SalPa-FC Inter Turku: lampi vai laulu?

Aurinko paistoi suoraan päähän, kun Salon Keskusurheilukentällä pistettiin Suomen Cupiksi. Erilaisten yhteistyökuvioiden sommittelemana SalPan ja FC Inter Turun ottelun osalta arvottiin vain kotijoukkue. Porukkaa putkahtelee tasaiseen tahtiin porteista sisään. Aitojen takaa sovitellaan myös Dirlandata SalPalle sopivaan sanoitukseen. Loma tai ainakin terassikausi on selvästi alkanut.

Hellettä ja Suomen Cupia Salossa

SalPa aloittaa pelin napakasti ja peli on lähteä heti kummallisille urille, kun SalPan Oskari Jakonen pistää pikku kantapääkikkaa Jesse Huhtalalle, joka tällää hyvästä maalipaikasta ylärimaan. SalPa jatkaa hyvällä otteella ja Inter ei vaikuta olevan ottelun alussa ihan skarpeimmillaan. Viiden minuutin pelin jälkeen kaikki maailman ironia kiteytyy kulmahässäkkään, jonka tiimoilta pallo pyörii maaliviivan tuntumassa. Oliver Reitala pitää jo Ilves -matsista tutun linjansa eikä kelpuuta tilanteesta maalia.

Peli lähtee kääntymään Interille ja kymmenen minuutin kohdilla Petteri Forsell paikantaa hyvällä syötöllä oikealta laidalta Rodrigo Arcieron, joka pomputtaa pallon keskelle. Darren Smith syöksyy ensimmäisenä palloon, mutta Smithin pusku karkaa maalin ohi. Pian tämän jälkeen Mikael Almén tällää voimakkaaan puolivolleyn hieman kauempaa, mutta SalPan maalilla Halil Bagci lähtee nousemaan yhdeksi ottelun hahmoista hienolla torjunnalla.

Vieraskatsomosta kuuluu laulua ja kannustusta. Kotikatsomo pitää hiljaista hetkeä melko pitkään, kunnes ”Oi Salpa on!” -kajahtaa jostain väkimassan keskeltä. Myöhemmin selviää, että SalPan rytmiryhmä on pitkälti porilaista ja erityisesti Joonas Meuraa larppaavaa tekoa. 

Smith pääsee laidalta puolittain vapaaksi, mutta hän ei pysty matalalla laukauksellaan ohittamaan Bagcia. ”On meillä Nokian tehtaat ja Salora”, jatkuu edellinen ralli. SalPa pystyy hyvin tuomaan vastaiskujaan Interin kenttäpuoliskolle, joten peli pysyy edelleen täysin auki. SalPa onnistuu myös rakentamaan erikoistilanteistaan uhkaa. Interin puolella sekä katsomosta että pelaajistosta lähtee kuulumaan turhautuneita kuitteja kaikkiin ilman suuntiin. Smith kopauttaa pallon tolppaan. Peli menee maalittomassa tilanteessa tauolle.

Taistelupari kyselee tauolla sen perään kummalla on pidempi parta kirjoittajalla vai papalla. Kisa menee viiksien mitalla papalle. Laitilan juomatehtaan limpparit ajavat asiaansa. Isot oluet ovat jo haihtuneet janoisen futiskansan ikeniin, mutta pieniä on vielä jäljellä.

Vieras- tai porilaiskannattajien joukosta vihjataan, että linjatuomarin auto menisi polttoon, mikäli oma auto ei sattuisi olevan siinä vieressä. Toivottavasti jälkimmäisessä autossa on myös alkolukko. Inter saa pallollisen pelin vielä enemmän haltuunsa. Sen kausaliteettina Inter saa kulmapotkuja, mutta SalPan puolustuksen keskustassa on sellaista tornia, että tilanteet jäävät Interin osalta alimittaisiksi.

Interillä oli riittävät aihiot maalintekoon, mutta SalPa puolusti sitkeästi

Vaikka SalPan hyökkäykset voidaankin toisella puoliajalla julistaa uhanalaiseksi lajiksi, niin sen puolustus rokkaa. Aivan tuhannen bitcoinin paikkoja ei Interille synny, vaikka siellä päin ollaan useammankin kerran. Katsojia kuulutetaan paikalla oleviksi 686. ”Heitolle Hep”, linjaa Reitala.Timo Stavitski tuo ekstrasäpinää Interin hyökkäykseen, mutta mikään ei auta ja peli viedään rankkareilla ratkaistavaksi.

Timo Stavitski mittailemassa SalPan puolustuksen liikeratoja

Mikael Alménin ensimmäinen rankkari kalahtaa epäonnisesti tolpan sisäreunaan. Seuraavat rankkarit onnistuvat, kunnes tulee SalPan Valtteri Olsbon vuoro koetella maalin raameja. Seuraa sarja onnistuneita rankkareita, kunnes Bagci venyttää Luka Kuittisen alakulmaa hakevaan myyrään. Niinpä SalPa -ikoni Elmo Heinonen pääsee pumppaamaan kotiyleisöön energiaa Matias Riikosen tavoittamattomiin nousevalla kudilla. Shokkihoitoa Interille yhteistyöseuran nimissä.

Elmo Heinosen ratkaiseva rankkari

Kollektiivinen pettymys kirvoittaa vielä melkoista sanankalistelua kentän ulko- ja sisäpuolella.

Viini: porilaista kiljua

TuRaKe-IFK Mariehamn: henkinen finaali?

Turussa oli ollut liikenne sekaisin jo monta päivää. Monet luulivat, että asian taustalla oli siltaremontti jossain päin Helsinginkatua, mutta tietäjät ja futistietäjät tiesivät paremmin: kaiken takana oli järjestelyt suureen futisspektaakkeliin, jossa vakuuttavaa Cup -taivaltaan käynyt ja jalkapallollista kotiaan nelosdivarissa pitävä TuRaKe sai vastaansa sipsisaarilta Veikkausliigan IFK Mariehamnin. Kotona iskee stressi: mitä jos koko valtakunnan median huomio ottelulle aiheuttaakin sen, että Yläkentän portit lyödään juuri kirjoittajan nenän edestä kiinni? Voiko tällaista mahdollisuutta tulla elämässä enää koskaan? Ei välttämättä, joten aikaistan lähtöäni.

Vitosella pääsee sisään ja kaupantekijäksi saa vielä karamellin. Yläkentän lehtereillä on jo hyvin porukkaa, kun sujahdan yleisön joukkoon. Tovin kuluttua pelaajat saapuvat alkuseremonioihin ja kuvattavaksi. Mieleen hiipii väkisinkin, että onko kyseessä jopa Suomen Cupin henkinen finaali? Niin tai näin. TuRaKe ottaa heti pallonhallinnan. Asiaa tietysti avittaa se, että TuRaKe on juuri se joukkue, joka sai avauspotkun antaakseen. Pitkä pallo lentää laitaa kohti. Yleisö elää hyvin pelissä mukana.

TuRaKe saa asiansa tuntevalta yleisöltä ansaitsemiaan aplodeja kaikista hyvistä suorituksistaan ja niitä piisaa ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin useampia: Aleksi Mäki purjehtii hienosti useamman IFK Mariehamnin pelaajan ohi ja vain totaalinen Murphyn lakikirja estää tilannetta eskaloitumasta maaliksi. Pian tämän jälkeen Samuel Sibakov paikantaa IFK Mariehamnin veskarin Otto Hautamon olevan etäällä maalistaan. Sibakov lähettää kudin kohti saarelaisten maalia, mutta ilmeisesti luonnonoikkuna Yläkentälle imeytynyt alipaine muuttaa pallon liikerataa siten, ettei se aivan lennä maaliin asti.

TuRaKe piti IFK Mariehamnin ahtaalla ottelun alkuminuuttien ajan

TuRaKen hurmoksellisen alun jälkeen se luovuttaa, mitä ilmeisimmin solidaarisuussyistä, pallonhallinnan IFK Mariehamnille. TuRaKe roikkuu sinnikkäästi vieraiden mukana ja sillä tuntuu ”Lucky Ballin” sijaan olevan hyökkäyksilleen suunnitelmaa. Suoraviivaisilla avauksilla tavoitellaan hyökkäyspään järkäleitä Aleksi Ojanperää ja Matias Harjuhahtoa. Joskin Harjuhahto palaa parinkymmenen minuutin pelin jälkeen takaisin kentän laidalle puheenjohtajan hommiin.

IFK Mariehamn jauhaa, jauhaa ja jauhaa. Lopulta Alan Henrique on vastustamattomasti keskityspallon alla ja Henrique pukkaa saarelaiset 0-1 johtoon. Kotiyleisön keskeltä kimahtaa hieman vahingoniloinenkin kiljahdus. Viitisen minuuttia tästä niin Daniel Enqvist tuuttaa TuRaKen boksiin pyörimään jääneen pallon maaliin: 0-2. Tällä millään ei kuitenkin ole mitään merkitystä, sillä pian nähdään Aleksi Ojanperältä keskialueella sellainen Marseillen ruletti, että sopii kysyä, mahtavatko vieraat enää kotisaarelleen palatessaan löytää Turusta oikeaa terminaalia? IFK Mariehamnin Enqvist löytää tilaa boksin vasemmalta kulmalta ja napauttaa väkevyydeltään Naga Morich -tason kudin takakulmaan: 0-3. Poltettava lieventävää maitoa pistää pöytään Pyry Tenho, joka katkaisee yhden IFK Mariehamnin tuhansista keskityksistä täydellisellä nostolla oman maalin yli. Yleisö on haltioissaan.

