Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Islanti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Islanti. Näytä kaikki tekstit

torstai 13. kesäkuuta 2019

Suomi-Islanti: helmareiden helmoissa

Veritas vastaanotti Suomen ja Islannin naismaajoukkueet sadetta enteilevänä alkukesän torstai-iltana. Otteluun oli pienen tauon jälkeen yllättävän helppo puhua koko perhe mukaan. Sikseen naisfutaajissa oli sellaista vetovoimaa, jota ihan jokaisessa suomifutiskolinassa ei hetkeen ole ollut.

Saavuimme peliin hieman myöhässä, koska sellaista se koko ketjun kanssa lähteminen on. Tytär pääsi näyttämään reppuun sullottua lelukokoelmaa ystävälliselle järjestyksenvalvojalle. Kentän toisesta laidasta löytyi sopivan tyhjä rivi, johon leiriydyimme.

Sen verran pihalla olin kyseisestä futisskenestä, että hetki meni päätellä kumpi joukkue on kumpi ja rehellisyyden nimissä kertaalleen jouduimme vaihtamaan kannustettavaa joukkuetta. Ensi kerralla tiedän.

Suomen ja Islannin kohtaaminen tarjosi tiukkaa vääntöä


Peli oli hyvin tasainen ja erityisen vaarallisia maalintekotilanteita ei ensimmäiselle puoliajalle siunaantunut. Vedonlyöntitoimistot olivat arvioineet Islannin suosikiksi, joten Suomen otteisiin saattoi olla tyytyväinen. 

Suomi rakensi peliä kärsivällisesti puolustuksen kautta ja pyrki pelaamaan palloja Islannin selustaan. Suomi vaikutti hyvin organisoidulta ja kurinalaiselta joukkueelta. Islannin hyökkäykset suuntautuivat enemmän Suomen puolustuslinjan eteen. Tähän varmasti vaikutti Suomen puolustuslinjan roikottaminen suht alhaalla.

Ennen puoliaikaa kasteltiin sekä Veritaksen nurmi että vierasjoukkueen pelaajat


Viereiseen katsomoon valui joukko punaisiin nuttuihin pukeutuneita tyttöfutaajia, joiden Suomi, Suomi -huudot kaikuvat loppuottelun ajan ja lisäksi fanit vaativat kaiken peliin laittamista.

Puoliajalla makkarat hankintaan ja tarvittavien höyryjen päästö Veritaksen ulkosivustalla. Stadionin eteen pysäytetyt bussit herättivät etenkin nuoremman lapsen mielenkiintoa. Samoin sprinkleri, joka suihkutti vettä niin nurmelle kuin Islannin pelaajien niskaankin ennen kuin toinen puoliaika potkaistiin käyntiin.

Suomen Olga Ahtinen islantilaispuolustuksen varjostamana


Suomi pääsi koko ajan paremmin matsin päälle ja sen pistot Islannin puolustuslinjan taakse loivat uhkaa. Laukaisupaikoillekin päästiin. Eritoten lopussa Suomen maali roikkui ilmassa, mutta varmaotteisesti pelannut Sandra Sigurdadottir piti maalinsa puhtaana ja lopulta Islanti saa olla tyytyväisempi tasapeliin. Suomelta pirteitä otteita esittivät kapteeni Linda Sällström, puolustusta johtanut Anna Westerlund ja hyvää energiaa peliin tuonut Ria Öling.

Viinikuvaus: skandinaavista tasalaatuisuutta

torstai 21. kesäkuuta 2018

Heittomessi


Argentiina on pulassa. Tappio Kroatialle tarkoittaa sitä, ettei jatkopaikka ole enää omissa käsissä. Argentiinan MM-kisojen kahden ensimmäisen pelin askelmat ovat muistuttaneet enemmän sydämen rytmihäiriötä kuin tyyliteltyä tangoa. Joukkueessa olisi riittävä laatu ja riittävät elementit pelaamaan maailmanmestaruudesta, mutta käynti on epätasaista ja joukkue on heikompi kuin sen yksilöiden summa. Barcelonaa voitosta voittoon kantava Lionel Messi vaikuttaa eksyneeltä. Chilen ja Sevillaan äärimmilleen virittänyt Jorge Sampaoli näyttäytyy rauhattomana hahmona. 

Argentiinan ja Islannin ottelusta voidaan nostaa esiin Islannin puolustuspelin kompaktius ja fyysisyyden hyödyntäminen, mutta näiden kahden maan välillä oli muutakin eroa. Argentiina vaikutti hermostuneelta ja ylivirittyneeltä. Keittiöpsykologin analyysinä voisi kirjoittaa, että viime vuosien aikana kerätyt paineet yhdistettynä jalkapallohistorian Argentiinalle rakentamaan taakkaan ovat paineistaneet joukkueen siihen pisteeseen, että se käy koko ajan ylikierroksilla. Rentous ja peli -ilo puuttuvat. Islannin tilanne on täysin päinvastainen. Siltä ei edelleenkään odoteta kovin paljoa. Jokainen voitto on ja jokainen tasapeli on suuri saavutus. Asukasmäärältään noin puolet Helsinkiä pienempi Islanti on jalkapalloihme jo sinänsä. Islanti pelaa aivan eri psykologisessa kontekstissa kuin Argentiina.

Argentiinan jopa sietämätön psykologinen konteksti kiteytyy tietyllä tavalla Diego Maradonan lapsekkaan pöhöttyneeseen hahmoon, joka jokaisessa ottelussa yleisön joukosta poimitaan. Maradona on Argentiinan suuruuden symboli ja Messi rinnastuu väistämättä tähän symboliin. Yksi Messin uran määreistä tulee olemaan se, miten hän menestyi maajoukkueessa. Siltä saralta ei tällä hetkellä ole paljoa positiivista kerrottavaa ja tiimalasin hiekan laskeutuessa vaikuttaa koko ajan todennäköisemmältä, ettei mitään kerrottavaa ole tulossakaan. Tähän kameramiehen leikkaus Maradonaan ja ymmärretään se, että kun keskustellaan maailman parhaista pelaajista ja joukkueista, kriteerit ovat säälimättömät riippumatta siitä, miten reilu tai epäreilu asetelma lopulta on. Tällä hetkellä asetelma on se, että Maradona onnistui siinä, mikä Messiltä näyttää jäävän väliin eli maailmanmestaruuden tuomisessa omalle kansalleen.

Mikäli Messi olisi islantilainen, uruguaylainen tai vaikka portugalilainen, tilanne olisi perustavanlaatuisesti eri koska häneltä ja hänen joukkueelta ei odotettaisi maailmanmestaruutta. Argentiinalaisena Maradonaan rinnastuvana ikonina maailmanmestaruus on jotain jonka kuuluisi tulla vähän kuin omalla painollaan. Nyt kun tämä ei ole tapahtunut ja sillä on vähintäänkin kiire tapahtua, nousee Messin henkilökohtainen odysseia joukkuetta suuremmaksi ja se häiritsee kokonaisuutta niin paljon, että se saattaa jäädä Islannin kanssa tasapeliin tai hävitä Kroatialle 3-0.

Messin Islantia kritisoivat kommentit tasapelin jälkeen olivat mahdollisia oireita siitä, tilanne on mennyt yli. Samoin kuin Kroatia -pelissä Argentiinan pelaajilla tuntui alusta alkaen menevän hirvittävä määrä energiaa tuomarille mussuttamiseen. Joukkue tanssii tangoa liian korkeilla koroilla eikä meinaa pysyä pystyssä. Joskin se ei vielä ole pudonnut jatkosta, mutta relevantti kysymys myös on, että onko tällä Argentiinalla hirvittävästi jatkopeleissä annettavaa. Tarvittaisiin ihmetekoja ja niille mielellään aina suo oman tilansa, mutta jumalienkin apu käytettiin jo vuonna 1986.

Viinikuvaus: ylikypsä ja vaatisi pitkähkön hapettumisen

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Thorin krapula

Islannin tarunhohtoinen tarina päättyi eilen


Islannin ihmejuna jäi eilen tylysti Pariisin asemalle. Ennakkoon vahvempi Ranska ratkaisi pelin nopeasti. Peliä ruodittaessa on tietysti ymmärrettävä, että vastakkain olivat kaksi perinteiltään ja pelaajamääriltään aivan erilaista jalkapallomaata. Ranska on yksi maailman parhaista jalkapallomaista, millä tahansa mittareilla mitattuna ja Islanti enemmänkin uusi tulokas, jonka pelissä ja jalkapallokulttuurissa osaset ovat loksahtaneet nopeasti ja poikkeuksellisen lujaa kohdalleen. Katsoin itse Islannin molemmat karsintamatsit Hollantia vastaan, ja huolimatta siitä, että Hollanti on Ranskaa heikompi joukkue, jäi Ranska-Islanti – ottelusta sellainen kuva ettei Islanti ollut aivan parhaimmillaan. Mitä siis tapahtui?

Islannin valmentaja Lars Lagerback ehti ottelun jälkeen jo kommentoida, ettei ollut tyytyväinen Islannin mentaaliseen puoleen. Hän sanoi joukkueensa tehneen helppoja virheitä. Lagerback uskoi itse selvästi voittoon ja välieräpaikkaan. Olisiko kuitenkin niin, että voitto Englannista tuli liian varhaiseen vaiheeseen? Englanti-voittoa juhlittiin kuin mestaruutta, vaikka turnausta oli vielä jäljellä. Olisiko niin, että jonkinlainen hyvänolon tunne oli hiipinyt joidenkin pelaajien ihon alle ja he eivät olleet pelissä niin läsnä kuin sen taso olisi vaatinut? Ranska rankaisi surutta.

Peli sinänsä noudatti ihan odotettua kaavaa. Ranska hallitsi peliä. Islanti vetäytyi ja pyrki suoraviivaisiin vastahyökkäyksiin. Taktisena twistinä oli se, että Ranska pudotti välillä prässinsä puoleen kenttään ja antoi Islannin tulla rauhassa ylemmäs avaamaan peliä. Tällä Ranska sai estettyä Islannin nopeat hyökkäykset ja pidettyä välimatkat omalla kenttäpuoliskolla tiiviinä, jolloin teknisesti hieman taitamattomamman Islannin olisi vaikeampaa rakentaa peliä. Ideana tämä oli varmasti pätevä, mutta Islanti pääsi silti puolittaisiin maalipaikkoihin fyysisyytensä ja kaksinkamppailuvoimansa ansiosta. Pelin kulkua yleisesti katsoessa kyseessä oli siis edelleen kumman tahansa peli.

11 minuuttia pelattu, Ranska pitää pallo omalla kenttäpuoliskolla ja Islannilla on hyvin koko joukkue pallon alla. Blaise Matuidi pelaa pari helppoa syöttökombinaatiota lähellä olevien pelaajien kanssa, pääsee puolen kentän hujakoille, antaa pitkän vapauttavan syötön Olivier Giroudille, joka painaa pallon maalivahdin jalkojen välistä maaliin. Maali tulee kuin tyhjästä.

Tilanne ei lähtökohtaisesti ollut kovinkaan vaarallinen. Selkein virhe on se, että Kari Arnason päästää Giroudin hiipimään selkänsä taakse. Hän on myös muuta puolustuslinjaa hieman ylempänä eli paitsioansa pettää. Giroud on syötön lähtiessä muutaman ratkaisevan askeleen edellä ja karkaa läpiajoon. Pieleen menee myös se, että Islannin oikea puolustaja Birkir Saevarsson yrittää katkaista syöttöä, pallo leijailee hänen ylitseen ja samalla Saevarsson jää pelitilanteen ulkopuolelle. Giroud ei ole laukaisutilanteessa parhaassa mahdollisessa kulmassa. Islannin maalivahti tulee varovasti vastaan. Laukaus on hyvä ja painava, mutta painuu sisään oikeastaan ainoasta mahdollisesta paikasta eli Hannes Haldorssonin jalkojen välistä. Väkisinkin tulee mieleen, että olisiko Haldorsson voinut pelata tilanteen toisin eli tulla aktiivisemmin peittämään laukausta. Tilanteessa Islannin maalilla ei ole muita Ranskan pelaajia eli syöttö keskelle ei ollut vaihtoehto.

Nopea avausmaali ei ole mikään katastrofi, vaikka se asettaakin Islannin hankalaan tilanteeseen. Peli- ilme ei sinänsä muutu avausmaalin jälkeen miksikään. Seuraava tapahtuma onkin Ranskan toinen maali. Antoine Griezmann antaa sisäänpäin kiertävän kulmapotkun maalille, Paul Pogba pelaa vahvasti ja junttaa pallon maaliin. Jon Bödvarrson ei pelaa tilannetta tarpeeksi kovaa. Kyseessä on kuitenkin 190cm pitkä ja 85kg painava pelaaja, jolla pitäisi pääpalloja puolustettaessa olla ylempi käsi vastustajaan nähden. Ongelma ei ole niinkään siinä, että hän ei voita palloa, vaan siinä ettei hän kykene edes horjuttamaan Pogbaa ja Pogban pusku lähtee voimalla alaspäin.

Ranska on ollut viimeistelyssään kliininen ja Islanti on haavoitettu. Se on periaatteessa pelissä vielä mukana. Tässä vaiheessa maalintekotilanteet ovat suunnilleen tasan, mutta Islannin virheet ovat olleet painavia ja ne ovat maksaneet maaleja.

Mentäessä ensimmäisen puoliajan loppua kohden pelin kuva on sellainen, että Islannin olisi parasta vain päästä 0-2 – tilanteessa puoliajalle. Skenaario näyttääkin toteutuvan, kunnes Gylfi Sigurdsson menettää luvattoman helposti pallon keskikentällä. Ranska saa puolittaisen vastaiskun. Bacary Sagna pääsee keskittämään. Kaksi Islannin pelaajaa hyppää samaan palloon, joka leijailee Griezmannille. Hän siirtää pallon taakseen Dimitri Payet:lle, joka ottaa kosketuksen sivuun sille puolelle, missä kaksi Islannin pelaajaa on tavoitellut pääpalloa ja laukoo pallon maaliin. Islannilla on tilanteessa kahdeksan kenttä pelaajaa pallon alla. Lisäksi tilanne ei kehity erityisen nopeasti, mutta silti kukaan ei ehdi blokkaamaan laukausta, vaan puolustuslinjaa makaa paikallaan sen sijaan, että se aktiivisesti liikkuisi palloa kohden. Jälleen kahden (pallon menetys + kahden puolustajan pelaaminen samaan keskitykseen) täysin vältettävissä olevan virheen seurauksena pallo on maalissa.

Kyyti on tässä vaiheessa kylmää. Islanti kaipaa puoliaikaa enemmän kuin mitään muuta. Pari minuuttia edellisestä selkä vastustajan maaliin päin oleva Giroud jatkaa pallon taakse. Näennäisen vaarattomassa tilanteessa Islannin puolustuslinja pettää. Arnason ei ole aivan keskittynyt tilanteessa ja kompuroi, Griezmann pääsee hänen selkänsä taakse ja viimeistelee tyylikkäästi 0-4 – osuman. Islannin tarina alkaa olla viimeisiä virkkeitä vaille valmis. Keskittyminen on pettänyt ja Ranska on rokottanut virheistä. Ranska ei ole laittanut Islantia mitenkään erityisen ahtaalle tai paineistettuun tilaan. Vaikuttaa että ottelu on ratkennut psykologisella tasolla. Islanti ei ollut täysin valmis tähän otteluun.

Islanti saa toisen puoliajan alkuun vielä maalin. Aivan hetkellinen toivon kipinä herää siitä, että suurin ihme on vielä näkemättä. Giroud sammuttaa kuitenkin Reykjavikin valot puskemalla pelin 1-5 – lukemiin. Tilanteessa Haldorsson pelaa itsensä ulos tavoittelemalla keskityspalloa, jota ei lopulta ole lähelläkään saada. Viimeinenkin Ranskan maali on seurausta henkilökohtaisesta ja vältettävissä olevasta virheestä.

Islannin tarina on poikkeuksellinen ja inspiroiva. Se pelasti kuitenkin turnauksen huonoimman puoliajan väärä joukkuetta vastaan väärään paikkaan. Siitä Islannista, joka dominoi otteluita Hollantia vastaan karsinnoissa ei oikein ollut pilketäkään Ranska –ottelun ensimmäisellä puoliajalla. Sikäli sääli, mutta Islanti ilmiönä on kuitenkin yksi asia, joka näistä kisoista tulee jäämään eloon ja josta riittää kerrottavaa vielä tulevien vuosien ajan. Kreikat jäi kuitenkin tekemättä.


Viinikuvaus: tyylikästä valaanpyyntiä, mutta lopussa puoliajan verran hapanta turskaa.

torstai 16. kesäkuuta 2016

Pienet marginaalit ja pienetsuuret maat

Albania on yksi EM-kisojen pirteistä keltanokista
Isäntämaa Ranska saa johtomaalin vasta varsinaisen peliajan viimeisellä minuutilla. Albania on roikkunut mukana ennakkoon selvästi parempaa joukkuetta vastaan. Tähän otteluun kiteytyy varsin kokonaisvaltaisesti EM-kisat tähän asti: tasaisia otteluita, joissa lopulta suosikki vie pienten marginaalien turvin täyden pistepotin. Pomppu sisään tai pomppu ulos ja Ranskalla saattaisi olla vasta kaksi pistettä kasassa. Myöskään Englanti, Espanja ja Saksa eivät vielä mitenkään vakuuttaneet, mutta ovat keränneet hyvään tahtiin pisteitä. Poikkeuksiakin kuvioon on: Islanti ei suostunut häviämään Portugalille ja Unkari vei ennakkosuosikki Itävaltaa.

Islanti, Unkari ja Albania ovat nyt jo näyttäneet, että 24 joukkuetta ei ole liikaa EM-kisoissa. Jalkapallo on tasokasta laajasti koko Europan alueelle. Islannin tarinassa on jo legendan ainekset. Altavastaajat voivat kirjoittaa vielä uskomattomia tarinoita näissä kisoissa. Siitäkään ei ole haittaa, että lohkokolmosia menee reilusti jatkopeleihin, koska nyt panosta riittää alkulohkojen viimesillekin kierroksille. Systeemi ei ehkä ole aivan reilu, sillä niissä lohkoissa, joissa viimeinen kierros pelataan muita myöhemmin, on enemmän taktikoinnin varaa. Mutta mitä sitten? Ei elämäkään usein ole reilua ja mikä tahansa joukkue pääsee varmasti jatkoon voittamalla kaikki alkulohkon pelinsä.

Jalkapallo maailman ykköslajina tarvitsee myös hyvää markkinointia ja hypeä ympärilleen. Mikä onkaan parempaa kohdennettua lajimarkkinointia kuin Albania EM-kisa-paikka. Olkoonkin niin että Albania saattaa hävitä kaikki pelinsä, mutta se ei silti ole ollut mikään heittopussi. Lisäksi kisahuumassa varmasti useampi lapsi, nuori, aikuinen ja vanhus pukee ensimmäistä kertaa nappulakengät jalkaansa. Jalkapallolla, lieveilmiöistä huolimatta, on varmasti positiivinen vaikutus sekä yksilöiden terveyteen että kansakuntien yhtenäisyyteen ja talouteen. Pallo peliin ja antaa katupölyn Tiranassa pöllytä

Viinikuvaus: Positiivinen yllättäjä, altavastaaja ja legendan ensimmäinen sivu

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Kauhistelua ja kaunistelua

Alkuillasta käyntiin potkaistussa Itävalta-Unkari –ottelussa kuuluu mukavasti historian havinaa. Ottelua voi katsoa mittelönä vanhan kaksoismonarkian mestaruudesta. Tämän päivän vivahteen otteluun tuo vauhdilla Fifa-rankingissa kivunnut Itävalta, jota on povattu yhdeksi kisojen mustaksi hevosista. Unkari futismaana herättää suomalaisissa myös varmasti tunteita. Collegehousuisen veskarin värittämä Unkari on viime vuosina ollut Suomen maajoukkueelle riittämättömyyden peili. Ottelussa, joka sinänsä ei ole kisojen hypetetyin, on riittävästi mausteita katettavaksi ja katsottavaksi.

Sitten on ryhmä huligaaneja, jotka hyökkäävät katsomon osien yli toisen joukkueen kannattajien kimppuun. Sitä ennen on ehditty tehdä suunniteltuja ja harjoiteltuja iskuja pitkin Marseillen katuja. Tilanne on vaikuttanut välillä samalta kuin Lähi-Idässä: useat epämääräiset ryhmittymät taistelevat keskenään. Kukaan ei oikeastaan osaa sanoa enää, että miksi, mutta mitään järkeä siinä ei ole.

Jalkapallo on hyvässä ja pahassa maailman kuva. Kun maailmassa on väkivaltaa, korruptioita ja rasismia, on sitä myös jalkapallossa. Silti viimeaikaiset väkivaltaisuudet ovat menneet reilusti kirjoittajan ihon alle. Ehkä siksi, että hyökkäykset ovat raukkamaisia ja kohdistuvat pääsääntöisesti heikompaan osapuoleen. Omille verkkokalvoille on piirtynyt kuva isästä kantamassa nuorta paniikissa olevaa poikaa pois kahakoivien fanien keskeltä. Reilu puolitoistavuotiaan tyttären isänä on helppo kuvitella itsensä vastaavan kaltaiseen traumatisoivaan tilanteeseen kaikkea liikkuvaa hutkivien apinoiden keskelle. Väkisinkin tulee mieleen, että luolista Stade de Francelle ei olekaan niin pitkä matka kuin halutaan uskoa.

Jos ihmiset haluavat syystä tai toisesta harrastaa toistensa pahoinpitelyä, pitäisi sille sitten luoda puitteet. Ranskassa mahdollisimman kaukana jalkapallostadioneista olisi varmasti lääniä, jonne voitaisiin aidata areenoita, joilla niin haluavat voisivat mätkiä toisiaan turpaan. Se ken leikkiin ryhtyy leikin kestäköön. Pahoin pelkään, ettei Andrew Bachen suunnitelma ollut rähistä vastustajan faneille ja kolistella näiden kalloja rautaputkella. Ilman minkäänlaista objektiivista näkemystä, mistä Marseillen tantereella oikein oli lopulta kyse, toivon, että joko UEFA tai karma iskee takaisin: Venäjä ja Englanti saavat puolestani jäädä alkulohkoon.

Sitten on illan pääottelu Portugali-Islanti. Itse olen odottanut nimenomaan tätä kohtaamista ensimmäisen kierroksen otteluista kaikkein eniten. Cristiano Ronaldon johtamat lusitaanit kohtaavat jalkapalloihmeen nimeltä Islanti. Portugali, jonka köli on raapinut arvokisoissa viime vuosina pohjaa, on kovassa paikassa kaikkea jalkapallon painovoimaa uhmannutta Islantia vastaan. Jatkuuko Islannin ihme vai liittykö Portugali siihen ennakkosuosikkien kerhoon, joka kääntää pienet marginaalit edukseen ja lyö laidalta ennalta heikomman vastustajansa. Juuri tällaisista otteluista jalkapallon arvokisoissa on kyse ja juuri tällaisten otteluiden taika häivyttää taas hetkeksi rystysten ja rautaputkien pelkurimaisen kalinan.

Viinikuvaus: kuumaa, kylmää, jääkylmää ja tulikuumaa


Futista ja Viiniä myös Facebookissa: http://www.facebook.com/futistajaviinia/ ja Twitterissä: http://twitter.com/futistajaviinia

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Islanti-Kazakstan: riittävä tulos

Islannin shokkivoitto Hollannista avasi Islannille ensimmäisen turnauspallon EM-kisoihin. Ensimmäinen turnauspallo olisi kotiottelu ennalta heikompaa Kazakstania vastaan. Ottelun psykologinen puoli saattoi olla haastavampi, mitä Hollantia vastaan. Aiemmin altavastaajan viitan alla sotakirveitään menestyksekkäästi kalistellut Islanti oli selkeä suosikki: kaikki odottivat Islannin voittavan. Samalla kuitenkin yksi piste riittäisi varmistamaan lopputurnauspaikan.

Islanti lähtee hyvin samanlaisella peli-ilmeellä Kazakstania vastaan kuin muutamaa päivää aiemmin Hollanti-ottelussa. Se vaihtelee prässiään pelin mukaan. Välillä  Islanti häiritsee Kazakstanin avauspeliä ylhäältä asti aktiivisella kolmella kärkiprässääjällä ja välillä se vetää pakkansa tiiviiksi omalle kenttäpuoliskolle kahden kärkiprässääjän passiivisesti ohjatessa Kazakstanin avauspeliä. Hyökätessään Islanti paineistaa Kazakstanin puolustusta pitkillä avauksilla. Paineistuksesta seuraa erikoistilanteita. Etenkin pitkiä rajaheittoja Islanti on selvästi harjoitellut ja niihin Islanti panostaa. Lisäksi pitkillä avauksilla se pääsee suoraan ohittamaan vastustajan keskikentän ja sen omat keskikenttä miehet nousevat aktiivisesti tukemaan hyökkäyksiä vastustajan keskikentän ja puolustuksen väliin. Perusryhmityksenä Islannilla on 4-4-2.

Varoituksenomaisesti ensimmäinen maalipaikka tulee noin vartin kohdalla Kazakstanille. Kazakstanin vastahyökkäykset lähtevät toistuvasti nopeasti ja suoraviivaisesti Islannin puolustusta kohti. Jo ottelun alkuvaiheessa käy selväksi, että Islanti saisi tehdä täyden päivätyön, mikäli mielisi pistää EM-karsinnat pakettiin Kazakstania vastaan. Hieman tahmean alun jälkeen Islanti alkaa saamaan parempaa otetta ottelusta ja pystyy luomaan pari puolittaista maalipaikkaa. Islannin rynniessä ensimmäisen puoliajan loppu pelataan käytännössä yhtä maalia. Puoliajalle lähdettiin kuitenkin maalittomassa tasatilanteessa.

Heti toisen puoliajan alussa Islannin Kolbeinn Sigthorsson prässää aggressiivisesti ja ottaa kovan avauksen kroppaansa: jälleen yksi islantilaisen taistelutahdon kuva. Kazakstan on kuitenkin hyvin mukana toisen puoliajan alussa ja sen nopeat hyökkäykset luovat uhkaa Islannille. Lisäksi Kazakstan pystyy vastaamaan hyvin islantilaisten fyysisyyteen. Kazakstan puolustaa syvältä omalta kenttäpuoliskoltaan. Vaikka Islanti näennäisesti hallitseekin peliä, se ei meinaa päästä kunnon maalintekopaikoille. Kazakstan puolustaa tehokkaasti myös Islannin lukuisat erikoistilanteet. Ottelun loppua kohden mentäessä Kazakstan pysyy edelleen hyvin pelissä mukana. Kazakstan saa jopa pientä yliotetta Islannista. Jalkapallo on tulosurheilua ja islantilaisten takakaraivoissa varmasti kolistelee se, että tasapeli riittää tästä ottelusta.

Loppua kohden ottelu meinaa mennä pallotteluksi, mutta se saa vielä yhden twistin. Islannin kapteeni Aron Gunnarson ajetaan ulos toisella keltaisella pari minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä. Kazakstan ei kuitenkaan lähde lyömään lisävaihdetta sisään vaan pitää loppuajan palloa. Laugardalsvollurin stadion räjähtää. Islanti EM-kisoihin.


Viinikuvaus: riittävä viimeistely hienolle pohjatyölle

torstai 3. syyskuuta 2015

Islanti rutiinivoittoon Hollannista

Hollannin ja Islannin EM-karsintojen toisessa kohtaamisessa tarinan raamit olivat selvät. Hollannin olisi haettava voittoa riskilläkin. Islanti olisi tyytyväinen pisteeseenkin. Lisämausteensa otteluun toi se, että Danny Blind valmentaisi ensimmäistä kertaa Hollantia. Islannin pelisuunnitelmana oli pallonhallinnan luovuttaminen Hollannille ja se pyrki vastaiskuissaan pelaamaan pitkillä palloilla Hollannin puolustuslinjan taakse. Kello kävi Islannille ja se lähti välillä korostetun hitaasti omiin hyökkäyksiinsä.

Hollannin puskiessa Islannin puolustusmuuriin ensimmäisen puoliajan paras maalipaikka tulee Islannille. Pallo keskitetään vasemmalta laidalta takatolpalle, josta Johann Gudmundsson jatkaa pallon suoraan ilmasta maalin eteen. Jon Dadi Bodvarssonilla on vapaa tontti pistää pallo pussiin, mutta hän ei osu palloon ja pelin ensimmäinen maali jää tekemättä. Hollannilla on pari puolittaista paikkaa, mutta Islanti vaikuttaa kontrolloivan kokonaiskuvaa. Islanti löytää tilaa pitkillä palloilla myös Hollannin puolustuslinjan edestä. Ensimmäisen puoliajan haukkakohta tulee, kun Kolbeinn Sightorsson ajaa voimalla kaksinkamppailuun Bruno Martins Indin kanssa. Martins Indi provosoituu ja kolhaisee Sightorssonia kyynärpäällä: Punainen kortti ja Hollanti alivoimalle. Islanti nostaa heti punaisen kortin jälkeen prässiään ja Hollannilla on vaikeuksia avata peliään.

Toisen puoliajan alussa Gregory Van der Wiel taklaa riskillä rangaistusalueella Islannin Birgir Bjarnasonia. Pallo pilkulle. Rangaistuslaukauksen painaa sisään Gylfi Sigurdsson. Laukaus ei ole teknisesti parhaimmasta päästä, mutta kuten koko Islannin EM-projektissa, siinä on tarpeeksi voimaa ja tahtoa takana. Pallo painuu vastustamattomasti Jasper Cillessenin käsien kautta maaliin. Islanti ottaa lopullisen tuntuisen niskalenkin Hollannista. Ei voi kuin hämmästellä, miten tämä jalkapallon kääpiö dominoi vieraskentällä yhtä Euroopan suurmaata vastaan. Hollanti alkaa lannistumaan eikä se lähde tappiotilanteessa enää edes kovin aktiivisesti prässäämään, kun Islanti pyörittää palloa puolustuksessaan. Islanti selvästi nauttii tilanteesta.

Hollanti saa vielä lopussa hyvän kirivaihteen päälle ja se pääsee väliin helponnäköisesti laukaisupaikkoihin, mutta viimeinen terävyys maalintekopaikoissa uupuu. Islanti vie pisteet miehekkäällä esityksellä. Islannin pelikirjasta löytyivät kaikki voittamisen elementit. Ottelu horjuttaa rajusti perinteisiä Euroopan jalkapallon voimasuhteita. Wesley Sneijder ei meinaa sulattaa tappiota, vaan jää mussuttamaan tuomareille pelin jälkeen. Islanti on kypsyttänyt Hollannin taktisesti puhtaalla pelillä, hyvällä fyysisellä preesensillä ja taistelutahdolla. Sen historiallinen arvokisapaikka on enää yhden pisteen päässä.

Viinikuvaus: kaikki voittamisen elementit ja pohjoista tuulta

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Islannin jalkapallotauti

19.11.2013 Kroatia-Islanti toinen play off-ottelu (ensimmäinen ottelu päättyi Reykjavikissa 0-0)

26 minuutin kohdalla Ivan Rakitic keskittää matalan pallon vasemmalta laidalta. