Kuka pelk(k)ää pronssia?

Englannin ja Belgian välisessä ottelussa on sellaista tuntua, että saman tytön perään lähteneet veljekset palaavat nyt hattu kourassa yhteisen pöydän ääreen. Pakasta jaetaan värisuora valioliigan tähtipelaajia, joten puheen sorina voimistunee hiljalleen, vaikka alkuun puhelu vaikuttaisikin tulleen väärään numeroon. Sekä Belgia että Englanti ovat historiallisen pitkällä eikä tulevia kortteja ole helppo ennustaa, joten pronssimaljan kotiin tuominen on varmasti agendalla.

Joukkueet kohtasivat jo aiemmin ottelussa, jonka voittaminen oli stressaavampaa kuin kevyt KGB:n kenttäkuulustelu. Ironian lakana laskeutuu kokonaisuuden päälle, kun Adnan Januzaj:n maalille irvistänyt Roberto Martinez juoksuttaa kultaisen sukupolvensa kohti nuoren hannibalin eli Gareth Southgaten poteroita. Selkeää oikotietä viitoittanut alkusarjan ottelu olikin vain yksi muiden joukossa ja nyt kansakuntiensa kiiturit ovat tulleet eri reittejä samaan risteykseen. Englanti voi katsoa toiveikkaana kohti seuraavia risteymiä, mutta Belgian kultaisen sukupolven historiankirja tarvitsisi vielä sinetin päälleen. Tali pöydällä hiipuvasta kynttilästä on viilenemään päin. Belgialla on enemmän pelissä.

Yksin Lužniki -stadionilla vaeltava Southgate jättää dramaattisen ja toiveikkaan kuvan Englannin jalkapalloalbumiin. Jalkapallon MM-kisat ovat triatlonin kaltainen rupeama, jossa laatu puskee lopussa pintaan. Välieristä finaalin on kokonaan oma etappinsa ja sanalla sanoen pelkillä erikoistilanne -maaleilla ei viimeistä edellistä etappia tule selvittääkään. Belgialla laatua on Englantia enemmän, mutta ilman käsiä ja kevyessä laitamyötäisessä fillaroinut munkki tömähti leuka edellä Eiffel-tornin juureen. Finaaliin olisi ollut vielä 300 metriä kiivettävää.

Illan ottelusta lienee tulossa vauhdikas. Matemaattisella tarkkuudella lasketut prosessit ja taktiset elementit saattavat unohtua, kun loppusuoraa rullataan kuperkeikoin. Kattila saattaa läikkyä ylikin, koska tunneskaalat maustavat ja marinoivat pelaajia brittiläisen syyssateen lailla. Belgia on joukkueena parempi, mutta tänään se asiana ei välttämättä vie pronssitasolle asti.

Viinikuvaus: kesken matkan kerran kompastunut sumusaarteen sateella ja belgialaisella suklaalla maustettu vinetto.

Nousevat vastaan kullatut

Ranska-Belgia ottelussa kohtaavat nouseva ja kultainen sukupolvi. Ranska on uusinut hiljalleen nahkansa ja nyt se syöksyy nuoren runoilijan vimmalla kohti maailmanmestaruutta. Esikoisteoksen kirjoittajaksi se on hyvin kypsä ja sen peli on kehittynyt säe säkeeltä. Ranskan joukkueelta löytyy ainutlaatuinen seos voimaa, nopeutta ja taitoa. Kestoeksistentialisti Didier Deschamps on tehnyt pelkästään onnistuneita valintoja ja Ranska on menestyksekkäästi varioinut pelitapaansa vastustajan mukaan. Turnauksen edetessä maailmanmestaruus on väliin vaikuttanut ennalta kirjoitetulta.

Belgia on ammuskellut Lucky Lukena pitkin preeriaa. Brasilia vastaan se käänsi esiin kirkkaanpunaisen turkkinsa ja jätti Etelä-Amerikan haukkomaan henkeään. Brasilian Jogo do Bicho näytti jo leijonan merkkiä, mutta humalaisen munkin aiheuttaman hämmennyksen jälkeen sarjakuvasankarit keräsivät kolehdin. Brasilia tulee vielä, mutta näissä kisoissa ruletin kuula pysähtyi punaiseen.

Ranskaa vastaan Roberto Martínezin hatusta täytyy löytyä uusi kani tai Artur Rimbaud astelee jälleen pöydälle, Charles Baudelaire tuo viinit ja illan päätteeksi Simone de Beauvoir nousee Kolinda Grabar-Kitarovićin vierelle aloittaakseen riehakkaan tanssin. Martinez osui kerran silmät sidottuna häränsilmään, mutta nyt maalitaulu saattaakin olla pelkkä kuvajainen, johon leijailevan pelivälineen N’Golo Kanté nappaa lennosta ja sen jälkeen valonnopeat Antoine Griezmann ja Kylian Mbappé puhkovat äänivallin.

Viinikuvaus: nuorista rypäleistä ikiaikaisella reseptillä keitetty olemassaoloa luotaava seos, jonka päällä tuhkaa Lucky Luken pistoolista ja loraus luostariolutta