Katsomossa revitään ensimmäisen puoliajan viimeiset ilot IFK Mariehamnin taivaan tuuliin ja kauas Kupittaan Cittarin suuntaan lentävistä vapareista. On aika mennä tauolle. TuRaKen buffetti takoo juhlaillassa sampoa kuin Seppä Ilmarinen konsanaan ja voidaan vain arvailla, että onko tuotto viisi- vai kuusinumeroinen. Makkaran riittävyys huolettaa monia. Lisäksi ottelun hinnoittelua pidetään varsin kohtuullisena. Strategia onkin enemmän ollut Aki Riihilahden oppikoulun omille kannattajilleen arvoa tuottava kuin jääkiekkoliiton kaiken kuppaava malli.

”Ykki, kakki, kolme”, takana lasketaan kuinka paljon kentällä on pelaajia. TuRaKe ottaa toiselle puoliajalle selvästi myös hallitun vetäytymisen taktiikan. Yleisö pääsee jälleen huokailemaan, kun Aleksi Mäki pitää toisen puoliajan alussa pääsarjalaisia jälleen pujottelukeppeinään. Kaikella on kuitenkin hintansa ja taiteilijanimeä Dé kuunteleva vihreäpaita tällää pallon alakulmaan: 0-4 ja peliä on pelattu 49 minuuttia.

Aleksi Mäki väläytteli ottelussa useampaan kertaan

Takana kuvataan ”Nikkelle vireoo”. Yleisö saa aihetta aplodeihin tiheämpään tahtiin kuin snookerissa konsanaan. Tosin vaikuttaa hieman siltä, että TuRaKe pelaa sikäli pitkää peliä, ettei se lähde polttamaan kaikkea petrooliaan tähän yhteen peliin, kun läntisen-Suomen nelonenkin on vielä alkutaipaleellaan. Ojanperä astuu uudemman kerran parrasvaloihin lukuisilla pallonriistoilla, joiden kautta hän osoittaa sen, että pystyy kyllä ottamaan pallon TuRaKelle aina, kun haluaa.

Yleisömääräksi ilmoitetaan 424 ja TuRaKen puolustuksessa Erno Kankaanpää osoittaa sellaista kylmäpäisyyttä pallon kanssa, että se saa varmasti jopa Kimi Räikkösen hikoilemaan. Kaikesta huolimatta Arvid Lundberg sivaltaa maalin edestä pallon viidennen kerran melko näyttävän kuvion päätteeksi TuRaKen maalin: 0-5 ja tietysti kellossa on tasan viinipullon senttilitrojen verran. 

Yleisöstä alkaa tulla vaatimuksia kotijoukkueelle: ”Ylös, ylöspäin!”. TuRaKe toimittaa, mitä yleisö pyytää ja Mäki tikkaa jälleen tulisesti vasenta laitaa. Mäki hakee hyvällä syötöllä okealta laidalta Kuusiston, mutta Kuusisto ei aivan saa tai ei välttämättä tahdokaan pistää palloa pussiin ettei saarelaisille tulisi paha mieli.

Olihan IFK Mariehamnillakin ottelussa omat hetkensä

Dé livahtaa TuRaKen puolustuksen tiivisteiden välistä ja uittaa pallon Sauli Karjalaisen kainalon alta maaliin, kun 85 minuuttia on pelattu: 0-6. Parin minuutin kuluttua edellisestä ja Robin Sid toimittaa palloa keskeltä alakulmaan: 0-7. ”Tu-Ra-Ke! Tu-Ra-Ke!” -kuuluu katsomosta. Sen jälkeen kuuluu muutama vihellys Vili Lehtovaaran pillistä ja hieno ottelutapahtuma tulee päätökseensä. TuRaKen pelaajat poistuvat buffet- ja lipputulojen siivittämänä paikalta helikopterilla, koska seuran status muuttui ottelun myötä varmasti sellaiseksi, etteivät siihen enää suljetut Helsinginkadut saa vaikuttaa.

Kiitos TuRaKe, IFK Mariehamn ja nykymuotoinen Suomen Cup

Viini: kymmenen pulloa möttöstä 

FC Inter Turku 2-PIF: tasohyppelyä

Cup huuma jatkui keväisessä, mutta Turku Energia Areenalle ominaisessa tuulisessa Turussa. FC Inter Turku siirtyi divarin tasohyppelyssä seuraavaan kakkosen vastustajaan, kun Pargas IF saapui Saariston Rengastien varrelta sinimustien vieraaksi. Maailman parhaiten paistettujen makkaroiden ja täydelliseksi keitetyn kahvin lisäksi futiksen ystäviä hemmoteltiin suussa sulavalla mustikkapiirakalla. Lienee vain ajan kysymys, kun Interin ressujen buffetille myönnetään ensin ensimmäinen ja sitten toinen ja kolmas Michelin tähti. Pillimehukin oli parempaa kuin samppanja. Rauta-aidassa ei ole montaa nojailupaikkaan, mutta lopulta sellainen löytyy, kun talsimme taisteluparin kanssa riittävästi keskustan suuntaan.

FC Inter Turku 2 pelasi Gesim Vocan johdolla Suomen Cupin kakkosdivari -tason läpi

Inter aloittaa pelin sähäkästi ja painaa pelin punaisten kenttäpuoliskolle. Säärisuojia putoilee kentälle ja molemmat joukkueet iskevät hyvällä energialla kaksinkamppailuihin. PIF puolustaa Interin alkurynnistyksen tarkasti ja mitään tuhannen dinaarin paikkoja ei kotijoukkueellekaan siunaannu. Hiljalleen peli hieman tasoittuu ja PIF saa nykäistyä pallollisen pelinsä Yamahaa paremmin pörräämään. Vieressä spekuloidaan pitkään joukkueiden pelimuodostelmaa ja ainakin kolmea eri variaatiota käy mukana pohdinnoissa.

Pallo tömähtää Piffenin maalin tolppaan. ”Onko tämä baletti vai futista?”, huudahdetaan hetken päästä. Kirjoittajan perheessä on valittu molemmat, joten tahdon tässäkin kääntää näkökulmaa siihen, ettei asioiden tarvitse suinkaan olla aina ”joko tai”, vaan ne voivat hyvin olla ”sekä että”. Inter kääntää pelin ilmeen taas nimiinsä. Oikealla laidalla Ricardo ”Riki” Giler ja Jasper Yrjas löytävät tyhjiä neliöitä, ja saavat niiden kautta tuotua palloa kohti Milo Kallion vartioimaa maalia. Lisäksi Inter hyödyntää hyvin Gesim Vocan pelillisiä vahvuuksia piikissä. Samaan aikaa Inter vie kiihtyvään tahtiin kaksinkamppailuja ympäri kenttää, mikä pakottaa Piffenin enemmän ja enemmän telineisiinsä.

Ricardo Gilerillä oli ottelussa useita pallollisen pelin kuskausvuoroja

Puolisen tuntia on pelattu, kun nykyisellään kotiyleisön suosikki ja vierasyleisön inhokki Gesim Voca lataa matalan pallon keskityksestä kohti Piffenin maalia. Painepallossa on ensimmäisenä kiinni Oliver Kangaslahti, mutta Kallion refleksitorjunta pitää pelin nollassa nollassa. Rauta-aitaan nojailevista henkilöistä paljastuu myös muutama kiukkuisempikin vierasjoukkueen kannattaja. Liekö purjeveneiden vesille saattaminen viivästynyt tänä kesänä, mutta sanansäilää lentää erityisesti Vocan suuntaan.

Maalit jäävät ensimmäisellä puoliajalla pilkkeeksi silmäkulmaan, joten kiikarihommissa mennään tauolle ja paikalle saatu kuuluttaja lobbaa buffetin antimia. Taistelupari lähtee hetkeksi läheiselle hiekkakentällä paukuttelemaan maaleja, koska peli ei itsessään niitä vielä suo.

PIF tulee väkevästi toisen puoliajan alkuun. Piffenin Veeti Laine purjehtii pariinkin kertaan purjemiehen elkein Interin boksia kohti. Ensimmäisellä kerralla laituri tulee vastaan ennen ankkuripaikkaa ja toisella kerralla Laineen kuti suhahtaa väärään poukamaan. Sitten ykskaks yllättäen Voca kopauttaa pallon Piffenin puolustuksen jaloista, painaa turbolla boksiin ja suhauttaa sisäkierteisen pallon alakulmaan: 1-0 ja peliä on pelattu viiskeetneljä.

PIF saa tovin kuluttua rymisteltyä pallon Interin maaliin, mutta tilanteessa tuomitaan hyökkäävän joukkueen rike. Punaisten kasetti sekä kentällä että katsomossa alkaa tilanteen jälkeen hieman natisemaan ja erotuomari Einari Sario saakin puuttua pieniin koiruuksiin useamman kerran. Peli muuttuu kokonaisuudessaankin hieman rikkonaiseksi.  Viereiseltä kentältä kuulu junnujen ”Chikada Chikadaa”, mikä saakin yleisön pohtimaan sitä, että pitäisikö voiton loruttelu ja tanssi monistaa Interin edustusjoukkueen peleissä ihan yleisön rituaaliksi. Jäämme seuraamaan tilannetta, mutta messissä ollaan.

Tuomaristolla riitti toisella puoliajalla johdettavaa

Inter puolustaa hyvin, vaikka Piffen saa loppua kohti enemmän ja enemmän painetta Interin maalille. Punaisten riskitasojen korotus näkyy Interille myös useampana vastaiskuna, jossa on toisen maaliin auraa. Pienellä maltilla sellainen olisi saattanut sille vielä ropsahtaakin, mutta Inter saa joka tapauksessa pelattua Suomen Cupin kakkosdivari -vaikeustason läpi 1-0 voitolla. Voca tuulettaa voittoa napakasti ja kierrättää katsettaan merkitsevällä tavalla katsomossa.

Kotiyleisön suosikki ja vierasyleisön inhokki Gesim Voca tekemässä niitä asioita, jotka parhaiten taitaa

Viini: kakkoshyllyn viimeinen kappale ja ylähyllyä hamuileva katse   

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa (tai saatat löytää sen myös paikallisesta kirjastostasi):

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

Tampere United - Pallo-Iirot: loppuun asti

Suojaan ja sitten parempaan suojaan eli syvälle Kaupin katsomon lipan alle käy kirjoittajan kiipeäminen, kun Tampere Unitedin kolmosessa pelaava naisten joukkue lähti haastamaan Pallo-Iirojen ykkösessä pelaavaa vastaavaa. Sade oli auttamattomasti pureutunut kankaiden läpi, joten lämpö oli haettava kahvista ja siitä ajatuksesta, että kenties kesä vielä ehtii esimerkiksi ilta-aurinkoa hyödyntäen kuivamaan sen, minkä oli kastellutkin. Ei ehtinyt.

Tampere United ja Pallo-Iirot valmistautumassa jännittävään Cup -koitokseen

Ilta-aurinkoa odottava Kauppi

Sinikaarti heläyttää hieman harventuneella joukolla tutut alkuchäntit ilman alaan. Pallo-Iirot ottaa napakasti pelin haltuunsa. Raumalaiset siirtelevät hetkittäin jopa tikitakamaisesti palloa pelaajalta toiselle, mutta Tampere United puolustaa sitkeästi ja elää siten todeksi seuran suunnalta maailmalle heitettyä lupausta siitä, että Pallo-Iirot tullaan haastamaan tosissaan.

Pallo-Iirot oli enemmän pallossa, mutta Tampere United puolusti sitkeästi

Tampere Unitedin Pinja Aaltonen ilmoittaa kotijoukkueen mukaan peliin tikkaamalla oikeaa laitaa ja lähettämällä Pallo-Iirojen veskarin ja puolustuksen väliin hyvännäköisen keskityksen. Palloa maaliin saattavia koipia ei kuitenkaan pelivälineen eteen löydy ja vieressä vitsaillaankin, että kenties alkulämmöt eivät olleet riittävät ja tässä vältettiin vain potentiaalinen lihasvamma.

Ottelun aallokko siirtyy Tampere Unitedin aallonmurtajalle. Pallo-Iirojen Katarina Maikola livahtaa sinipaitojen puolustuslinjan taakse. Myös pallo löytää Maikolalle, mutta Tampere Unitedin veskari Kiira Kaivola saa lennätettyä itsensä Maikolan kudin eteen. Tampere Unitedin hyökkäyksiä lähtee melko harvakseltaan, mutta erityisesti Aaltonen onnistuu skannaamaan tyhjiä tiloja juoksuilleen, mutta pallot eivät kontrolloidusti hänelle löydä.

Maikola livahtaa ensimmäiseen puoleen tuntiin vielä kahdesti karkumatkalle, mutta hyvässä vireessä oleva Kaivola estää seuraavankin yrityksen ja kolmas kopsahtaa hieman epäonnekkaastikin jo tolppaan. Samaan aikaan vieressä seurataan TPV:n lippis päässä Ilvesten keskinäistä Suomen Cupin ottelua eli tilanne tursuaa tamperelaista futista.

Pilvipeite väistyy taivaalta ja "Sinipadat Ole, Ole, Ole" sävyttää tilannetta katsomon puolelta. Tampere United puolustaa sinnikkäästi, mutta hyökkäykset eivät oikein löydä riittävää malttia ja askelmerkkejä. Pallo-Iirojen Helmiina Luoma pyöräyttää itsensä väkevästi irti Tampere Unitedin puolustuslinjasta, mutta kuti ei löydä taulun raameihin. Vieraiden Mira Pärssinen ehtii vielä kokeilla maalintekoa pariin kertaan hieman kauempaa, mutta tauolle mennään maalittomassa tilanteessa.

Ilta-aurinko pilkahtaa, mutta niin nopeasti, etten ehdi siitä kuvan muodossa ottamaan todistetta. Valutan lisää lämmikettä kahvikuppiin, koska tuulenpuuskat aiheuttavat vilunväreitä.

Tauolla lämmikettä Tapolalta

Tampere United lataa heti aloituksesta rivin pelaajia vasemmalle laidalle, mutta jotenkin totetus ei aivan seuraa ideaa ja pallo päätyy Pallo-Iiroille. Pallo-Iirot juoksuttavat peliä paljon oikean laidan ja Kaisa Saarenpään kautta. Sinipaidat saavat hyökkäyksiinsä hetkellisen itseluottamus boostin, kun Johanna Heikkinen haastaa onnistuneesti pallolisena pariin otteeseen tanssiparejaan. Haastojen jälkeen Tampere Unitedin hyökkäyksissä on parempaa rakennetta, mutta hiljalleen Pallo-Iirot puskee kotijoukkueen jälleen puolustusasemiinsa.

Kaisa Saarenpään laidalla riitti toisella jaksolla tapahtumia

Vieressä raportoidaan, että "mörkö" maalaa ja kiitollisia ajatuksia lähtee Lempäälän suuntaan. Tampere Unitedin puolustuksesta pyydetään malttia palloliseen peliin ja vastaavasti Pallo-Iirojen Wilma Ahola pyytää pelikavereiltaan helppoja palloja, jotta voi käydä tekemässä maalin. Ahola meinaa lähes välittömästi lunastaa lupauksensa, kun riittävän hallittava syöttö tavoittaa hänet. Ahola kääntää kokkansa kohti Tampere Unitedin maalia kohti ja pujottelee hyvälle laukaisupaikalle. Aholan kutikin hakee hienosti takakulmaa, mutta niin vain Kaivola työntää vierivän kiven maalin ohi.

Loppua sävyttävät Pallo-Iirojen lukuisat kulmapotkut ja paitsiot. Oma aikaikkuna länsirannikolle palaamiseen alkaa sulkeutua ja lähden laskeutumaan Kaupin lautoja pitkin kohti parkkipaikkoja. Yhteydet ja karttasovellukset ovat ilmeisesti ylikuormittuneet tamperelaisesta futiksesta ja tuijottelen edelleen taksista tyhjää katua, kun rankkareita aletaan latomaan sisään. 

Ottelua hallinnut Pallo-Iirot tiputtelee kaikki taulunsa rankkareissa ja kun kotijoukkueelle tulee pari sakkokierrosta, raumalaiset jatkavat Cup -taivaltaan ja sitkeästi pelissä mukana roikkunut Tampere United saa historiaansa yhden lähellä kävi kokemuksen. Tampere Unitedin somesta johtaen: ehkä juuri tämä olikin se peli, minkä se olisi saattanut tiistai-illassa pienen onnen siivittämänä voittaa.

Kirjoittaja ehtii viiden minuutin marginaalilla bussiin.

Viini: tiivisrakenteinen,länsirannikolta vaikutteita saanut sinivihreäkeltainen.

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa (tai saatat löytää sen myös paikallisesta kirjastostasi):

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

Tampere United-FC Inter Turku: kuka voittaa?

Bussi suhahtaa liikkeelle ja kirjoittajan matka käy kohti Tamperetta. Siinä mielessä näkökulma aiempiin mansen -reissuihin verrattuna muuttuu, että futisturismin sijaan kyseessä on awayday. Sinimustassa some -kuplassa muisteltiin vuoden 2009 niin ikään Kaupissa (*tosiasiassa Helsingissä) samaisten joukkueiden välillä pelattua Suomen Cupin finaalia, jonka aikana kuultu "Inter ei voita koskaan" -huuto oli jättänyt muistijäljen. Kyseisen finaalin Inter voitti lopulta 2-1.

Bussi ottaa pysähdyksen Urjalassa ikään kuin muistuttaakseen, että blogin kirjaprojektiin liittyen lupaus- tahi syntilistalla on myös yksi Urjalan Palloseuran kotipeli. Nyt matka kuitenkin jatkuu. Seurana on Saku-Pekka Sundelinin "Suomifutis", mikä sopii hyvin reissun pirtaan. Vasta Tampereen ihmisvilinä herättää minut siihen, että nythän oli tosiaan keppitappelun (vitsi,vitsi) MM-kisat käynnissä ja vieläpä kotiottelulla mentiin. Kello tikittää ja hyppään nopeasti taksiin.

