän leikkisästi, että tulen illan aikana Mallaskukossa kysymään sen, että miten h*lvetissä peli päättyikin lopulta 2-2. Kenties kaikki väärät aineet putoavat nyt noidan pataan, koska porteilla jo ennen ottelua varmistettu loitsu tulee purkautumaan.

Pragmaattisemmin ajatellen Inter ei saa johtoasemassa luotua riittäviä aihioita kolmanteen maaliin eli sen pallonhallinta on verrattain tehotonta. HIFK käy enteellisesti kolauttamassa pallon tuplana rimaan Interin johtomaalin jälkeen, mikä alleviivaa sitä, että niin kauan kuin peli on maalin peli, niin sattumille ja onnenkantamoisille jää oma optionsa pelin kulkuun.

Kellossa ei ole kahdeksaakymppiä, kun pelin kumiukkoa aletaan taittelemaan uuteen asentoon. Lutumba-Pitah puikkelehtii vasemmalta laidalta parin Interin pelaajan välistä boksiin. David Haro nousee sen verran reppuselkään ja takajaloille, että Lutumba-Pitah kellahtaa nurmelle. Pilkulle mennään ja sen Sakari Mattila laittaa varmasti sisään. 2-2 ja jottain tarttis tehrä.



No Inter tekeekin. Peli painetaan väkisin HIFK:n päätyyn ja kohta Rodrigo Arciero ohjaa pallon HIFK:n ylärimaan. Sen jälkeen Beto räpeltää pallon David Harolle, joka nostaa pallon kohti HIFK:n maalia. Koko ottelun aika lailla näkymättömissä ollut Sergei Eremenko nousee niin sanotusti verkolle ja lentopallopassarin elkein peippaa pallon maalin yli. Punainen kortti nousee ja uskoisin, että kollektiivisen ajattelun sanapilvestä korostuu yksi asia yli muiden: Luis Suárez

Jälkipeleistä pöllityn lausahduken mukaisesti Benjamin Källmanin pilkku lentää valitettavasti Lausteelle. On myös relevanttia kysyä, että olisiko tämä ollut kuitenkin Jyryn paikka. Petri Viljanen päättää pian pelin. Tulos ei laskeudu täysin ohdakkeetta kannattajille ja sarjassa viimeisenä olevalle Mixu Paatelaisen HIFK:lle pudotetut pinnat ottavat selvästi seuraylpeyden päälle. Palaute jälkipeleissä on osin rapsakkaa ennen kuin ihmiset valuvat Veritakselta muihin viikonlopun rientoihin. Sinänsä peli jatkaa sitä narratiivia, jossa Interin ja HIFK:n matsit ovat draamankaareltaan kutkuttavia ja viihdyttäviä mittelöitä.


Lopputuloksesta huolimatta seurakultuuria lujitettiin

Kysyn jo etukäteen kaverilta sen aiemman 2-2 lopputulemaan liittyvän kysymyksen ettei sitä tarvitse koko iltaa hilloa.

Viini: sattumia joukossa

perjantai 13. toukokuuta 2022

MaPS-Peimari United: taattua menoa Taponkedolla

Kasitie on kuuma ja kesää enteilevä ilta mukavan lämmin. Kirjoittajaa odottaa Taponkedon perjantaissa mieluisa yllätys, sillä kotijoukkueen kapteeni Jari ”Ilmiö” Oksanen on masinoinut kausikortin blogin nimellä matsikiskaan. Vaikka blogi onkin lahjomaton kuin politrukki, niin jo pelkästään kahvikiintiön takia kalenteriin tullaan ruksimaan muutama ekstra matsi Maskuun, ja mikäs Maskussa ollessa, sillä kenttien luonnonläheinen ympäristö on viihtyisä ja asennetta ei kotijoukkueelta koskaan puutu. Eikä varmasti yleisöäkään, kunhan anniskelu saadaan taas kesäkuosiin.


Taattua menoa Taponkedolla

Taisteluparille ja reissuprinsessalle on saatu myytyä idea ulkona järjestettävästä leffaillasta perinteisen kotioloihin rakennetun sijaan. Prinsessalta tulee vielä vaade siitä, että reppuun pakatun norpan pitäisi päästä televisioon. Tähän ei kuitenkaan tällä kertaa taivuttu. 

MaPS on selvästi ottelun alussa selvemmin pelikirjansa oikeilla sivuilla. Rosteriin on naarattu myös Hushyar Aftab, jolla askel on totutun kevyt ja nopea, vaikka pikkuisen joutuu ilmeisesti vaillinaisen treenikauden jälkeen puhaltelemaan. Myös Niclas Forss esiintyy pallollisena edukseen. 

Peimari United ehtii juuri saamaan rivinsä ja prässinsä suoraksi, kun Joonas Juhola nousee kulmasta korkeimmalle ja on avata maali-ilottelun. Noppaan nousee kutonen vasta seuraavalla pyöräytyksellä, kun Aftab saa pallon ja sopivan määrä tilaa vasemmalla laidalla. Aftab leikkaa keskelle ja saa jalkansa vapaaksi: lopputulemana tyylikäs sisäänpäin kiertävä kuti, joka pölläyttelee Peimarin kalastusverkkoja.


Ottelun avausmaalin tehnyt Hushyar Aftab oli kevyellä jalalla liikenteessä

Peimarin kurssi on nouseva ja sauvolaiset (tai paimiolaiset. Tämä on edelleen kirjoittajalle mysteeri) ovat lähellä kuitata pelin tasoihin muutaman minuutin kuluttua, kun Egzon Ibrahimi  pääsee virittelemään luujoustaan pilkun kohdalta, mutta MaPS:n puolustuksen paineistamana kuti kömpii maalin ohi. Peimari nostaa prässiään, mutta MaPS pärjää sen alla varsin hyvin ja saa välillä murretun kärkiprässin jälkeen hyvin tilaa keskikentän selustaan. Kaiken kaikkiaan Masku vaikuttaa olevan joukkueena valmiimpi, kun taas vieraat ovat vielä enemmän rakennusvaiheessa.

Lämmöt ehtivät jo ensimmäisellä puoliajalla nousta kentällä pykälällä ja ääntä kentällä riittää. Ennen puoliajalle siirtymistä Peimarin Nuno Teixeira vääntää  itsensä vapaaksi, mutta Miska Suvanto nappaa lähentelyt koivellaan.

Kahvi, pillimehu ja tikkarikiintiötä täydennetään sekä omalta että lasten osalta. Nurtsilla pötköttelevä tytär toteaa, että vadelmatrippi maistuu hieman viiniltä. Koitan kainosti kysellä, että mistä hän tietää, miltä viini maistuu. Asia jää hiukan arvoitukseksi, vaikka futiksen ja viinin asialla olen itsekin.

Erotuomari Aaro Laakkonen onnitelee Peimarin Ibrahimia hyvästä paitsiohuudosta ja kysäisee onko tämäkin erotuomari. Ibrahimi kiistää asian ja sen jälkeen Peimari langettaa oman tuomionsa. MaPS:n keskikentällä pallo karkaa Peimarille. Linjatuomarin selän takaa en aivan tarkkaan näe seuraavia steppejä, mutta Teixera se on, joka tuo pelin tasoihin. Kotiyleison Ultra(t) reagoi välittömästä maaliin ja vaatii sekä skarppausta että täyttä pistepottia. MaPS:n Antti Nieminen pääsee tunnin pelin jälkeen koettelemaan puolittaisesti läpiajosta lampunhengen roolia, mutta Peimarin veskari Francisco Nogueira  ehtii vielä pallon eteen.

Otteet silminnähden kovenevat ja ukkoa on kentällä pitkällään tuon tuosta. Keltakorteilla selvitään, vaikka pari oranssin vivahteistakin tilannetta pelin tiimellyksessä nähdään. Tuomarikolmikko kerää tavallisen vähän kiitosta tälläkin kerralla, vaikka ei heillä omaan silmään hullummin mene. Peli vaan on melko lämmin ja yhden ja toisen luusto ja lihassyyt ovat kovilla. 

Sopivalla energialla peliin tulee vaihdosta kotijoukkueen Jesse Salminen, joka ehtii olla kentällä vain tovin ennen kuin pääsee laidaltaan irti ja painaa vastustamattoman kudin takakulmaan. Kuuluttaja on juuri kuuluttanut seitsemääkymmentä minuuttia.


Huoltoa ja jääpusseja tarvittiin



Mestari työssään

Peimari saa yksilötaitonsa avulla haastettua kotijoukkuetta ja luotua painetta. Se vaatii kuitenkin jälleen MaPS:n kannalta epäonnekkaan pompun, että Alban Ferati pääsee läheltä tuikkaamaan pelin tasoihin. Peimarin Feratin lapikkaasta ehtii lähteä vielä Suvannon hoidettavaksi painava alakulmaan suuntautuva kuti ennen kuin pelin kliimaksi koittaa.

En tiedä käykö Maskussakin jollekin klassiset, kuten Santiago Bernabeulla konsanaan eli kotiyleisöstä ehtii osa lähteä mahdollista liikenneruuhkaa pakoon ennen ottelun päättymästä. Virhe se olisi tässäkin tapauksessa ollut, sillä peliä on jäljellä vajaa minuutti, kun Peimarin puolustuksella pallo polttelee. Forss heittää sammutuspeitteen pakkien päälle ja painelee itse läpi. Forss ei anna armoa, vaan viimeistelee sekä maalin että pelin. Yksi kukkupallo vielä nähdään ja sitten peli taputellaan. Tappio ei laskeudu vierasjoukkueelle kuin viileä riesling, vaan pelin jälkeen tuomaristolle on vielä asiaa. Tosiasiassa, kun peliä ynnäilee, niin MaPS oli joukkueena parempi ja Peimari tarvitsi kotijoukkueelta apuja omiin maaleihinsa. Jäitä tarvitsivat varmasti molemmat joukkueet pelin jälkeen.

Viini: Taponkedon taattua asennetta ja makumaailmaltaan kotikylän suoraviivaista toteutusta


torstai 12. toukokuuta 2022

FC Inter Turku 2 - VG-62: kasuaali kaksnolla

Torstai oli ainakin sikäli toivoa täynnä, että jalkapallon kuninkuussarjan eli läntisen-Suomen kolmosdivarin lohko A:n pelilistalta pääsi poimimaan omansa. Bussi sihahti tuttuun tapaan länsi-Turusta Kupittaata kohti. Asvaltin pinnalla kimalteli kultakolikoita. Naantalin ruhtinaskunnan vankkurit olivat selvästi kulkeneet samaa reittiä.

Interin peleistä tuttu tuttu kertoo käyneensä katsomassa Ronnie Sandahlin ”Tiikerit” leffan, mikä on pistänyt ajatukset ja vatsan pariksi päiväksi hyrräämään. Pystyn samaistumaan kokemukseen Leedsin kahden edellisen pelin inspiroimana. Taistelupari pistää rallipelin tulille ja niin peli voi alkaa.


VG-62 aloitti pelin väkevästi

VG-62 aloittaa pelin hyvin. Se edistää rauhallisilla siirroilla peliä ja on väkevä kaksinkamppailuissa. Interin peli hakee selvästi muotoaan. Katsomosta arvaillaan, että liittyykö se melko pirtsakasti puhaltavaan tuulen suuntaan, mutta pelin edetessä ilmenee, että kyse lienee enemmän pelillisistä seikoista. VG-62 saa hyvän määrän erikoistilanteita, joissa saattaisi itää maalin siemen, mutta Turku Energia -areenan tekonurmi ei päästä vieraiden kukintoja läpi. Vieraiden Teemu Salonen väläyttää hyvää pelihuumoria kurkottaessaan pystypalloon, jota Salonen ei kuitenkaan saa koukkuunsa ja yleisö paiskaa pienen palautteen Saloselle.

-En mä ole niin hyvä. Pelaan VG:ssä, Salonen kuittaa rauta-aidan takaa vinoilevalle yleisöllä ja kuitti uppoaa hyvin.

Ihan huippupaikoille naantalilaiset eivät pääse, mikä jälleen hyvinkin vaihtelevissa sääolosuhteissa alkaa kääntää momentumia hiljalleen Interin suuntaan. Tosin tuulisempina jaksoina VG-62 on aina pelin päällä, mutta tyynet ja sateiset jaksot menevät Interille.

Vaikuttaa jo hetken siltä, että maalit säästetään toisella puoliajalle, mutta sitten ensimmäisen puoliajan loppuminuuteilla Josê Gilerin nappikeskitys tavoittaa Volkan Isikin, joka tuuttaa pallon maaliin. Inter kasvattaa seuraavasta tilanteesta johtonsa hieman varkain jo kahteen pykälään. Pallo pyörii tovin VG-62:n rangaistusalueen rajoilla ja sieltä Sead Bajrami lävyttää sen yläkulmaan: 2-0

Haemme taisteluparin kanssa pillimehut ja suklaapatukat cittarin puolelta, sillä junnukipsa on tuttuun tapaan autio. Tauolla Nato ja siihen liittyvä tuulensuunnan symboliikka puhuttavat. Osa pelaajista hakee kentän laidalla päivystäviltä kavereiltaan tipsejä toiselle puoliajalle ja peli voi jatkua.

Vettä vihmaisee toisen puoliajan alkajaisiksi. VG-62 ottaa niukin naukin puoliajan alun nimiinsä, mutta mitään sen ihmeempää ei lähde rakentumaan. Interin Elmeri Oksanen on aktiivinen ja pallon saadessaan Oksanen haastaa hanakasti VG-62:n puolustajia. Peli jatkuu melko tasaisissa merkeissä ja olisiko niin, että arkitorstain velvollisuudet olivat haihduttaneet pelaajista suurimmat lämmöt, sillä vaikka muutama aika napakkakin kolhaisu kentällä nähdään, niin celsiukset eivät sen kummemmin nouse.


Interin kapteeni Elmeri Oksanen oli toisen puoliajan aktiivisimpia


Samuel Lehtinen hakee kavennusta vaparista




VG-62 saa parhaat vainunsa toisellakin puoliajalla erikoistilanteista. Inter kontrolloi peliä pallonhallinnan kautta. Ottelun draamatasot eivät torstai-illassa nouse pelottavalle tasolle ja peli pelataan yksissä tuumin 2-0 -tuloksella loppuun. Näin ollen Inter saa orastavan tappioputkensa poikki. VG-62 pääsee koettamaan pinnatilinsä kartuttamista seuraavan kerran ensi viikolla Pallo-Iiroja vastaan

Viini: arkinen, sopuisa ja yksimielinen

lauantai 7. toukokuuta 2022

FC Honka-FC Inter Turku: pressureissu

Limusiini pyörähtää Veritaksen parkkikselle. Mukaan saamme tällä kertaa kuitenkin vain kuskin. Menopeli on Ultraboyzin vieramatkoilta tuttu minibussi. Espoon retki voi alkaa.

Pressu pelmahtelee ja sadevesi roiskuu natisevien katsomoiden eteen. Vastapäisessä kulmassa barakinnäköisestä VIP-tilasta siirtyy katon eli aurinkokatsomon kautta kourallinen paikallisia erikoiskatsomoon, jossa näyttäisi olevan samanlaiset muovipenkit, mitä vastakkaisenkin katsomon puolella. Tämän on Tapiolan Urheilupuiston stadion, jonka rakennelmien materiaalit ovat tuskin suistaneet ostajaa konkurssiin.

Inter valmistautumassa Tapiolan Urheilupuiston glamouriin


Sateen piiskamaa nurmi, jota ei ainakaan tässä kohtaa kautta voi haukkua samettiseksi, painuu Esport Hongan ja FC Inter Turun pelaajien alla. Peli itsessään kulkee melko tasaisena ja tarkkana. Inter on ottelun alussa enemmän pelin päällä, mutta tasa-askelein mennään.

Vieraskannattajia lauantaipeliin on saapunut parisenkymmentä ja katsomopaikka löytyy lopulta katetulta alueelta, vaikka liput olikin myyty päädyn lautojen päälle.

Molemmat joukkueet hakevat tilaa laidoilta, mutta puolustuksen laudat eivät natise niin kuin Urheilupuiston rakenteer. Edmund Arko-Mensah on Hongasta pelipäällä ja Interin Matias Tamminen on paljon pallossa. Minkäänlaista ero ei joukkueiden välille saada ensimmäisellä puoliajalla revittyä, joten kiikareilla mennään. Kipsassa ei revitellä Michelinin tähdillä vaan tarjolla on peruskattaus suodatinkahvista kädenlämpöiseen tai hiukan sitä viileämpään nakkimukiin.

Rodrigo Arciero ja Edmund Arco-Mensah tulivat toisilleen tutuiksi


Tamminen nousee hetkeksi ottelun hahmoksi, kun hän ohjaa Markus Arsalon kauniisti kaartavan kulmapotkun maaliin. Inter tekee pelin kuitenkin itselleen vaikeaksi, sillä Hongan kuitti tulee välittömästi. Rui Modesto vääntää aloituksesta kulmaan lähetetyn pallon Lucas Kaufmannille, jonka keskitys putoaa Agon Sadikun kallon kautta Interin maaliin.

Matias Tamminen ponnistaa Interin johtoon


Salamatasoituksen jälkeen peli painuu Interin päähän ja ongelmat kertautuvat, kun Arsalon taklaus pyörähtää pallon päältä Florian Krebsin kintuille siten, että Antti Munukka päätyy kaivamaan perstaskustaan punaista. Vähintäänkin epäonnekas Arsalo saa sitten kiitokseksi Hongan kannattajakatsomosta reippaanlaisesti tavaraa niskaansa. Toivottavasti siihen ei kulunut Urheilupuiston koko remppabudjetti.

Ottelun haukkakohdan väri oli punainen


Honka saa hyödynnettyä ylivoimansa siten, että se löytää lisää vapaita ruohoneliöitä hyökkäyspelilleen. Interin Matias Riikonen saa taipua pariin paraatipelastukseen ennen kuin Kaufmannin kulma tavoittaa Kevin Jansenin ja pallo flipperöityy Interin maaliin. 

Inter saa jälleen ryminää ottelun loppuun, mutta marginaalit eivät taaskaan käänny turkulaisille. Siksi suolaa hangataan ottelun päätteeksi haavaumiin, vaikka pelinilmeessä ei mahdottomasti ollut moitittavaa. Seuraavassa matsissa kannattaa koittaa pelata yhdellätoista pelaajalla loppuun asti.

Kehäteillä kurvailun jälkeen aurinkoinen taivas aukeaa lännestä Kupittaan suunnalta.

Viini: huttusen huttua

perjantai 6. toukokuuta 2022

ÅIFK-MaPS: perjantai ja pelipäivä

Kupittaalle vievällä asvaltilla näkyy useampia keulivia mopoja. On perjantai ja myöhäisillan ottelussa pinnat pistetään jakoon Turun vanhimman seuran ÅIFK:n ja myös perinteikkään MaPS:n välillä.  Buffet -kulmauksessa ohjeistetaan pallotyttöjä. Kahvi on tuoretta ja peli on odotusarvoltaan sellainen, että säärisuojia ei pidä unohtaman. Kupittaa on lempeän aurinkoinen ja ottelun alussa vielä yllättävänkin tyyni.

Kanarialinnut saavat napakamman lähdön otteluun ja MaPS joutuu hiukan keräilemään peliään. ÅIFK hyödyntää alun momentuminsa, kun MaPS:n rangaistusalueella käyty asemapaini päätyy Elias Untamalan lautaselle pomppivaan palloon. Untamala sivaltaa pallon puolivolleystä alakulmaan: 1-0. Untamalan lisäksi kanarialintujen oikealla kaistalla liitelevä Jeremias Kaari pitää Maskun puolustuksen stresstilat korkealla.

ÅIFK:n Jeremias Kaari oli MaPS:n pakkien kiusana



Matsissa on muitakin ja poimin vierestä analyysin siitä, miten divaritasot poikkeavat toisistaan: kakkosdivarissa on parempi tempo, mitä kolmosessa ja kolmosdivarin ja nelosdivarin erottaa se, että nelosdivarissa on jo vähän huonompaa ja valmentajan poikaa puolustuksessa. Näin se sitten on oltava.

MaPS pääsee hiljalleen paremmin peliin mukaan ja peli tasoittuu. Vieraat saavat houkuteltua ÅIFK:n enemmän suoraviivaisempaan painifutikseen, mikä sataa hetken Maskun laariin ennen kuin ÅIFK huomaa olevansa ansassa ja saa taas rauhoitettua peliään.

Kiuas napsahtaa myös ajastimelta lämmityksen puolelle ja erotuomari Aaro Laakkonen saakin kaivaa sadetakkia esiin, sillä sen verran rapaa lentää. Maskun vaihtopenkki löytää nopeasti lämpiävän kiven Untamalasta ja pelikentällä käydään karvoitusasiat parrankasuvusta pulisonkeihin läpi ennen kuin Laakkonen päästää pelaajat koppiin rauhoittumaan. Juttuseuraa riittää Laakkoselle koko koppiin käveltävän matkan ajan.

Ensimmäisen puoliajan psykologinen aaltoilu on myös kiehtovaa. Taklauksia ja jaloille napautuksia seuraa pääsääntöisesti hyvää tarinan iskentää, mutta välillä vastukset hohkaavat punaisena ja silloin ei vitsit enää irtoa. Samat kaverit yrittävät rauhoittaa omiaan, joilla seuraavaksi keittää levylle.

Matsissa on toisella puoliajallakin muita ja vieressä leikkisästi haaveillaan kauden päätösottelun pitch invasionista. MaPS tulee hyvällä sykkeellä toiselle puoliajalle ja saa painettua peliä kanarialintujen päähän. ÅIFK hakee tilanteita enemmän vastaiskujen kautta. Kaari on edelleen kevyellä jalalla liikenteessä, mikä pitää MaPS:n puolustuksen päkiöillä.

Korttia nousee sarjana ja ihan aiheellisesti, vaikka mitään törkytaklauksia tai muita pahoja ylilyöntejä ei pelissä nähdä. Tilanteita ropisee muutamia molemmille maaleille ja sekä Miika Kalliomäki että Miska Suvanto saavat hikoilla tulevien saunailtojen virvokkeiden eteen. Aatu Hagelbergin omille napsahtelevat avaukset pistävät kirjoittajaa silmään ennen kuin loukkantuminen vie Hagelbergin vaihtoon.

Laakkosen korttikäsi pysyi toisella puoliajalla lämpimänä


Peli pysyy maalin pelinä, mikä mahdollistaa loppuhetkien draaman. Eikä ottelun loppu sinänsä petä. MaPS saa kalasteltua erikoistilanteita, mutta lapiot hakkaavat kiveen. 

MaPS sai luotua painetta erikoistilanteista

Lopulta vieraiden on pakkokin alkaa nostaa riskitasoja ja aivan pelin loppupuolella vaihdosta ottelun äänekkäimmän kannustuksen sisäänsaattama Victor Djibalane ja Cuang Tran pääsevät kahdestaan karkumatkalla. Pallo toimitetaam Djibalanen toimesta maaliin, mutta linjatuomari näpäyttää juhlijoita paitsioliputuksella. 

Eka ei vielä tuloudu:




Kohtalonomaisesti MaPS saa seuraavasta hyökkäyksestään kulmapotkun. Kallioon kopsahtaa jälleen. Pian tämän jälkeen Untamalan avauksesta irtoaa seuraava kahdella Suvantoa vastaan hyökkäys. Kanarialintujen oppimiskäyrä sojottaa koiliseen päin: Husseini Habibullah ja Alex Ålgars pistävät pelin kärsivällisesti petiin: 2-0 ja Ålgars on hän, joka viimeisenä palloon koskee.

Toka tuloutuu



Peli päättyy. Stadionin parkkipaikalla tunnen itseni vanhaksi, koska en tunnista sanavarastostani oikeaa sanaa niille ajoneuvoille, joiden luona nuoriso pörrää ja tupruttelee tupakkia. Perjantai jatkuu.

Viini: äänekäs, roiskeinen ja kuitenkin reilu




tiistai 3. toukokuuta 2022

FC Inter-HJK: sappea

Vilpsakan pirtsakka kevättuuli puhalteli Kupittaalla, kun Veritaksen kinder-nurmelle nousivat FC Inter ja HJK. Äänentoisto oli pistetty kuntoon, valotaulun kirkkaus säädetty tappiin ja varmuudeksi myös stadionin valot hohkasivat kilpaa pääkatsomon takana möllöttävän auringon kanssa. Inter ponnisti pelipäivään tyylipuhtaasta 4-0 -voitosta, jonka kohteeksi oli jäänyt IFK Mariehamn. HJK oli napannut vyölleen derbyn. Soppaan, kun vatkasi vielä Interin hesan reissulta HJK:lta ryöstämän 1-4 -voiton, oltiin kutkuttavan matsin äärellä. 


Kylmää vettä niskaan...

...ja peli käyntiin

Hiukan enteenomaisesti sadettaja pölläyttää tuulahduksen kylmää vettä katsomoon ennen kuin tuomari tuhauttaa pilliinsä. HJK:lla on ottelun alussa selvästi paremmat askelmat Veritaksella. Pallollisena se saa tuotua hyökkäyksiään tehokkaasti hyökkäyskolmannekselle ja pallottomana se onnistuu hapottamaan Interin pallollista peliä siihen malliin, että savitauluun saattoi jo rapsutella viivaa vieraille. Melkoiseksi keräilyharvinaisuudeksi osoittautumassa oleva Walter Viitala saa kuitenkin napattu tarvittavat kopit ja Inter saa hiljalleen nenää veden pinnalle.

Parikymmentä minuuttia se ottaa, kun Interinkin kohoa alkaa hiukan nykimään. Rodrigo Arcierolla ja Matias Tammisella vaikuttaa olevan parhaat rapalat, mutta myös Conor Hazard on nostanut tasoaan edelliseen HJK-Inter -otteluun peilaten. Sitten alkaa tapahtua kummia. Tuomarilinjaa vaikuttaa suosineen pienellä pykälällä HJK:ta leijonan osan ensimmäisestä puoliajasta. Kenties vähän samalla suurseuraklangilla, mihin Leedsin Jesse Marschkin viittasi taannoisen Manchester City -ottelun tiimoilta. Niinpä suurseuran Casper Terho saa jekutettua Dennis Antamon johtamalta tuomaristolta sivuvaparin. Varsinainen tragedia alkaa siitä, kun Terhon sisäänpäin kaartava vapari putoaa kenties hieman jenkkisiilistä liipaten Tammisen täysin luonnollisessa peliasennossa olevaan käteen. Tilanteesta bingolototaan, lomatonnitetaan ja arparaaputetaan milliklubille rankkari, jonka Bojan Radulovic tömäyttää Viitalan hyvästä haistosta huolimatta maaliin.

Puoliajalle lähdetään surströmmin makua suussa ja sappi ei juurikaan laimene, kun tilannetta rullataan vielä pienemmiltä ruuduilta. Tuomariston masinoima käänne ei ollut ottelun arvoinen.

Terhon vasurissa on kivaa jengaa myös toisen puoliajan alkuminuuteilla ja kotikatsomon puolella pulssia nostatellaan väliin punaiselle. Osa nuoremmasta kannattajakunnasta liittyy myös kannattajakatsomon riveihin ja usko kotijoukkueen kiriin voimistuu minuutti minuutilta. Tunnin pelin jälkeen Petteri Forsell tinttaa kaksinkamppailuun tuuman verran liian äkäisesti ja Antamo kiittää tästä toisella pääsiäiskortilla.

Inter haki suurella sydämellä tasoitusta

HJK kiittää ylivoimasta ja pyörittää palloa kaverilta kaverille tovin ennen kuin Inter ottaa vajaallakin pelin haltuunsa. Suurella sydämellä pelaava kotijoukkue saa sarjan erikoistilanteita ja sanalla sanoen osassa on hieman hyvittelyn makua. HJK jää koko lailla telineisiin, katsomo jyrisee ja paiskoo energiaa kentän suuntaan. Markus Arsalo lennättää palloa useammankin kerran vaarallisille sektoreille ja kertaalleen myös itse maalin katolle, mutta klubi kestää ja nipsii ja napsii itselleen vierasvoiton. Hapanta on suussa pelin jälkeenkin, vaikka Interin lopun peli-ilme ei itsessään anna sen suurempaa huolta tulevia koettelemuksia silmällä pitäen.

Markus Arsalo väläytteli usammankin kerran hyvää potkutekniikkaansa

Viini: korkkivikaa ja kontaminoitua

perjantai 29. huhtikuuta 2022

FC Inter-IFK Mariehamn: kotihohtoa

Turun ilmanalassa oli hyvää pöhinää heti siitä asti, kun varmistui, että FC Inter pääsisi korkkaamaan talviunesta herätellyn Veritaksen nurmen. Interin pelaajia kiersi Hansa -korttelissa, some täyttyi säännöllisestä sinimustasta ja kausikortin hankkineet saivat vielä tuoda kavereitaan peliin. Lisäksi opiskelijakohderyhmälle oli futisapprojen alennettua lippujen hintaa, haalarimerkkiä ja ilmaista bingolappua tarjolla, ja millä esityksellä kotijoukkue palkitsikaan kotiyleisön.


Tästä me saadaan Turussa nauttia I

Interin kannattajakatsomosta pelmautetaan esiin asiaankuuluvaa koreografiaa ja käheää chänttiä. Inter on heti pelin alusta hyvin pelin päällä ja vaikka Veritaksen nurmi vaikuttaakin hiukan siltä, että pelin jälkeen sinne saa istutettua perunoita, niin pallo liikkuu pelaajalta toiselle. Sinimustien kannalta parasta oli se, että Boltilta ryöstöretken pinnojen lisäksi myös tehokkuus oli kulkenut reissubussin mukana Suomen jalkapallopääkaupunkiin. Vartti ja höpinät on suurimman osan pois pelistä olleella valotaululla, kun Petteri Forsellin kauniisti kiertävä ja kaartava keskityspallo löytää takatolpalla väijyvän Rick Kettingin, joka pudottaa sipsipussin entisen seuransa linjastolle: 1-0. Takit kahisevat ja ihmiset riemuitsevat

Riemu ei ehdi laantua lainkaan ennen kuin Forsell löytää Benjamin Källmanin juoksuradan. Källman ottaa askeleen pari IFK Mariehamnin maalia kohto ja pyöräyttää sellaisen ”backhand, forehand, backhand, bumbumbumin” ennen kuin sijoittaa pallon maaliin, että siitä kannattaa lätkä-tepsinkin ottaa ensi kaudelle mallia. Källman juoksee karjahdellen kannattajakatsomon luo ja tunnelma Veritaksella on euforinen.


Tästä me saadaan Turussa nauttia II

Inter avaa ladut jokapuolelta kenttää ja saareleistan pakka ei yksinkertaisesti pysy kasassa. Silmiin pistää lukuista puolenvaihdot, joilla puolustavaa joukkuetta juoksutetaan ja tiivisteet eivät pidä. Kahdenkymmenen minuutin ja gyproc -levyn verran on mennyt, kun Forsell laittaa pallon alle liike-energiaa vasurillaan, pallo käy ensin Källmanin painittavana ja sitten se laskeutuu David Harolle, joka pudottaa sen ensin omalle paellalautaselleen ja sinkoaa sen siitä tiskikoneeseen: 3-0

Bella ciaota mukaileva chäntti vaatii vielä muutamia toistokertoja, mutta aikaa on ja Interin esitykset nykyisellään ansaitsevat jatkuvaa laulantaa. Kenties myös toimivan äänentoiston Veritakselle, joskin sekin tuli ihmisvoimin korjattua. Inter hätyyttelee useampikin kertoja Elmo Henrikssonin maalia ennen kuin taas helähtää. Keittiömestarina toimii jälleen Forsell, jonka kulmareseptillä pallon salin puolelle leipoo toistamiseen mestari-Källman, jonka puskulle jää Henrikssonilta näytettävää vain juomarahat. 0-4 ja kellossa on vasta puolituntia ja unssi nauloja.


Tästä me saadaan Turussa nauttia III

Inter pelaa lopunkin puoliajasta sinimustanaraivohulluna, mutta lisäosumia ei enää tulee, jos nyt niitä ei enää tarvittukaan. Järkkärit ohjailevat noin neljän hengen IFK -mobia Ålandin lippuineen sopivammalle sektorille. Kahvikoneella käy kuhina ja toinen puoliaika voi alkaa.

IFK Mariehamn tulee toisen puoliajan alkuun hiukan kireimmillä solmuilla ja Inter antaa kenties tarkoituksellakin enemmän ankkurinköyttä saarelaisille. Tuhannen kruunun bingolappuja ei saarelaisille kuitenkaan tarjoilla, vaan bingoemäntä pitää kahvipaketit itsellään. Inter juoksuttaa kentälle kivan värisuoran nuoriso-osastoaan ja saarelaiset jatkavat sen pähkinän pureksimista, että miten tätä peliä pitäisikään oikeastaan pelata. Tällä kertaa vain hampaita lohkeilee ja pähkinä pitää kuorensa. Walter Viitala talloo isoimmat kylvöt piiloon ja Inter voittaa, ja mikä parasta, tiistaina pelataan jälleen kotona ja seuraavana lauantaina vieraissa. Molempiin matseihin on silotellut reitit bussiyhteyksien ja valmiiksi speksattujen kannattajamatkojen muodossa. Kaikki mukaan vaan, sillä kutkuttavan kihelmöivä sinimustakausi on vasta vain varovasti avannut aarretaittaansa.

Tästä me saadaan Turussa nauttia IV




Viini: maanläheinen, odotuksensa ylittävä viinien viini.

FC Inter 2 – Pallo-Iirot: kasitieltä tuiversi

Napakka tuuli puhalsi Turku Energia -areenalla. Sitten aurinko paistoi pistävän kirkkaana. Sitten saatiin vähän Mikko Alataloa eli paistetta ja muutama pisara vettä. Sitten lämmitin menikin pilveen ja tuli pirukseen kylmä. Sitten palattiin kohtiin yksi ja kaksi. Kelejä piteli ja itse pelissäkin tuli olemaan monenlaista suursäätilaa seuraavan pari tuntisen aikana.

Pallo-Iirojen Henri Saarinen haistelee tuulen suunnat siten, että ottaa nykyisin harvemmin nähtävän puolen vaihdon teikkauksesta. Vieressäni esitellään jo 13-vuotias ja hieman harvahampainenkin villakoiramuori. Pian tämän jälkeen Interin Rasmus Hovi puttaa matalasta keskityksestä maalin ja kotijoukkue siirtyy johtoon. Inter saa muutenkin pelin hallintaansa. Raumalaisvierailla peli menee enemmän puskemiseksi ja puremiseksi. 


Inter painoi väkevästi päälle ensimmäisen puolituntisen

Puolen tunnin pelin jälkeen Interin hyvä pallollinen peli realisoituu uudemman kerran, kun pelivälinettä liikuttelevat Hovi, Jan Heinonen ja Valentin Purosalo ennen kuin Mohammed Bakkar saa herkutella toisen kerran Pallo-Iirojen karkkikaapilla: 2-0. Pallo-Iirot saavat ensimmäisen puoliajan vikan kympin aikana hiukan paremmin jo pelin juonesta kiinni ja parhaille kalapaikoille pääsee piikkipaikkaa pitänyt Elias Ahde, mutta homma menee vielä äyskäröinniksi. Interin melko suvereeni esitys, jossa oli varaa hassata muutama vaalean vihreän sektorin maalipaikkakin, saattelee pelaajat lämmittelemään Veritaksen uumeniin.

Taukoviihteeksi saadaan viereisellä kentällä alkanut TuKV 2:sen ja Qppiksen peli, jossa kotijoukkueen veskari Timo Nummela esittää sellaista pallovarmuutta jalalla pelaamisessa, että se houkuttelee jopa Petteri Forsellin paikalle ihastelemaan kohdilleen napsahtelevia avauksia. Historia tuntee kaksikolta yhden napakan dialogin ajalta, jolloin Forsell pisti palloja omilleen toisen seuran väreissä. Tilejä ei kuitenkaan lähdetä nyt tasaamaan, vaan Kupittaalla vallitsee puolin ja toisin ja toisinpuolin lempeän ammattimainen ilmapiiri.


Tästä eteenpäin peli kääntyi pykälä-pykälältä enemmän Pallo-Iiroille

Pallo-Iirot olivat saaneet jostain boostipiikkiä kinttuihinsa (tai sitten se on se tuulen suunta), sillä peli painetaan toisen puoliajan alkajaisiksi Interin päähän. Hiljalleen raumalaisten pelinrakentajat löytävät pelin rytmin ja myös pyyteettömän tasaiseen tahtiin pistojuoksuja selustaan tekevää Mikko Jalkasta. Tunnin se ottaa, kunnes Jalkanen pyöräyttää itsensä vasemmalla laidalla vapaaksi ja tarjoilee palloa maalinedustalle Aaro Saloselle. Ei se sen kummempia vaadi, että peli kaventuu. 

Ovelalla tavalla Inter pistää välittömän vasta-aineen pelin pirtaan, sillä Ricardo José Olmedo Giler rimpuilee itsensä Pallo-Iirojen pakkopaidasta vapaaksi ja tökkää pelin 3-1 -tilanteeseen. Maalin jälkeen Pallo-Iirojen väkevin rynnistys hieman hyytyy, mutta vähänpä vihreiden rauta-aitojen takana seisova sekä turkulaisista että raumalaisista futiksen ystävistä koostuva biomassa tiesi, mitä tuleman piti.

Seuraavaksi seurasi seuraavaa:

UNO: Ahde kuljettaa palloa Interin rangaistusalueella ja vaikka rintamasuuntaa kääntyy epäideaalimpaan suuntaan niin kopataan hänet nurin. Ahde pikakelaa pilkkutilanteesta 2-3 -kavennuksen (kellossa kuusysi)

DOS: Ahde saa viritettyä pilkun kohdalla jousensa sellaiseen pingotukseen, että peli onkin ykskaks yllättäen tasan (kellossa kasikymppiä)

TRES: Ahde ei turhaan tuumaile juostessaan hieman turhaan tuumailevan Interin puolustuksen ja veskarin väliin. Lopputulemana 3-4 ja Interin sijaan se onkin nyt vastustajan kirkasotsainen, jonka korville lasketaan knalli. (kellossa kasiyks)

Ahteen rankkari




Interillä on vaikeuksia saada pallollista pelaamista kuosiinsa, kuten oli Pallo-Iiroilla oli ensimmäisellä puolijalla, joten ehkä se on se tuuli ja Saarisen vainu sen suunnasta ja tulevista liikkeistä, jotka lopulta johdattavat kolmen pinnan pistesäkin kasitien kautta vieraiden kotiruutuun. Maailma tulee vielä näyttämään, että miten suuri voitto tämä raumalaisille oli, mutta riemu on pelin päättyessä käsinkosketeltavaa.

Sillaikai, kuten sanotaan siellä, mihin päättyy, jos kasitien ajo menee ns. pitkäksi.

Viini: kasitien varresta oikean suunnan hakeva vierasmaalainen


maanantai 25. huhtikuuta 2022

AIK-Djurgården: Solnasta kun savu kohoaa

Turun satamassa rytmiryhmämme noin tuplaantuu. Porukassa on Turun molemmilta puolilta tulevan futisturistin lisäksi yksi fanaattisempi AIK:n kannattaja, joka käy säännöllisesti katsomassa matseja Tukholmassa. Laivalla ei varsinaisesti ole huolta huomisesta, vaikka aamun 6:30 satamaan laskeutuminen piirtääkin tiettyjä realiteetteja tulevaan päivään. Suomalaisia on lähdössä reippaanlaisesti katsomaan Tukholman tvilling -derbyä.


Tvilling -derby 2022

Aamu on odotetun hapokas. Siirrymme Überllä Quality Friends -hotellille, josta olimme hankkineet päivähuoneen aamiaisineen. Kolmen hengen -paketti maksoi 1090kr ja oli hyvä vaihtoehto päämäärättömälle vaeltelulle vielä suljetussa Tukholmassa. 

Aamiaisella mies viereisestä pöydästä hihkaisee suuntaamme ja kysyy olemmeko tulleet katsomaan futista. Myöntävän vastauksen jälkeen hän kääri hihaansa ja näyttää hauikseen tatuoitua AIK:n logoa. Mies kertoo että joitain vuosia takaperin hän kävi katsomassa kaikki AIK:n koti- ja vieraspelit. Nyttemmin Vaasaan muutettuaan tahti on hieman höllääntynyt, mutta matseja käydään katsomassa edelleen. Tietty kontrasti piirtyy edellisenä päivänä Helsingissä käytyyn otteluun ja keskustelemmekin pitkään, että mitä se vaatisi, jotta Suomeen saataisiin enemmän vastaavaa futiskulttuuria kuin mitä Ruotsissa on. Punaista lankaa löytyy ottelutapahtumista ja siitä, miten hyvä tunnelma stadioneilla ruokkii itse itseään. Muutaman vuoden takaisesta reissusta samaan derbyyn mieleen on jäänyt se, että pelin taso ei ollut se ykkösjuttu Friends -areenalla silloinkaan, vaan tapahtuma kokonaisuudessaan torioluineen, tifoineen ja pyroineen oli vaikuttava.

Aamiaisen jälkeen paikataan hieman univajetta, minkä jälkeen kävelemme Mall of Scandiavian O’Learysiin, jossa odottelemme Ruotsin puolelta mukaan liittyvää ystäväämme. Solna on odotetun keltamusta ja Djurgården värejä näkyy vain hyvin harvakseltaan. Ihmisiä liikkuu stadionin kupeessa jo useampaa tuntia ennen ottelua. Satunnaiset AIK:n chantit kajahtelevat jo keväiseen ilmanalaan. Kävelemme vielä vastavirtaan Råsunda -torgetin suuntaan makustelemaan tunnelmaa. Dick Turpin -pubi on jo aivan täynnä, joten haemme matsivirvokkeet torilla olevat kipsasta, jonka ympärillä on pieni terassi.

Ennen stadionille suuntaamista nostatamme tunnelmaa vielä Dick Turpinin vieressä olevassa Piazza Råsundassa. Laulut lähtevät jo rehvakkaammin ympärillä olevista ryhmistä ja tiettäväksi tehdään, että tukholmalaisten Hammarbyyn ja Djurgårdenin lisäksi IFK Göteborg on vihalistalla korkealla.


Tunnelmia ottelun alla

Stadionin ympärillä kuhisee ja lipunlukijat laulavat. Löydämme melko nopeasti paikkamme Solnan puoleisesta sivukatsomosta. Penkkirivit ovat mukavan väljät esimeriksi San Siroon verrattuna. Hyvin pian käy myös ilmi, että kaikki näkyvissä olevat katsomot ovat tänään seisomakatsomoita. Djurgårdenin kannattajat pitävät hyvää meteliä jo reippaasti ennen pelin alkua.

Äänenavausta:




Sitten upea spektaakkeli alkaa. Kannattajakatsomot käärivät vuorollaan upeat tifonsa esiin. Raatimme antaa tällä kertaa niukan pistevoiton AIK:n tifolle, vaikka Djurgårdenin oma ei ole myöskään hassumpi. Pauhu Friendsillä on herkeämätöntä ja vaikuttavaa. 

Molemmat joukkueet vaikuttavat lähtevän tähänkin peliin melko varovaisesti. AIK on enemmän pallossa ja Djurgården iskee vastaan. Mielessä käy että rakentuuko pelin kuva enemmän sitä kautta, että peliä ei missään nimessä saava hävitä kuin sen kautta, että peli ehdottomasti halutaan voittaa. AIK:n Nicolas Stefanelli pistää silmään pelimiehen elkeillään ja pehmeällä pallotatsilla. Muuten ottelu on aika perusvarmaa suorittamista matalilla riskitasoilla ja etenkin alkuun hieman piippuun jäävällä tunnetasolla

Kotijoukkueen chäntit tarttuvat koko yleisöön. ” Djurgården och Hammarby - Söder Family” -nousee rallatuksista omalle suosikkilistalle ottelun loppupuolella kuultavan ”Åh upp på Råsundan” -tuntumaan. Yksittäisiä soihtuja palaa molemmissa katsomoissa. Djurgården vaikuttaa olevan hieman parempi, mutta sillä ei välttämättä ole merkitystä, koska tyypillisesti se on viime aikoina lopulta hävinnyt AIK:lle. Sikäli ei olekaan yllätys, että Stefanelli kiiraa aivan ensimmäisen puoliajan lopulla Bilal Husseinin keskityksen alle ja ohjaa sen maaliin. AIK saa todellisen pukukoppimaalin ja siirtyy tauolle 1-0 -johdossa.

Pyroista oli huhuttu eri puolilla hevosmiesten ravipöydissä ja toisen puoliajan alussa ne realisoituvat. Ensin AIK:n Norra ståsta pelmahtaa musta savupilvi, jonka vaikuttavuus kärsii hiukan tuulen suunnasta, joka nostattaa sen nopeasti pois stadionilta. Pelaajat ohjataan pois kentältä. Heidän palattuaan Djurgårdenin päädyssä syttyy useita kymmeniä tulenpunaisia soihtuja samaan aikaan ja pelaajat ohjataan uudemman kerran pois kentältä. Pyro -show:n päätyttyä menee melko tovi ennen kuin kentällä olevia pelaajia varsinaisesti näkee. Muutamia Djurgårdenin lippuja lentää heidän katsomonosansa erottavaan verkkoon ja tanssiinkutsuja tulee AIK:n katsomon suuntaan. Järjestyksenvalvojat ottavat melko lungisti kantaa tilanteeseen esimerkiksi Englantiin verrattuna, jossa vieraskannattajia aletaan monesti melko matalallakin kynnyksellä lyömään nippusiteisiin ja siirtämään stadionilla oleviin erillisiin säilöihin.

Pyrotekniikan käyttö kielletty







Djurgården on nyt enemmän pallossa ja AIK hakee pistopalloilla tilaa Djurgårdenin puolustuksen selustasta. AIK:n maalivahti Kristoffer Nordfeldt joutuu lennättämään itseään useammankin kerran pallon eteen, jotta kivitauluun lopulta naulataan aika odotettukin 1-0 -kotivoitto. 

Pullahtaessamme stadionilta ulos näemme hotellin oven, mutta kulkureittimme eteen on aidoitettu muutamakin erillinen väylä eli suoraa kulkua check -outiin ei ole. Hetken kirkastettua katseitamme huomaamme, että loikkiihan sieltä porukkaa koko ajan aitojen yli ja poliisi ei ota tähän kantaa. Muutama aika lennokaskin ylitys nähdään ennen kuin pyörähdämme hiukan tyhmänrohkeastikin vieraskannattajien virrasta hotellin ovelle.

Aulabaarissa tapaamme uudelleen AIK:n kannattajakatsomossa aikaansa viettäneen tuttavamme, joka aika väkevällä tavalla tiivistää sen, miten ottelu oli hänen tunnepalettiaan värjännyt. Kokemus oli kulkenut pahoinvointiin asti yltäneestä jännityksestä toiveikkuuden kautta euforiseen voitonriemuun. Hotellin aulassa on yllättävän paljon sekä vieraskannattajia että suomalaisia futisintoilijoita. Kyllähän mekin suomalaiset futiksen perässä liikutaan, kun on tarpeeksi, mitä odottaa.

Viini: parasta räiskettä Solnasta

HJK-FC Inter Turku: vanhan pääkaupungin reseptillä

Loppukiri lomaviikolle lähtee Turun rautatieasemalta. Kahden päivän sisään tulee kierrettyä futismielessä sekä kotimainen että läntisen naapurin pääkaupunki. Junan ravintolavaunussa juttelemme autotrokarin kanssa, joka on käynyt viimeksi kaksikymmentä vuotta sitten futisottelussa ja silloinkin kyse oli jenkkifutiksesta. Tulevien kahden päivän aikana futiksen suomalainen kannattajakulttuuri pysyi puheissa.

Juna nytkähtää pysähdyksiin Pasilan aseman alle. Haemme O’Learystä pikaiset burgerit vatsan pohjalle ennen kuin lähdemme etsimään Triplan neljännestä kerroksesta tavaroiden säilytyskaappia, joka sitten sijaitseekin ensimmäisessä kerroksessa. Kävelymatka Boltille menee viilenneessä kevätpäivässä. Portilla olen ajanut itseni klassiseen umpikujaan lippujen kanssa eli olen tulostanut kahden erillisen lipun sijaan saman lipun kahteen kertaan. Todettakoon että lipunlukujärjestelmä toimi juuri niin kuin pitikin eli pääsin kaivamaan oikeat liput vielä sähköisinä versioina. Pelin odotusarvoa kasvattaa se, että Perparim Hetemaj oli juuri naarattu HJK:n riveihin ja Hetemajn ja Petteri Forsellin mahdollinen kohtaaminen keskikentällä kutkutteli.


Boltti päiväsaikaan

Vieraskatsomossa on vähemmän porukkaa kuin olin ounastellut. Erinäisistä syistä järjestettyjä kannattajamatkoja ei saatu tällä kertaa pykälään tai ne peruuntuivat. Stadionilla on muutenkin hyvin tilaa, vaikka virallinen katsojaluku lasketaan noin kolmeen ja puoleen tuhanteen. Peli polkaistaan käyntiin ja pienen Hakaa vastaan kärsityn shokkitappion jälkeen Interin peli tuntuu rullaavan. Inter pitää pelin alussa palloa ja HJK vetäytyy ja puolustaa tiivisti. Inter ei saa vielä alun momentumiaan tuloutettua, kun HJK:n hyökkäyspeli yskähtelee käyntiin. Kotijoukkue saa muutamiakin vetopaikkoja läheltä Interin rangaistusalueen rajaa. Varsinainen Jackpot osuu Johannes Yli-Kokolle, joka pääsee testaamaan Walter Viitalan refleksejä rangaistupilkun tuntumasta, mutta erinomaisen ottelun pelannut Viitala potkii pallon väljemmille vesille.

Ottelun ylle nousee sellaista auraa, että HJK käy vielä nakuttelemassa avausmaalin, mutta Turun piispanmunkki miehet ovat eri linjoilla. Myöskin erittäin hyvän pelin pelannut Matias Tamminen vääntää pallon Interille ja hakee Noah Nurmelta seinäsyötön suoraan juoksuunsa. Tamminen rynnii määrätietoisesti kohti HJK:n maalia ja HJK:n puolustuksen tukkiessa keskustaa aukeaa vasemmalle laidalle herkullisen vapaa kumimattoneliö. Neliölle kipittää Forsell, jolle Tamminen pelaa ja pelimiehen elkein Forsell ottaa pitkän lautauksen kudilleen, joka lopulta sujahtaa HJK:n puolustajan puikoista maalin takakulmaan: 0-1 Interille ja HJK:n koko alkukauden kestänyt kuparinen särkyy.

Kello tikittää kympin verran eteenpäin ennen kuin on Casper Terho pääsee väläyttämään omaa potkutekniikkansa rangaistusalueen oikealta laitamalta. Terho saa pallon jalkoihinsa ja hakee vasurinsa vapaaksi paria askelta myöhässä askeltavalta Interin puolustukselta. Pyyhkäisy etuyläkulmaan on tekemätön paikka Viitalallekin ja peli on tasan. HJK on ensimmäisen puoliajan lopussa joukkueista vaarallisempi, mutta Inter saa Viitalan johdattelemana pidettyä tasalukemat taululla ja taukoa lähdetään viettämään tasatilanteessa.

Toisen puoliajan alkuun saadaan Hetemajkin kehiin ja kun HJK pudottelee Hostikkaa, Soiria ja Toiviota vaihtureina kentälle, niin pistäähän se hieman hymyilyttämään. Tällä millään ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, sillä milliklubin sijaan seuraavan maalin tekee Interin David Haro, joka kimmottaa Matias Tammisen keskityksestä jyrkästi pelialustasta pompun hakevan roikkopallopuskun, johon Conor Hazard ei yllä. Inter siirtyy 1-2 johtoon. Vain hetkeä aiemmin Viitala on ottanut melkoisen gamesaverin läpirynnännyttä Terhoa vastaan.


Asianmukainen huomionosoitus Permarim Hetemaj:lle


Vieraiden pirskeet sen kuin vain paranevat ja pari minuuttia edellisestä Benjamin Källman saa pallon vasemmalle laidalle. Muita punanuttuja ei ole mailla eikä halmeilla, mutta siitä Källman vähän välittään. Källman ohittaa ensin Valtteri Morenin ja sen jälkeen sekä eteen että jaloille astuu Atomu Tanaka. Oskari Hämäläinen määrää pallon pilkulle ja Källman tyylittelee sen itse sisään: 1-3

Kannattajakatsomossa vitsaillaan sillä, että matsista on näemme ainakin tasuri otetavissa. Näkemättä on kuitenkin vielä Tammisen neronleimaus oikealta laidalta. Koko olemassaolevan universumin kaikkine sen tasoineen odottaessa keskitystä uittaa Tamminen pallon avan kentän laidasta etukulmaan ja ottaa muutaman miehekkään askeleen laitaa kohti ja nostaa kädet korvilleen lyödyn klubin merkiksi. Inter voittaa ja ainoaksi pilvenhaituvaksi sinimustaksi värjäytyvälle stadin taivaalle jää se, että niin harva turkulainen pääsi nauttimaan mielettömästä futisspektaakkelista, joka Boltilla käytiin.

Inter voittaa



Tikkaamme kuin Källman konsanaan Pasilan asemalle ja karttaan painetaan merkkineulat sekä Turun sataman että Tukholman kohdille

Viini: vanhan pääkaupungin reseptiä espanjalaisvivahteilla fuusioiden

perjantai 22. huhtikuuta 2022

VG-62-PIF 2: sykkeennostattaja

Aurinko helotti myös Naantalissa, kun täksi kaudeksi kolmosdivariin noussut PIF 2 saapui haastamaan VG-62:sta. Huolimatta siitä, että kyseessä oli Suomen aurinkoisimman ja onnellisimman kaupungin isännöimä ottelu, niin kevähanget olivat pakottaneet pelin Kuparivuoren sijaan Karvetille. Mantereen puoleisille kompakteille pikkukatsomoille oli noussut hyvä määrä futiksen ystäviä. Tunnistettavissa oli myös se, että Paraisilta oli tullut oma hillitty kannattajakuntansa seuraamaan peliä.

PIF on alussa terävämpi ja esittää kenties koko pelin parasta futista juuri ensimmäisenä puoliajan alussa. Pelaajat liikkuvat ja pallo liikkuu. Hiukan uneliaasti aloittaneet keltapaidat hölkkäilevät pelin alussa punapaitojen ja pallon perässä.

Ottelun alkupuolella erotuomari Mikko Kiviluoma pääsee ensimmäistä kertaa puhuttelemaan VG-62:n Eetu Leppästä suunsoiton jälkeen ja toteaa samalla, että seitsemän minuuttia siinä tällä kertaa meni. Katsomosta todetaan, että viimeksi meni vain viisi eli olisiko tämä vihreän kortin paikka. Kortteja ei tässä kohtaa vielä nouse.

PIF sen sijaan rakentaa kulmapotkusta matalalla keskityksellä hyvän paikan itselleen ja Kajus Svanbergin kulma pomppaa suoraan maaliin. PIF ottaa ansaitusti kuskin paikan. Pian tämä jälkeen punapaitojen Samir Achkir pääsee puolittain karkuun, mutta viimeistely-yritys jää eteen kellahtaneen Mikael Salmelan syliin.


PIF 2 aloitti vahvasti ja pääsi jo hyvissä ajoin tuulettelemaan ensimmäistä osumaa

Vartin paistattelun jälkeen VG-62 pääsee paremmin pelin rytmiin mukaan. Samuli Mikkonen on lähellä onnistua rangaistusalueen reunalta lähettämässään kudissa, mutta rimaan pamahtaa. Montaa minuuttia ei tästä kuitenkaan kulu, kun Mikkonen löytää enemmän tilaa PIF:n linjaan takaa hiukan keskemmältä. Pallo löytää Mikkoselle, joka painaa vastustamattomalla matalalla kudilla pelin tasoihin.

Ensimmäinen satsi kipsan makkaroita myydään loppuun. VG-62 ottaa pelin haltuunsa ja näyttää väistämättömältä, että se tulee pian tasatilanteesta keulapaikalle. Ottelun haukkakohdaksi muodostuu kuitenkin kesken VG-62:n hallintajakson lähtevä punapaitojen vastaisku. Pallo ajautuu vasemmalle laidalle Achkirille, joka heittää sisäänpäin kiertävän pallon maalille. Näyttää jo siltä, että Salmela nappaa marjan, mutta pallossa on sen verran kierrettä ja liukkaria, että se karkaa Aaron Westerlundille, joka pyyhältää Salmelan ohi pallo jaloissaan. Salmela pyyhkäisee Westerlundin nurin. Kiviluoma nostelee joulukorttia ja osoittaa pilkun suuntaan. Achkir laittaa pilkun sisään.

Samir Achkirin pilkku



Sinänsä punakortin vaikutus ei vielä ensimmäisellä puoliajalla hirveästi näy, vaan keltapaidat saavat soviteltua pelin temmon itselleen sopivaksi ja tuotua pallo vaarallisesti vieraiden maalille. Niinpä ennen taukovihellystä Mikko Leppiniemi kimmottaa väkevästi pomppunsa vielä Karvetin pinnasta ja puskee kulmapotkusta tulleesta pallosta pelin tasoihin.

Kahville lähdetään 2-2 -lukemista. Peli on varmasti ollut yleisölle mieleen, mutta valmentajille ehkä enemmän hiuksia harmaannuttavaa.


Pelissä oli omat lämpimät hetkensä ja Mikko Kiviluomalla piisasi paimennettevaa

Pelissä riitti VG-62:n valmennukselle purtavaa

Naantali pelkkää aurinkokatsomoa

Piffenin maalivahti Rasmus Knuts pyytää omiltaan toisen puoliajan alussa lisää tempoa pallolliseen peliin ja vastalahjaksi hänelle tarjotaan lippistä, josta Knuts kieltäytyy. Oman seisomakatsomopaikkani viereen hiipii PIF:n organisaatiossa toimiva Heikki Tuomi, joka sattuu myös olemaan kirjoittajan vanha valmentaja vuosien takaa. Tuomen kommenteista valottuu syy siihen, miksi PIF:n peli vaikuttaa vähän puristelulta: alla on pitkä tappioputki, mikä on vienyt rentouden.

Siinä rupatellessa Achkir sohaisee päivän toisen maalinsa maalinedushässäkästä, kun toista puoliaikaa on pelattu vain muutama minuutti. On varmaan melko selvää, mihin ottelun hetkiin Telmo Manninen tulee jatkossa vaatimaan skarppiutta. Ennen kuin VG-62 saa pelinsä taas paremmin uomiinsa ehtii Kasper Fröjdö hiippailemaan pilkun kohdalle ja lisäämään vieraiden johdon 2-4:ään.

Peli jatkuu melko klassisena divarivääntönä, missä on paljon kaksinkamppailuja ja hyökkäyksiä pyritään päättämään suoraviivaisesti. Tuomen syke ehtii heilua jo punasektorilla ennen kuin Leppänen karkaa läpi. Knuts saa pelattua pallon vielä pois Leppäsen jaloista, mutta irtopallossa on ensimmäisenä Joni Sivula, joka muuttaa matsin taas maalin peliksi, kun varsinaista peliaikaa on vartti jäljellä. 


VG-62 rynni lopussa päälle, mutta Piffenin puolustus kesti

VG-62 painaa vimmatusti päälle ja aihion tynkää tasoitukselle on, mutta PIF repii ja raastaa riittävästi, jotta tappioputki saadaan poikki ja pinnat matkaavat Paraisille. Paarman pureman lisäksi Naantali jättää viihdyttävän matsin jäljen kirjoittajan kasvoille.

Viini: vauhdilla kaikesta käsille saatavista keitetty