Englanti-Tanska: himaan, menossa vai tulossa?

Tulisten askelten painaumat ovat Wemblellä jo jäähtyneet, kun uudet ukot rymyävät nurmelle pottuja suussaan ja kaloja saaveissaan. Viinitilojen kauneudesta perunapelloille on yhden illan pituinen matka, ja nyt katsotaan se, miten päin punavalkoiset värit kankaalle kuuluvat. Ne ovat höpötelleet ja hypetelleet himaan palaamisesta jo niin kauan kuin maailma on ollut olemassa, ja jo silloin, kun välitunneilla oli enemmän Englanti- kuin huuhkajafaneja. Gareth Southgate on osunut oikealle hehtaarille, mutta kotipihan portilla on vahdissa jotenkin tutunnäköinen vaaleahapsi: teidän kotinne ei ole täällä, mutta tuon pallon voisin hanskoihini painaa, hän kertoo.

Englanti-Tanska: Dickens ja Andersen

Tanska ammentaa jotenkin syvistä, mutta kirkkaista vesistä. Sen futisfolkloressa on kaikkea sydämen ohilyönneistä, sijoiltaan muljahtaneista polvilumpioista, sotiin ja pysäyttämättömiin syöpäsoluihin, vaikka tanskalaisten dynamiittien kotikonnut itsessään ovat vuodesta toiseen olleet maailmaan parhaimpia olla ja elää. Tanskassa jotenkin pimeäkin on tulitikkutyttömäisellä tavalla valoisaa. Luulenpa, että sikäläiset viikingitkin olivat sieltä leppoisammasta päästä vähän niin kuin Kasper Hjulmand. Tiukka ammattimies, mutta jollain tavalla sieltä leppoisammasta päästä, ja silloin tällöin tielle sattuu Euroopan mestaruus.

Kolmelle leijonalle jää tarinassa väistämättä häijyn saiturin rooli. Southgate on uudistanut tai tuonut Englannin vähintäänkin tähän päivään, mutta Tanskaa vasten kertoen ja peilaten se saa väistämättä vähän Frankensteinin tilkkuja nahkaansa, vaikka sellaisenaan kerrottuna sen kertomus olisi raikas ja kertoisi kanaaleihin seisahtuneista vesistä, jotka viimein on saatu virtaamaan. Toki todellinen tragedia piilisi siinä, että Englanti jatkaisi Wembleyllä ja häviäisi finaalin Roberto Mancinin pukumiehille. Vertaisryhmää pitäisi etsiä merten ja seitsemän vuoden takaa sambamaasta.

”Antaa pojat pelaa!”, on sellainen liian herkästi pilliinsä henkeä puhaltavalle tuomarille osoitettu viesti, jonka voi sellaisenaan myös välierän päälle laskea. Antaa pojat pelaa. Tanskan etsikko on alussa. Kotipoikien taas loppua kohti kiihtyvä.

Viini: enemmänkin Bitteriä tai Mikkelleriä

Kuka pelk(k)ää pronssia?

Englannin ja Belgian välisessä ottelussa on sellaista tuntua, että saman tytön perään lähteneet veljekset palaavat nyt hattu kourassa yhteisen pöydän ääreen. Pakasta jaetaan värisuora valioliigan tähtipelaajia, joten puheen sorina voimistunee hiljalleen, vaikka alkuun puhelu vaikuttaisikin tulleen väärään numeroon. Sekä Belgia että Englanti ovat historiallisen pitkällä eikä tulevia kortteja ole helppo ennustaa, joten pronssimaljan kotiin tuominen on varmasti agendalla.

Joukkueet kohtasivat jo aiemmin ottelussa, jonka voittaminen oli stressaavampaa kuin kevyt KGB:n kenttäkuulustelu. Ironian lakana laskeutuu kokonaisuuden päälle, kun Adnan Januzaj:n maalille irvistänyt Roberto Martinez juoksuttaa kultaisen sukupolvensa kohti nuoren hannibalin eli Gareth Southgaten poteroita. Selkeää oikotietä viitoittanut alkusarjan ottelu olikin vain yksi muiden joukossa ja nyt kansakuntiensa kiiturit ovat tulleet eri reittejä samaan risteykseen. Englanti voi katsoa toiveikkaana kohti seuraavia risteymiä, mutta Belgian kultaisen sukupolven historiankirja tarvitsisi vielä sinetin päälleen. Tali pöydällä hiipuvasta kynttilästä on viilenemään päin. Belgialla on enemmän pelissä.

Yksin Lužniki -stadionilla vaeltava Southgate jättää dramaattisen ja toiveikkaan kuvan Englannin jalkapalloalbumiin. Jalkapallon MM-kisat ovat triatlonin kaltainen rupeama, jossa laatu puskee lopussa pintaan. Välieristä finaalin on kokonaan oma etappinsa ja sanalla sanoen pelkillä erikoistilanne -maaleilla ei viimeistä edellistä etappia tule selvittääkään. Belgialla laatua on Englantia enemmän, mutta ilman käsiä ja kevyessä laitamyötäisessä fillaroinut munkki tömähti leuka edellä Eiffel-tornin juureen. Finaaliin olisi ollut vielä 300 metriä kiivettävää.

Illan ottelusta lienee tulossa vauhdikas. Matemaattisella tarkkuudella lasketut prosessit ja taktiset elementit saattavat unohtua, kun loppusuoraa rullataan kuperkeikoin. Kattila saattaa läikkyä ylikin, koska tunneskaalat maustavat ja marinoivat pelaajia brittiläisen syyssateen lailla. Belgia on joukkueena parempi, mutta tänään se asiana ei välttämättä vie pronssitasolle asti.

Viinikuvaus: kesken matkan kerran kompastunut sumusaarteen sateella ja belgialaisella suklaalla maustettu vinetto.

Kotimatka ja matkalla kotiin

Jalkapalloa on tuotu kotiin nyt useamman viikon ajan. Englanti on porskuttanut eteenpäin kuin historian tai huomisen taakkaa ei olisikaan. Dandymäinen Gareth Southgate on repinyt Englannin maajoukkueen juuriltaan ja nyt se lentää ilmalaivana äiti Venäjän yllä. Kotireitillä seuraavaksi vastaan astelee mystinen balkanilainen palloilukansa, jossa tarujen mukaan lapset syntyvät pallo sylissä. 

Kroatian ympärillä leijailee ottelu ottelulta enemmän kysymyksiä. Tanskaan vastaan jatkoajalle venynyt ottelu ei ollut varsinainen mestariteos. Myös Venäjä kaatui pitkän kaavan mukaan, joskin pelillisesti taikakivi syttyi vienoon hehkuun. Kylmä sateinen viima nousi kuitenkin Kiovan suunnasta. Ei niinkään asiana, vaan häiriötekijöinä, jotka saattavat koteloitua ohimoihin juuri nyt, kun ajatusten pitäisi avautua seesteiseen maisemaan. Berniin maastoutuneet kaksipäiset kotkat lennätettiin Pietarista kotiin. Jää nähtäväksi selviääkö Balkanin palloiluihme lastuistaan Ognjen Vukojevicin potkuilla. Maailmanmestarin on mahdollista pitää satiirisia puheenvuoroja, mutta kisat ovat vielä kesken ja varaslähdöt liputetaan armotta.

Englannilla menee hyvin. Harry Kane on tulikuuma, Harry Maguire on vallannut sekä hyökkäys että puolustuspään boksit, Harry Potterin tietävät kaikki eikä sumusaarten vastustajatkaan kalastele kaikkein kireimmillä siimoilla. Kroatialla on Luka Modrićin kultaiset pohkeet, mutta pitkät hapokkaat illalliset Nižni Novgorodin ja Sotšin vihreillä verannoilla ovat varmasti laskuttaneet siirtomaksut etukäteen. Ikiliikkujaa ei ole vielä keksitty, joten Kroatia ei voi laskea Danijel Subasicin kykyyn napsia rangaistuslaukaukset talteen, koska 120 minuuttia tarkoittaisi Kroatialle rämpimistä loputtomien ylä- ja alamaiden rämeikköjen läpi. 

Sekä Englannin että Kroatian kämmenet ovat kiinni kiveen upotetussa miekassa. Englannin käsi tärisee kokemattomuuttaan ja Kroatian puristusta keventää jo taitettu pitkä matka ja pään ympärillä lepatteleva sinikeltainen lepakko.

Viinikuvaus: slaavilaisella ja balkanilaisella mystiikalla maustettu kotiviini

Englanti-Ruotsi: kun kotiolot ovat kunnossa

Ruotsi on maailman kahdeksan parhaan jalkapallomaan joukossa. Pitkästä aikaa Englantikin on, vaikka sen olisi voinut kuvitella olevan vakiovieras Play Off -puun vihreämmällä puolella jo pitkään. MM-kisat ovat vaikuttavat kasvaneen vinoon. Lauluun lähtevät yksitellen maailman parhaat pelaajat ja sitten vielä vuosikymmenen paras Brasilia. Sen sijaan menestyksen resepti näyttäisi olevan se, että kotiolot ovat kunnossa tai ollaan tuomassa jotain kotiin tai sitten on kotikisat. Rallatteluun voisi lisätä vielä, että kotiläksyt pitää olla tehtynä. Sen Roberto Martinez osoitti.

Jan Anderssonin Ruotsi vetäytyy ja Englannilla tulee olemaan vaikeuksia luoda maalipaikkoja. Lähtökohtaisesti siis näin. Jokin pieni lipsahdus, yksilösuoritus tai rike, ja mielellään ottelun alkupuolella, saattaisi avata pelin. Toisaalta sinikeltaisten lasien läpi katsottuna ei välttämättä tarvita edes mitään niin dramaattista käännettä. Riittää kun Englanti höntyilee muutaman kerran liikaa pelaajia hyökkäysalueelle, minkä jälkeen Ruotsi pelaa pallon ensimmäisen linjan ohi Emil Forsbergille, joka Ludwig Anderssonin ja Marcus Bergin orkestroimana tekee maalin. Peli on ja päättyy 1-0. Ruotsi leimataan maailman neljän parhaan jalkapallomaan joukkoon.

Englannilla menee hyvin, Harry Kane on tulikuuma ja Englanti on juuri historiallisesti kaatanut vastustajansa myös rangaistuslaukauskilpailussa. Englanti on karannut ulos oman narratiivinsa painovoiman piiristä ja se halkoo MM-kisojen avaruutta päättömän pyrstötähden lailla. Jalkapalloa odotetaan kotiin, mutta Englanti saattaa tömähtää minkä tahansa planeetan pinnalle.

Gareth Southgatessa on jotain nuoren Hannibalin vikaa. Kisojen kontekstissa on odotusarvo sille, että joku tyylikäs vanhempi herrasmies nappaa vielä Southgaten kämmeneensä kuin linnunpoikaisen. Toki kisoissa on nyt jo tapahtunut kaikenlaista odottamatonta, mutta joku laatuvaatimus täytyy olla kirjoitettu tapahtumaan, jossa maailman parhaat urheilijat tanssivat piirissä maailman himotuimman pystin ympärillä. Ennustettakoon siis, että jos se tulee kotiin, se tulee pronssisena tai aivan täyteen kaadettuna ja yli läikkyvänä hopeisena.

Ruotsilta ei enää odoteta mitään. Toivotaan ehkä, mutta ei odoteta. Englannin harteilla on tietyt pinttyneet perinteet, jotka tosiasiassa ovat jo pitkään olleet kaikuja jostain, mutta on jo vaikea hahmottaa, että mistä. Laitetaan Englanti jatkoon, jotta saadaan vielä parin kierroksen verran hassuja coming home -henkisiä haitarivideoita internettiin sumusaarten asukkailta. Niihin on hyvä hukuttaa se murhe, että puolivälierät vei omat suosikkijoukkeet.

Viinikuvaus: lempeissä kotioloissa valmistettu kotiviini

Kotiin vai Kolumbiaan

Englannilla menee hyvin, Harry Kane on tulikuuma ja englannin  kannattajat ovat hypänneet kisojen liukurin kyytiin briteille tyypillisen humoristisesti. Gareth Southgaten Englanti on jotain muuta kuin mihin sumusaarilla on totuttu. Vetävien ja kosteiden linnanraunioiden sijaan Southgate on pystyttänyt talon nuoresta puusta. Sen oksista on ravisteltu huonojen muistojen lehdet ja joukkue on tuore. Englanti murskasi Panaman, hoiti Tunisian ja hävisi jopa hieman ovelasti Belgialle.

Iloisen Emmerdalen laitamille on tuotu kokapensaita ja laittomia käsiaseita. Rauhaton ja dramaattinen Kolumbia on tosissaan Harry Potter -kansan kanssa. Kolumbia meinasi kyykätä kisojen alkuhetkillä. Carlos Sanchezin lentäessä ulos Kolumbian avausottelun ensimmäisillä minuuteilla alkoi kahvimaan pavut kuivua ennen aikojaan. Japani niisti 2-1 voiton ja Kolumbian kisojen lankkuun piirrettiin merkki naulapyssyä varten. Mestitsit pesivät kuitenkin lyijyn jäljet seuraavassa ottelussa Puolaa vastaan. 3-0 voitto pudotti Puolan pelilaudalta ja Radamel Falcao keräsi metallikiekon tejon seuraavaa kierrosta varten. Häränsilmään ei heitto Senegalia vastaan osunut, mutta osuma oli sen verran hyvä, että se vei lohkovoittoon.

Juuri kun Kolumbia oli kiivennyt viidakkosillalle, notkahti tukilaudat sen alla. Kolumbian sympaattisen ihmelapsen James Rodriguezin loukkaantuminen saattaa puuduttaa Kolumbian peliä sen verran, että hilpeät britit jatkavat kotimatkaansa. Taitoa ja laatua joukkueessa on, mutta ilman Jamesia X-faktori puuttuu. Kolumbian maajoukkue on tällä kaudella lyönyt hädin tuskin par-tuloksen, joten yhtäkään vapaamatkaa sillä ei olisi varaa antaa. Moskovan yökerhojen vessoihin onkin kirjoitettu, että kaikkien aikojen Kolumbia oli neljä vuotta sitten ja sitä ennen Carlos Valderraman aikaan.

Englanti nostaa kaksi linjaa hyökkääviä pelaajia keskustaan, jolloin tila aukeaa nouseville laitapakeilla. Wingbackien rooli korostuu, koska Englannilta puuttuu luova ankkuripelaajaa. Southgate luottaa nopeuteen ja täyttää vastustajan boksin neljällä pelaajalla. Sekä Englanti että Kolumbia pyrkivät prässäämään korkealta ja voittamaan pallon takaisin jo hyökkäysalueella. Kolumbia hyödyntää surutta Falcaon fyysisyyttä kärjessä. Oletusarvoisesti pelissä on vauhtia. Onko sitä sitten Englannin nuorille tähdille liikaa vai tarpeeksi, määrittää huomisesta alkavan kotimatkan suunnan.

Viinikuvaus: kotiviini

Pilalla

EM-kisoissa pelaavat Euroopan parhaat joukkueet. Taso on niin kova, että pienetkin häiriötekijät kääntävät marginaaleja epäsuotuisiin suuntiin. Alla pudotellaan erilaisista häiriötekijöistä kärsiviä joukkueita jatkosta.

Yksilöiden ja joukkueen epätasapaino

Portugali: Cristiano Ronaldon lapsekkaat tunneskaalat ja Islanti-pelin jälkeiset kommentit viittaavat vahvasti siihen, että Portugalin piikkikorot ovat liian korkeat Ranskan ruohomatoille

Ruotsi: Zlatan kritisoi ensimmäisen pelin jälkeen joukkuetovereilta saamaansa tarjoilua. Angel di Mariaa ja Marco Verrattin ikävöinti rouhii liian syvän kuilun Ruotsin pelisysteemin ja joukkueen supertähden välille.

Wales: Gareth Bale oli psykologisen sodan torvena ennen Englanti ottelua. Walesin ritarin olisi kannattanut keskittyä pelaamiseen. Ottelusta jäi mieleen Englannin viime hetken voitto-osuma

Sisäiset ristiriidat

Ranska: Karim Benzeman ja Mathieu Valbuenan välinen videopeli repi monikulttuurisen Ranskan kahtia. Lisäksi Ranska kaipaisi Benzeman liikettä hyökkäyspäässä.

Ukraina: Andriy Yarmolenko ja Taras Stepanenko ottivat rajusti yhteen toukokuun alussa pelatussa Shakhtar Donetskin ja Dynamo Kiovan ottelussa. Maajoukkueen nimissä voidaan toki vakuutella, että kaikki on kunnossa, mutta pinnan alla kytee varmasti

Kannattajat

Venäjä: Venäjän fanit lähtivät leikkimään väkivaltaisia roolileikkejä Ranskaan. Joukkue joutui ottamaan tilanteeseen kantaa jo ennen kuin minuuttiakaan oli pelattu. Fanit saattoivat larpata itsensä uudelle tasolle, mutta maajoukkue lähtee lauluun.

Englanti: venäläisten tanssipari. Sikäli kun ykkösmaalivahti joutuu olemaan huolissaan ottelua katsomaan tulleista perheenjäsenistään,  saattaa joku helppo pallo suhahtaa hanskojen alta.

Kroatia: mukana vahvemmalla joukkueella kuin pitkiin aikoihin, mutta osa kannattajista on valmiita tekemään, mitä tahansa sabotoidakseen oman joukkueensa tulosta. Liikaa politiikkaa ja valtataisteluita.

Turkki: Kannattajat ovat kääntyneet Arda Turania ja joukkuetta vastaan

Epärealistiset odotukset

Belgia: kultainen sukupolvi konttasi heti ensimmäisessä ottelussa. Joukkueen ykkösmaalivahti vihjasi tämän johtuvan valmentajan taktisesta osaamisesta. Ei sittenkään pötki pitkälle.

Itävalta: rakettimainen nousu Fifa-rankingissa kuoriutui suutariksi Unkarin viedessä kaksoismonarkian mestaruuden

Laukalla

Saksa: Joachim Löw. Tähän ei tarvitse lisätä mitään ja silti kaikki tietävät, mistä on kyse. Pelaajat tietävät myös.

Espanja: David de Gean näpit huhujen mukaan muuallakin kuin hanskoissa. Hiljaista nyt, mutta kannen alla kuplii

Viinikuvaus: vahva italialaisen klassikkoviinin vivahde

Kuva: Nugroho Adle, http://www.flickr.com/photos/nugrohoaw/6836933759/