"Viina, huumeet ja Inter Turku" kaikuu parkkipaikalle asti. Kaivan taskuistani "Suomifutiksen" lisäksi varavirtalähteen ja kännykän selvittääkseni turvatarkastuksen. Heti ensimmäisestä siirtokatsomosta pölähtää tuttuja vastaan, joten sen pidempään ei tarvitse paikkaa Kaupilta haeskella. Yleisöä on kertynyt paikalle nähdäkseni varsin hyvin ja näkökulmasta riippumatta otteluparissa on sellaista ekstrajengaa, että näitä matseja soisi jossain tulevaisuuden solmukohdassa nähtävän enemmänkin.

Inter ottaa pelin väkevästi hallintaansa. Se liikuttelee nopeasti palloa ja latoo keskityksiä maalille molemmilta laidoilta. Lisäksi se sarjana kulmapotkuja, mutta Tampere United kestää turkulaisten ensirynnistyksen. Ottelun ensi hetkillä lähimmäs maalintekoa pääsee Matias Ojala, jonka keskeltä lähtevä kuti sujahtaa niukasti maalin yli.

Sateen lisäksi Tampere Unitedin maalille ropisi keskityksiä

Lopulta koittaa myös hetki, jolloin Sinikaarti ja muu tamperelaisyleisö pääsee tuulettelemaan ensimmäisten Tampere Unitedin kontrolloitujen hyökkäysten johdosta. Eivätkä ne mitenkään ujostele, vaan niitä saadaan vietyä laukauksiin asti. Vanhojen Cup -muistojen verestelyn ohessa Iiro Järvinen prässää tiukasti Tampere Unitedin maalivahtia Antti Kuusista. Lopulta Järvinen ottaa ilon sateen liukastamasta tekonurmesta ja liukuu pallon Kuusisen jaloista. Sen jälkeen Järvinen ottaa riittävät tikit kohti tyhjää maalia ja siirtää vieraat 0-1 johtoon. Peliä on käyty tässä vaiheessa puolisen tuntia.

Inter siirtyy 0-1 johtoon

Inter jatkaa pelin päällä. Elias Mastokankaalla ja Luka Kuittisella on parhaat kalapaikat, mutta vielä ei tarvita haavia. Sen sijaan Kuusinen koppaa yhden kudin siten, että hän laskeutuu tolppaan ja maali siirtyy pois paikaltaan. Tilanteesta ei tuomita kahden minuutin rangaistusta ja on aika pistää peli tauolle.

Kaupin laudoilla riitti populaa

Vesisade yltyy mikä sähköistää sekä koti- että vierasjoukkueen kannattajakatsomoita. Tampere Unitedin rivistöstä huikataan hyökkäyksen suuntaan, että "jaksaako ottaa ylhäältä". Vastaukseksi tulee yksiselitteinen "Ei", joten sinipaidat vetäytyvät. Korttia nousee kotijoukkueelle toisen puoliajan ensi minuuttien aikana. Jukka Listenmaa ottaa Roope Kostiaisen piikkiin ja Kostiainen saakin lisättyä energiaa Tampere Unitedin hyökkäykseen.

Aapo Kyllönen täyttämässä työvelvoitettaan

"Inter alas! Ole, Ole, Ole" kuuluu Tampere Unitedin junnujaostosta. Otto Lehtisalo paikantaa Elias Mastokankaan boksista. Mastokankaan pilkun kohdilta lähtevä kuti nousee ihan pikkuisen ylös, mutta tarkasti kulmaan ja Inter siirtyy 0-2 -johtoon. Joskin maali menee kirjoittajalta hiukan ohi, koska samaan aikaan perataan kanadalaista sanontaa siitä, että vain maalia kohti menevät laukaukset voivat mennä maaliin. Miten on asian laita silloin, jos laukaus menee ohi, mutta siitä tuomitaan kuitenkin maali? Entäpä silloin jos pallo tömähtää ylärimasta metrin veŕran maaliin, mutta tilanteesta ei kuitenkaan tuomita maalia? Paljon on maailmassa hyviä kysymyksiä, mutta vain vähän tyhjentäviä vastauksia.

"Inter johtaa jo 2-0. Voi v*ttu" huikkaa Finesportsin tarjonnan pauloista kentän reunalla piipahtava junnu ennen kuin palaa telttaan. Pyynikin antimista kerätään värisuoraa ja sanalla sanoen persoonallisen ottelutapahtuman luomimen on Tampereen sinivihreässä veressä. Tampere Unitedin tuomaristolle osoittama "Missä iskä" -chäntti käy monisyisenä Kaupin ilmanalassa. Maalien suhteen käy kotijoukkueen osalta huonommin, kun Luka Kuittinen heittää hirvimäisen syöksypuskun Daniel Rökmanin oikealta lähettämään keskitykseen: 0-3. Suuren maailman tapaan osa yleisöstä saa tarpeekseen.

FC Inter Turku voittaa

Peli päättyy. Joukkueet käyvät kiittämässä kannattajiaan ja suurin osa yleisöstä poistuu. Ei toki kaikki. Eikä kirjoittajakaan, koska samaisella Cup -kentällä nähdään vielä toinen osa Suomen Cupia.

Viini: perinteiseen reseptiin pohjautuvaa, mutta uutta höystettä ja muuttuvaa maistelutapaa kokeileva manselainen

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa (tai saatat löytää sen myös paikallisesta kirjastostasi):

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

FC Inter Turku 2 - Ilves 2: kuppia Kupittaalla

Suomen kenties tuulisimmalla futispyhätöllä eli Turku Energia -areenalla vietettiin vapun jälkeistä arkiviikkoa Suomen Cupin merkeissä. Mereltä päin puhalteli siihen malliin, että lienee vain ajan kysymys, kun kentän laidalle alkaa nousta tuulivoimaloita, joiden tuottamalla sähköllä saadaan varmasti taas Suomi nousuun. Cupin kunniaksi tarjolla oli jälleen Suomen parasta kahvia ja parhaiten paistettua makkaraa. Kirjoittajakin huumaantuu tarjoilusta siinä määrin, että kentältä ehtii kuulua parikin karjahdusta maalien merkiksi ennen kuin hyvin ravittu keho painautuu kenttää ympäröivään rauta-aitaan: Inter siirtyy Anton Vyyryläisen ja Ali Yasinin minuutin sisään nakuttamilla maaleilla 2-0 -johtoon, kun peli kellossakin on vasta 6 minuuttia.

Ilves oli enemmän pallossa, mutta Inter tilkitsi sitkeästi maalille vievät väylät

Interiä sarjaporrasta korkeammalla pelaava Ilves on enemmän pallossa ja pelin lämpökarttaa väritellään enemmän Interin kenttäpuoliskolla. Interillä ei pelissä kuitenkaan vaikuta olevan sen suurempaa hätää. Se pystyy haastamaan keltapaitoja sekä liikkeen että fyysisyyden kautta. Sekä maalin tehnyt Yasin että laidoilla pelaavat Jose Giler ja Kristian palanen olivat erityisen ärhäkkäästi tupsukorvien turkissa kiinni.  Lisäksi Inter on terävä kakkospalloissa, mikä toistuvasti avaa sillä paikkoja vastaiskuihin, jotka yltävät tehokkaasti Ilveksen maalille asti. 

Pilvipeitteen hieman rakoillessa pääsee Inter kääntämään Ilveksen hyökkäysaihion omakseen. Gesim Voca skannaa Ilveksen Sakari Korrin etäisyyden maalista poikkeuksellisen pitkäksi ja niinpä Voca esittelee jopa leikittelevään tyyliin jo saaristolaisajoilta tutun tavaramerkkinsä eli pallon lennättämisen vastassa olevan veskarin yli: 3-0 ja valotaululla on varttisatasen verran. 

Gesim Voca Ilveksen puolustuksen harmina

Ilves jatkaa pallollisen pelin jauhamista kuin mestarimyllärit konsanaan, mutta Interin puimurit ja traktorit tukkivat toistuvasti reitit niin keskellä kuin laidoillakin. Keltapaitojen Oskari Paavola pääsee kertaalleen siilon läpi, mutta Aati Marttinen peittää vilja-aitan oven. Peli menee 3-0 -lukemissa tauolle.

Kauppa käy Junior Cafella ja hetkittäin sen edessä on vappukelien sijaan enemmänkin terassikelit. Kankaat lävistävä tuuli palaa kuitenkin ennen kuin pelaajat lampsivat kentälle uudemman kerran.

Kenties Suomen parhaiten paistetut makkarat ja herkullisimmaksi keitetyt kahvit täältä

Pelin kuvan piirtyminen jatkuu koko lailla samoilta viivoilta, mihin se ensimmäisellä puoliajalla jäi. Ilveksellä on muutamia matalan odottaman yrityksiä toisen jakson alkuhetkillä, mutta osumaa ottavat Marttinen ja rauta-aitojen takana oleva Padel -kenttä. Interin pelissä on paljonkin hyviä elementtejä. Se pystyy hyödyntämään Vocan viekkautta kärjessä myös pitkien pallon kohdepelaajana. Lisäksi Inter löytää pallonriistojen jälkeen toistuvasti tilaa Ilveksen keskikentän ja puolustuksen välistä, mitä kautta se pääsee paineistamaan vauhdilla Ilveksen puolustuslinjaa.

Kristian Palanen sulkemassa laitakaistaa

Hiljalleen Ilveksen myllykin hiukan hyytyy ja Inter saa myös pidempiä hallintajaksoja. Lopulta se onkin Inter, joka on lähempänä ottelun neljättä maalia, kun kulmapotkun jälkitilanteesta Voca räpsäyttää pallon ylärimaan. Molemmat joukkueet pistävät vielä vaihtoruletin pörräämään. Lopulta Ilves ei löydä mitään tapaa pallonhallintansa tulouttamiseen, joten Inter ottaa taktisesti kypäsn esityksen päätteeksi maukkaan voitonmerkin Cup -hattuunsa 

Viini: tuulivoimalla keitetty hyvä rakenteinen ja hetkittäin iloisesti pirskahteleva paikallinen keitos, joka sopii erittäin hyvin myös erilaisille metsästysretkille

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa:

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

TPS/m35-MaPS: pitkän kaavan kautta

Kupittaalla tarjoiltiin futista ja Suomen Cupia pitkän kaavan mukaan kuin italialaisella sukupäivällisellä konsanaan, kun yksi Cupin tähänastisista komeetoista eli jo ikääntynyt TPS kohtasi MaPS:n, jota ei myöskään ikä- ja pelivuosien puolesta voi ihan eilisen teeren pojaksi nimitellä. TPS:n ensimmäisten kahden kierroksen murskajaiset, joista maalieroksi oli kelloteltu 24 tehtyä ja vain yksi päästetty maali, oli sanasepoilta kirvoittanut jopa sellaista spekulaatiota, että olisiko se sittenkin tämä porukka, jonka pitäisi lähtöä takomaan ykköstä.

Kupittaalla haettiin seuraavaa Cup kierrosta pitkän kaavan ja pitkien juttutuokioiden kautta

Esteettisten lähestymistavan sijaan molemmat joukkueet lähtivät melko pragmaattisella pelisuunnitelmalla liikenteeseen. TPS oli pykälää enemmän pallossa ja se myös siirteli rauhallisesti pelivälinettä puolustuslinjassaan kaverilta toiselle ennen kuin lähti hakemaan hyökkäyksiään, joiden moottorina aika usein toimi Mika Ääritalo. MaPS ei varsinaisesti pitänyt pallon kanssa myöskään kiirettä, joskin pelin avausvaiheessa se toimitti keneltäkään sen kummemmin mitään kyselemättä pitkää palloa TPS:n selustaan ja laittoi riittävästi jalkapareja painepallojen perään.

MaPS haki palloja ja jalkoja TPS:n puolustuksen selustaan

Energia oli selvästi tiistai-illassa kortilla, sillä molemmilta joukkueilta lensi huulta suuntaan, jossa vastustajan kärkiprässiä juoksutettiin ja väsytettiin juoksuttamisen ja väsyttämisen ilosta. Tästä sisuuntuneena Ääritalo kuitenkin kuittaa MaPS:n suuntaan ettei aio juosta pallon perässä ja tovin ajan hän sitten toteuttaakin prässiään kävelyaskelin. Pieniä myöhässä kohteensa löytäviä kopsuja kopisee molempien joukkueiden pelaajien koipiin. Legendaarisimpana ehkä Jarno Auremaalta lähtevä töötti, jota rikkeentekijä perustelee selän takaa niin kirkkaasti paistavalla auringolla, että se hävitti pallon kokonaan näkökentästä. Eteen löytyi vain MaPS:n pelaaja.

Pelattava futis on riisuttu erilaisista kilkkeistä ja joulukoristeista paljaaksi perusfutikseksi. Elias Lönnrotin muistikirjaan olisi saattanut imeytyä jonkinkin verran mustetta, sillä erotuomarista haetaan pelaajien toimesta useampaankin otteeseen juttukaveria ja juttu on lennokasta. Tero Forss väläyttää myös kokeneen ketuin elkeitä ottamalla joukkueelleen juomatauon, kun loukkaantunutta pelaajaa huolletaan kentällä. Tämä provosoi ainakin TPS:n veskari Ville Lehtosta, joka protestoi asiaa niin moneen kertaan, että lopulta vihreän rauta-aidan takaa ja kasitien vihreän pätkän puolelta tullut kannattaja haastaakin ”Oleksää nyt veskari ihan tosissas”.

Aivan ensimmäisen puoliajan lopussa pallo putoaa TPS:n rangaistusalueen kulmalle, jossa sähäkästi pelannut Jari Oksanen kampanjoi hyvän tovin sen seuraavasta osoitteesta ja pilkun tietämille pallo lopulta pomppii. Paikalla on Henri Hujala, joka tinttaa pallon voimalla maaliin: 0-1. MaPS pistää vielä ensimmäisen puoliajan lopun kunniaksi maksimiprässin päälle ja siten se huolehtii siitä, ettei TPS punnerra enää tasoihin.

Toisella puoliajalla pelin kuva hieman muuttuu. MaPS on hallitsevampi osapuoli ja Lehtonen joutuu ottamaan torjunnoillaan kantaa ottelun kulkuun useampaankin kertaan. Kertaalleen MaPS:n Aleksi Hagelberg pääse ohjaamaan sivulta lähetettyä vaparia suoraan ilmasta, mutta ohjaus kolahtaa oven karmeihin ja pallo palaa kentälle. Hagelbergin palatessa takaisin puolustuslinjaan kuitataan sieltä myös toisen Hagelbergin toimesta, että ”ei sitten maistunut”.

Jalkapallossa puhutaan aika ajoin potentiaalinsa maksimoimisesta ja sitä TPS toisen jakson pelin kuvaan nähden kollektiivisesti tekee, kun Antti Hakala hyödyntää MaPS:n puolustuksen pimeän hetken. Hakala kiittää lahjasta, syöksyy laidalta maalia koti ja sivaltaa pallon tarkasti takakulmaan: 1-1.

TPS:n keskikentältä kuulu, että nyt aletaan lisäämään jalkoja. Tosiasiassa MaPS ottaa pelin väkevästi hallintaansa ja se saa tulitettua keskityksiä sarjana TPS:n maalille. Kuun noustessa ja varsinaisen peliajan tikatessa loppuaan kohti MaPS:n paine vain yltyy, mutta TPS kestää ja ratkaisu haetaan rangaistuspotkukilpailulla.

Kuun noustessa MaPS:n hallinta kasvoi

Pilkkuja paukutellaankin sitten pitkän kaavan kautta. Ensimmäiseen viiteen kutiin molemmat hassaavat yhden. TPS:n organisaatiosta huudellan sen jälkeen sääntöjen perään, koska peli on venynyt jopa ikämiehille uusiin ulottuvuuksiin. Jatkot vedetään solidaarisesti siten, että aina, kun kaveri ei osu, niin sitten ei osuta itsekään. Lopulta molemmat veskaritkin käyvät pussittamassa, joten lähdetään niin sanotulle kakkoskierrokselle.

Lehtonen nappaa kertaalleen osuneen Aatu Hagelbergin kovan kudin. Pakkasen kiristyessä ja sormien palellessa ei Antti Hakalalta enää sympatiapisteitä heru ja hän päättyy pelin nostamalla pallon vasemmalle ja ylös. TPS:n ikurit jatkavat Cupin kolmannelle kierrokselle.

Antti Hakala päättää pelin:

Viini: täplältä pitkään kypsyteltyä

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa:

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

TuRaKe-PiPS: lucky ball

Torstai piti sisällään potentiaalisen hegemonia ottelun, kun viime kauden päätteeksi vitosesta neloseen nousseet TuRaKe ja PiPS pelasivat paikasta Suomen Cupin kolmannelle kierrokselle. TuRaKe oli viime kauden päätteeksi vienyt joukkueiden epävirallisen vitosen mestaruusottelun 1-3 -lukemin nimiinsä. PiPS:llä oli siis revanssin paikka.

TuRaKen ja PiPS:n kevätrevanssi käyntiin

VR vaihtaa kalustoaan ja paluumatka Helsingistä Turkuun viivästyy. Porhallan Kupittaan juna-asemalta mukavan aurinkoisessa säässä kohti Kupittaa vitosta. Junan parinkymmenen minuutin myöhästyminen ei koidu lopulta kirjoittajan kohtaloksi, sillä pelin alku viivästyy. En missään nimessä väitä, että futisbloggaria odotettiin paikalle.

PiPS saa teikkauksessa merkittävän edun, sillä sen veskari ei joudu ensimmäisellä puoliajalla siristelemään silmiään kirkkaassa kevätauringossa. Asiaa juhlistetaan ja alleviivataan asiaan kuuluvalla tavalla. TuRaKen pelisuunnitelmasta paljastuu se, ettei ensimmäiseen kolmeen minuuttiin ole tarkoitus paiskata yhtäkään pitkää palloa. Lopulta tämä ei toteudu ja hiljalleen pallon hallinta keikkaa enemmän piikkiöläisten suuntaan. Erityisesti PiPS:n Sami Villanen on paljon rakennuspuuhissa, mutta TuRaKen puolustus saa pidettyä PiPS:n pois parhailta maalipaikoilta.

Ensimmäisen isomman maaliodottaman paikan rakentaakin TuRaKe, kun Arttu Koskinen löytää laidalta Eetu Tammen. Tammi hakee boksista Hannu Kuusiston, jonka liikerata pallollisena simuloi helikopterin propellia. Kuusiston jalka pyörähdyksessä aukeaa, mutta koko ottelun vähintäänkin palkkansa tai tulevan saunaillan virvokkeidensa veroisesti pelannut Jere Lahtinen taipuu alakulmaan suuntautuvan kudin eteen.

Pelin kiuas napsahtaa hiljalleen päälle, vaikka pelin tempo ei varsinaisesti lähde kiuaskivien lailla hohkaamaan. Rajaheittojen suunnasta on tiukkaa Jakobin painia pelaajien ja tuomariston kesken. Kuusisto riistää pallon PiPS:n puolustukselta ja tikkaa boksiin, mutta Lahtinen kaivaa taikurinhatustaan jalkatorjunnan. PiPS:n pelissä vaikuttaa ottelun alussa olevan enemmän ideaa kuin TuRaKen. Se löytääkin pallollisena tilaa TuRaKen keskikentän ja puolustuksen välistä, mutta pystyyn menijöitä ei maaliuurnille tarpeeksi ilmoittaudu.

Ensimmäinen puoliaika kuljettiin tasa-askelin

TuRaKen pelin kuvaan löytyy lopulta selittävä tekijä. Katsomon puolella pohdittaessa TuRaKen ”plääniä” huikataan valkopaitojen riveistä, että "plääniä" ei tänään ole, vaan mennään tuuripallolla. Konseptin käyttöiästä ei kirjoittajalla ole tietoa, mutta TuRaKen yli kahteenkymmeneen venyneen tappiottaman kilpaottelun sarja ei anna aihetta tuuripallon vähättelylle. Tauolle mennään tasavedoin ja 0-0 -tilanteessa.

Tuuripallo vahvistaa agendaansa ensimmäisen puoliajan alussa, kun TuRaKen Joona Järvistö puikkelehtii vasemmalta läpi ja hakee syötölleen kaistaa PiPS:n veskarin ja puolustuksen välistä. Jotain kummallista tilanteessa tapahtuu, sillä tilanne jämähtää kuin ”peilisissä” ennen kuin pallo pomppii puheenjohtaja Matias Harjuhahdolle, joka piirtää ensimmäisen viivan tuloshankeen.

Lisää draamaa tatuoidaan ottelun nahkaan minuutin kuluttua maalista, kun Pyry Leppänen pysäyttää TuRaKen nopean hyökkäyksen rouhimalla valkopaidan nurin. Erotuomari Vili Lehtovaara tulkitsee, että tilanteessa viedään selvä maalipaikka ja taskusta nousee kirkkaanpunaista. PiPS:n pirtaan joulukortti ei näin kevään kynnyksellä kolahda ja tovin kuluttua punaisella laputetaan tuomarin ratkaisuja merimiehen verbaliikalla kritisoinut Jarno Karihtala.

Pyry Leppänen ohjataan pukuhuoneen puolelle

Peli lähtee aaltoilemaan punaisten käänteiden jälkeen vauhdikkaammin. Järvistö ehtii kertaalleen vielä hätyyttelemään Lahtisen maalia ennen kuin samainen Järvistö tölväistään samaisen Lahtisen toimesta boksissa tantereeseen. Lehtovaara harppoo rangaistuspotkulle oikean paikan ja Eetu Tammi tinttaa sen voimalla sisään: 2-0.

Eetu Tammi tinttaa rankkarin sisään:

Ottelun loppua kohden rauta-aidan taakse ilmaantuu useampikin utelias ohikulkija kyselemään, elämän ja käynnissä olevan matsin tarkoitusta ja tilannetta. PiPS onnistuu vajaallakin tuomaan hyvin peliä kohti kramppien riivaamaa TuRaKen puolustusta. Lähimpänä kavennusta on PiPS:n Sasu Rastas, jonka puskun Saku Suominen kuitenkin poimii ennen marjaämpäriin putoamista.

PiPS:llä lopussa kaikki rauta rajalla

Ottelun lopussa Jere Lahtinenkin nousee kulmapotkussa kärkkymään paikkaa Kaarina -lehden etusivulla. Pallo putoaakin Lahtiselle, mutta askelharhautus ei tilanteessa ihan lähde ja tilanne eskaloituu Lahtisen rikkeeseen. Sen sijaan TuRaKen Taavi Kanasaarilta irtoaa keskikentällä komea saksari. Siihen ja Eetu Tammea riivaavaan kramppiin ottelu on hyvä päättää.

Viini: holiton 

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa:

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

TuNL-Torre Calcio: nappulaliigan narutus

Some -kansa puhui ja illan päämatsiksi leimattiin TuNL:n ja Torre Calcion Suomen Cupin koitos. Perusteena napsahti vielä vinkkiboksiin vinkki, että Huuhkajien pelin ehtii katsomaan sitten Pikku-Torressa. Keli Kupittaalla oli suorastaan lämmin ja sekä rauta-aitojen taakse että siirtokatsomoihin tiensä löysi kolmisenkymmentä futiksen ystävää. Molempien joukkueiden alkuverryttelyssä on sellaista terävyyttä, että jatkopaikka selvästi kiinnosti. Ylimääräiset maalit pusketaan kelmeän keltaisessa valaistuksessa kylpevältä Kupittaa 5:lta syrjään ja peli voi alkaa.

TuNL:n ja Torre Calcion Suomen Cupin ottelussa päästiin nauttimaan erikoisefekteistä

TuNL ottaa ilon irti ottelun alussa, kun oikealta tuleva keskitys putoaa Torre Calcion puolustajien välissä passipaikkaa pitävälle Matias Kanniaiselle. Kanniainen ottaa pallon alas ja jysäyttää sellaisen ulkokierteisen mammuttilaukauksen Roope Saarikiven maalin takakulmaan, että verkot venyvät väkisinkin muutaman sentin: 1-0 ja pari minuuttia pelattu. Maalia myös juhlitaan asianmukaisella energialla koko joukkueen toimesta.

Torre Calcio torkuttaa vielä maalin jälkeenkin ja TuNL:n Pietari Eskola ehtii hätyyttelemään Saarikivea ennen kuin perinteisempi herätyskello pärisee vierasjoukkueelle ja se alkaa saamaan peliä uomiinsa. Vieraiden oikealla laidalla Albert Dibrani on jälleen aktiivinen ja keskikentän pohjalta peliä pyörittänyt Kalle Kankare löytää Dibranista aisaparin itselleen. Kertaalleen pallo pyörähtää TuNL:n maalin ulkoreunasta päätyviivan yli. TuNL:n hyökkäyspelissä menee säästöliekki päälle ja hetkittäin se tyytyy vain ottamaan syvältä puolustaen oranssipaitojen hyökkäyksiä vastaan.

Torre Calcion oikea kaista oli aktiivsessa käytössä

Torre Calcio on suvereenisti enemmän pallossa ja se siirtelee rauhallisesti pelivälinettä pelaajalta toiselle, mutta sitkeästi puolustavan TuNL:n holvi ei sille aukea. Pelin tempo pysyy melko leppoisana, mikä vaikuttaa sopivan paremmin TuNL:lle ja hiljalleen se kipuaa paremmin taas peliin mukaan. Torre Calcion Kankare pudottaa kertaalleen ilkeästi laskevan kudin hieman kauempaa kohti sinipaitojen maalin alakulmaa, mutta Heikki Räisänen saa työnnettyä sen maalipeltien ulkopuolelle.

TuNL:n itseluottamus selvästi kasvaa, kun se saa maalinsa varjeltua ja pikku kuittia alkaa myös lentämään vierasjoukkueen suuntaan. Katsomossakin heräillään ja otetaan ”tuomari on maksettu” -kortti käyttöön. Blogi ei lähetä tutkivaa journalistia tutkimaan asiaa. Pre-seasonin tappioitta hoitanut nappulaliiga pääsee maalin johdossa tauolle.

Toinen puoliaika lähtee hyvin samankaltaisella ilmeellä liikkeelle, mihin ensimmäinen jäi. Torre Calcio pitää huolta pallosta ja rakentaa kärsivällisesti peliä. TuNL:n vetäytyminen ja pelin hyydyttäminen vaikuttaa kuitenkin toisella jaksolla enemmän suunnitellulta kuin pakotetulta. Torre Calcio saa puolittaisia tilanteita keskityksistä ja erikoistilanteita, mutta TuNL:n maali on puolisentoista metriä suuntaansa liian pieni.

Yksi ottelun erikoishetkistä nähdään, kun Kanniainen asettuu laukomaan vaparia noin 35 metristä. Kolmen pelaajan muuri vaikuttaa ensin hiukan liioitellulta, mutta Kanniaisen kuti pamahtaa sellaisella voimalla maalia kohti, että vain Roope Saarikiven paraatipelastus estää lisämaalit. On aivan aiheellista kysyä, että kumpi kellottaisi maalitutkaan isommat lukemat: Kanniainen vai Joonas Meura?

...ja sitten sumu alkoi laskeutumaan

Kanniaisen kudin jälkeen ilma hieman jäähtyy ja ensin varovasti kentälle purjehtivat sumupilvet nielevät hiljalleen koko kentän sisuksiinsa. Minuutit alkavat hiljalleen puolin ja toisin painamaan. Niinpä pelimiehen elkein vaihdosta kentälle tullut TuNL:n Ramyar Khasrawikin pyytää palloa lähtökohtaisesti jalkaan eikä juoksuun. Pallon jalkaan saadessaan Khasrawi esittääkin muutaman näppärän pujottelun, jotka päättyvät kuitenkin siihen, että joku Torre Calciosta vetäisee kintuille.

TuNL valutti kärsivällisesti tiimalasin tyhjiin

Kortteja nousee puolin ja toisin. TuNL hakee pallon taakse systemaattisesti sen kaverin, joka saa paiskattua pallon kaikkein pisimmälle ja samalla se puolustaa sitkeästi. Sumu tihenee. Pallo viedään kentän toisen puolen kulmalipulle ja jostain sieltä, minne silmä ei enää voi nähdä, puhalletaan peli päättyneksi. TuNL jatkaa voittokulkuaan Suomen Cupissa.

Viini: sumuisen laakson Pinot Noir

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa:

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

Suomen Cup: lauantaipotpuri

Lauantai-ilta Kupittaalla oli täynnä räntää, kuraa, kylmää tuulta ja futista. Suomen Cupin ympärillä kuhisee, sillä FC RP:n ja TPK 2:sen välinen ottelu kuului jo edellisenä iltana Hunters Inn:ssä viereemme istuneen satunnaisen juhlaseurueen puheissa. Seurojen ja muun lajia seuraavien toimijoiden some -pöhinä on selvästi osunut kohdeyleisöönsä.

Lasten harrastusten rytmittämän päivän ensimmäinen Suomen Cupin räpsähdys tulee KaaPon ja Turun Kisa Veikkojen pelistä. Edelliskautena kolmosdivariin pudonneen KaaPon asento tulevaan ”kaikkien aikojen kolmoseen", josta useammat seurat yrittävät sarjajärjestelmän muutosten takia ”Do or Die” -meiningillä ylös, ei ole aivan vielä valjennut kirjoittajalle. Sen sijaan, jos blogi matkaisi Uuteen-Seelantiin Ngāi Tahu -heimon vieraaksi ja kysyisi juuri puhumaan oppineelta Tipeneltä Turun Kisa Veikoista, niin vastaus olisi takuuvarmasti se, että joukkueella on projekti käynnissä, jonka tämä kauden ainoa tavoite on nousu nelosdivariin.

Lauantaipotpuri

KaaPon puolustus vaikuttaa varsin fyysiseltä ja jopa häijyltä, mihin pirtaan myös Interin -reserveistä kaapatun Yeesser Barbatan hankkiminen sopii. Sinänsä TuKV ei ole minkään totaalidominoinnin uhri, vaan se saa tasaisesti tuotua omia hyökkäyksiään KaaPon kenttäpuoliskolle, joka generoi sekä vapareita että kulmapotkuja.

Potpurin ensimmäiset tahdit KaaPon ja TuKV:n tahtiin

Yksi blogin vuosikerta siirtyy katukauppa -tyyliin povitaskusta toiseen. KaaPon Jani Jussilla veivaa vasurinsa auki ja pudottaa sisään päin kiertävän kudin maaliin. Peli on 0-4. Wiljam Wikström lisää KaaPon johtoa rangaistuspotkusta, kun peliä on pelattu 79 minuuttia. Wikström pussittaa pienen sipsutuksen päätteeksi pallon vastustamattomasti maalin. Ottelun loppulukemat taltataan tauluun tovia myöhemmin, kun Lauri Valli ohittaa Antti Niemelän (vai onko tämä vain kentille palannut Antti Niemi in disguise?) matalalla sijoituksella: 0-6.

Kisureiden organisaation ytimestä kerrotaan pelin jälkeen, että loukkaantumiset ja kuumetaudit olivat riepotelleet joukkuetta ennen ottelua, mikä selitti tulosta ”ja eihän KaaPo päässyt ensimmäisen kahdenkymmenen minuutin aikana muutenkaan mihinkään”. Blogi saa myös kuittia siitä, että heti, kun Byyri oli huomioinut sen, niin kirjoittaja ei katso enää pelejäkään kokonaan. Näin se on. Viini on noussut ja nousee jatkossakin päähän.

Jo edellisenä iltana puhututtanut TPK 2-FC RP -matsi ottaa KaaPon ja Kisureiden matsin kanssa läpystä vaihdon. Vesi puskee jo talvivaatteiden kankaista läpi ja kerrastoja ei selvästi ole kirjoittajalla tarpeeksi. Paikalle tulee poliisiyksikkö eli kyse on ilmeisen korkean riskitason ottelusta. Jotain bretonia on kuitenkin siinä, että poliisien jalkautuessa kura- ja jäävellin joukkoon, on toisella RuPan -huivi kaulassa. ”Isompi kuin maapallo” ottaa jälleen uusia asteita nahkaansa.

TPK 2:n ja FC RP:n ottelu keväisissä tunnelmissa liikenteeseen I

TPK 2:n ja FC RP:n ottelu keväisissä tunnelmissa liikenteeseen II

Ruskon kannattajia putoilee hiljalleen enemmän ja enemmän paikalle. Kati Eivola nostaa lupaamansa katoksen FC RP:n kannajakatsomon viereen ja se tuleekin olemaan ottelun aikana kovassa käytössä. FC RP:llä on ottelun alussa aivan tuhannen miljoonan markan paikka, mutta ylivoimahyökkäyksessä askelmerkit eivät osu ja salama-alku imeytyy takaisin ukkospilveensä. 

Taistelupari ehtii liippaamaan katsomoon purettua palloa päällään kohti Kupittaa nelosta ennen kuin TPK:n  Victor Djibalene purjehtii läpi ja kiertää ohi vastaan rynnänneen Jesse Juutilaisen: 1-0 ja kellossa 7’. Salama-alusta ei enää voida ehkä puhua, mutta ehkä pallosalama -alusta sitten? 

”Ei haittaa” kuuluu kannattajakatsomosta, mutta kuitenkin sellaisella äänenpainolla, että ehkä se sittenkin haittasi.

Vartti on peliä tikattu, kun Djibalene prässää pallon Juutilaselta ja pistää pelin 2-0:aan. FC RP ajautuu siis tilanteeseen, jossa sen tulisi toistaa edellisen kierroksen La Ramontadansa. Tässä kohtaa nappaan taisteluparin katsomon orsilta mukaani ja lähdemme hakemaan reissuprinsessan taitouinti treeneistä. Ennen paluutamme Djibalene on täydellistänyt päiväänsä puhtaalla hattutempulla.

Iloa, valoa ja jne...

...myös toisella puoliajalla

TPK:n kannattajayksiköstä, joka nauttii samankaltaisia virvokkeita, joita kirjoittajakin oli hyödyntänyt edellisenä iltana niin Ismo Alangon keikalla kuin sen jälkeisillä Pyhän Patrickin kesteillä, lentää kuittia Ruskon pelaajien suuntaan. Eivolan katoksen alla on tunkua. Savua nousee vain savukkeista ja kuulemma tuomari on käynyt myös puhuttelemassa seuruetta siitä, että mikäli vierasesineitä lentää kentälle, niin ensin peliä keskeytetään ja sitten se tarvittaessa siirretään uuteen ajankohtaan. TPK:n Djibalene tekee neljännen maalinsa ja sillä sysäyksellä lähden muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalle Turku Energia -areenalle. Peli päättyi lopulta 5-1 TPK 2:lle.

Muksut päätyvät räntäsateen sijaan valitsemaan auton takapenkin ja medialaitteet. Turku Energia-areenalla Suomen Cupin keväisemmistä sääolosuhteista kisasivat FC Inter Turku 2 ja Hangö IK. Ilmeisesti Hangon kenttäolosuhteet olivat pakottaneet ottelun Turkuun. Se varmasti sopi niiden parinkymmenen hengen iltasuunnitelmiin, jotka olivat koitosta tulleet kentän laidalle todistamaan. Saan ensi käden tietoa siitä, että AC Oulu on tasoittanut Liiga Cupin välierä -ottelussa pelin 1-1:een FC Inter Turkua vastaan. 

Illan viimeisessä ottelussa Hangon IK:n maalilla riitti tunkua

Vahvistunut ja uusiutunut FC Inter Turku 2:n nousuprojekti lienee myös Tipenelle tai vähintäänkin hänen äidilleen Marthalle selvä. Inter on sähäkällä energialla liikenteessä sekä pallollisena että pallottomana. HIK pyristelee vielä alussa vastaan ja se saa pieniä hässäköitä erikoistilanteista Interin maalille, mutta sen tina alkaa ottelun edetessä väistämättä sulamaan. 

Kahdenkymmenen minuutin pelin jälkeen Interin Anton Vyyryläinen paikantaa nousunsa päätteeksi takaviistoon kurvaavalla syötöllä Gesim Vocan rangaistusalueen rajan tuntumasta. Profiilihankinnan sijoitus rikkoo Piñatan ensimmäisen kerran ja peli on 0-1. Vauhti sen kuin vain kiihtyy ja Interin sähäkkää pelaamista on ilo seurata. Tosin sitä seurataan vierestäni myös kännykän ruudulta ja kun homma menee Oulussa rankkareilla, niin huomio imeytyy pois paikan päältä.

Kevättä ja kaikkien aikojen kolmosta kohti

Oulussa rankkareita painetaan pitkän kaavan kautta. Samalla Inter 2 venyttelee verkkoja. Myös Voca tehtailee hattutempun lauantain illassa. Sen kankaassa on tarkkaa sijoitusta sekä ”määrämittaisena” että sisäänpäin kiertävänä lähtevää sisäterännostoa. Myös Joona Enbuska vetää yhden viivan tukkimiehen päiväkirjaan. Vieressä vitsaillaan siitä, että olisiko nyt oikeasti tiedossa se kaikkien aikojen kolmonen, jonka jälkeen sarja voidaan lakkauttaa. Mene ja tiedä, mutta FC Inter Turku 2:n peliesitys herättää huolta ainoastaan tulevien vastustajien suuntaan. Voiko olla niin, että vuodesta toiseen futisforum -totuutena tiedetty TPK:n varma nousu ei sittenkään tapahdu?

Peli puhalletaan 0-4 -tilanteessa tauolle. Siihen päättyy kirjoittajan livefutis -potpuri. Ottelu itsessään oli päättynyt lopulta melko pysäyttäviin 0-14 -lukemiin. 

Viini: liikennevalo -drinkin malliin rosesta, valkoisesta ja punaisesta aseteltu

LTU-JyTy: kupin käryä Kaarinassa

Blogin kyselyssä toivottiin kuppia ja JyTylle IG-tiliä. Corollan keula kääntyy kohti Kaarinaa, jossa kaarran vaistomaisesti Puuha -areenan pääkentälle, joka on lumen peitossa ja aura-autoja saati päällä olevia valoja ei ole mailla eikä halmeilla. Pienen googlailun jälkeen päädyn koittamaan onneani pääkentän takana olevalta kenttäkompleksilta ja sydän suorastaan sulaa, kun näen kopista pakkaseen askeltavaa pinkkiin pelipaitaan pukeutunutta JyTyläistä. Olen löytänyt oikeaan paikkaan. Seuraava iloinen yllätys on se, että pienten ja pienessä jäässä olevien siirtokatsomoiden viereen on pistetty grilli tulille. Voiko olla parempaa? Tosin omakin termari oli jälleen mukana, vaikka päivällä olikin jo ollut lähes leutoa ilmanalaa, kun kävimme reissuprinsessan toiveesta harjoittelemassa harhautuksia Kupittaalla. Ilta oli kuitenkin pakkasesta kireä.

LTU ja JyTy valmiina Cup -koitokseen

Pallo paiskataan pitkänä ja korkeana JyTyn oikeaa laitaa kohti. LTU:n (5div) ja JyTyn (4div) matsi voi alkaa. JyTy ottaa salama-alun otteluun, sillä heti, kun ensimmäinen kukkupallo on hoidettu, siirrellään pelivälinettä keskustan kautta vasenta laitaa kipittävälle Juho Niemiselle, joka kääntää sen vähin kosketuksin Aapo Paavilaiselle. Paavilainen hyödyntää etukulmaan jääneet tyhjät metrit tarkalla sijoituksella: 0-1 ja kellossa minuutti.

JyTy ottaa pallollisesta pelistä komennon. Se löytää hyvin tilaa matalille syötöilleen eri puolilta kenttää ja pakottaa LTU:n puolustuskannalle. Lunta alkaa putoilemaan White Christmas -meiningillä ja olo on hieman kuin ravistettavassa koristepallossa olisi. 

LTU:n aktiivisesti laidallaan pelannut Mikko Uusitalo lähtee punnertamaan LTU:ta mukaan peliin viskaamalla JyTyn puolustuslinjan ja maalin väliin napakan keskityksen, joka vielä liu'utaan Arttu-Pekka Heinosen toimesta takarautoihin. Tämän jälkeen erotuomari Elvedin Fiso pyytää oranssia pelipalloa, sillä lunta tupruttaa tupruttamistaan. Oranssi, olkoonkin enemmän tumman oranssia kuin esimerkiksi Kiovasta tuttu silmiä häikäisevän oranssi pallo löytyy ja rauha maassa säilyy.

Viihteellä

LTU saa koko ajan paremmin pelin juonesta kiinni ja matsi tasoittuu. JyTy sahaa hyökkäyksissään enemmän matalaa ja vasenta laitaa. LTU käyttää surutta linjan taakse paukkuvia divari- tai brittipalloja etenemiskeinoinaan. Peliä on pelattu 18 minuuttia, kun JyTyn puolustuksella peli maalin edustalla hieman yskähtelee ja LTU riistää pallon. Pienen halon hakkuun jälkeen pallo pelataan rauhassa hieman taaempana odottavalle Mikko Uusitalolle, joka pussittaa: 1-1.

LTU juhlimassa tasoitusta

Peli jatkuu melko tasaisissa merkeissä. LTU kääntää kovaa pelaamisen kortin ensimmäisenä esiin ja kun tämä havaitaan ”Turun piirin omituisimmassa, mutta parhaassa (jalkapallo)joukkueessa”, lähtee tilien tasaaminen käyntiin ja Elvedin ruksaa kirjanpitoon ensimmäiset keltaiset kortit. Noin 40 henkinen kotiyleisö saa LTU:lta vielä lisää lämmikettä rinnan alaansa, kun ensin vasemmalla laidalla revitään ja raastetaan, ja sitten palloa viedään pilkulle. Rangaistuslaukausta asettuu selvästi jonkinlaista legendan statusta nauttiva Olli ”Mälli” Mäenpää. JyTyn joukkueessa on otettu MM-kisojen opit vihon reunaan, sillä pientä hämmennyspeliä käydään vielä ennen kuin ”Mälli”, joka ei kuuleman mukaan ole koskaan epäonnistunut rangaistuslaukauksessa, sivaltaa sen voimalla keskikaistalta sisään: 2-1.

"Mälli" ei ole koskaan epäonnistunut rankkarissa

Vaihdosta maalin tullut Miikka Fälden kieltäytyy antamasta huonosta paikasta tuomittua vaparia, vaikka aiemmin olikin yllättänyt oman puolustuslinjansa valitessaan avausvalikoimastaan pitkän avauksen. On aika siirtyä tauolle.

Tauolla bongaan LTU:n huiveja, vilttejä, pipon ja kevään merkkinä myös yhden lippiksen. Makkara on täydellisesti paistettu ja ehdottomasti molempien siitä pulittamieni eurojen arvoinen. Kotiyleisö ottaa ”tsemppiä” -huudoin ja taputuksin LTU:n takaisin kentälle. 

JyTy aloittaa kuitenkin jälleen ryminällä, mutta pakkasen tasosta ja ajankulusta kertovalle valotaululle sen yritelmät eivät vielä pääse. Pelissä on tunnetta, ääntä ja pikkukoiruuksia. Seuraava ”White Christmas” -puuska tulee pienellä Alaska twistillä. Kevät ei tosiaan ole ihan vielä täällä.

Pakkasta pykälä lisää ja toinen puoliaika käyntiin.

Pallo kolahtaa LTU:n Eetu Suikkarin torjunnasta yläriman alareunaan. ”Jupe” saa pinkkien puolelta tilanteesta kehuja. 65 minuutin kohdalla jälleen pankitetaan. JyTy saa vasemmalta laidalta vaparin, joka laskeutuu alakierteisenä takatolpalle, josta nähdäkseni Petri Lehtonen sen hakee ja puskee pelin painopisteen etutolpalle, josta Paavilainen jollain vyötärön huitteilla olevalla ”kohdalla” työntää pallon maaliin: 2-2. Maailman luokan kuvio.

JyTy tasoittaa:

LTU ui pelin kuvaa vastavirtaan, sillä se napsauttaa seuraavan ja pelin viimeisen nallin. JyTyn painostaessa pääsee LTU:n Tony Tuomi irti oikealta laidalta. Tuomi antaa nappisyötön vasemmalta maalille leikkaavalle Arttu-Pekka Heinoselle. Fälden ottaa aivan pieneksi hetkeksi pinkin sankarin viitan harteilleen ja torjuu Heinosen kudin. Pallo palautuu kuitenkin takaisin Heinoselle, joka pistää sen rauhaksiin maaliin ja varmistaa sillä pääsynsä saunavuorolle: 3-2.

Ääntä, tunnetta ja pikkukoiruuksia

JyTy saa kirivaihdetta silmään. Se pelaa lopun suoraviivaisimmilla painepalloilla LTU:n puolustuksen selustaan ja pari kertaa jää ihan kynnenmitasta kiinni, että sillä siunaantuisi ison maaliodottaman tilaisuuksia. Kynnet on kuitenkin leikattu ennen peliä, joten pinkkien paras tilaisuus tulee Valtteri Merilälle, joka rymistelee kulmatilanteeseen sellaisella voimalla, että sen alta olisi saattanut laota kokonaisia kaupunkeja. LTU:lla oli kuitenkin mökki vielä Littoistenjärven rannalla ja siitä pallo pomppii maalikehikon ulkopuolelle.

Peli päättyy ja eiköhän se yllärin puolelle mene, kun vitosen jengi tiputtaa yhden nelosen kärkikahinoihin tyrkyllä olevan joukkueen. Tuuletuksissa on raivoisaa energiaa!

Viini: paikallista lämmikettä naapurikylän kapakassa

Haluatko tukea blogia ja saada harvinaisen keräilykappaleen käsiisi? Blogin 2022 vuosikerta on tullut painosta ja siitä voi käydä kirjoittajan kanssa katukauppaa kysymällä tarjousta alla olevan linkin kautta: https://forms.gle/4ShC3bBYqBHcobjM7 tai kirjan voi tilata esimerkiksi Kansallisesta kirjakaupasta https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/ tai booky.fi verkkokaupasta: https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700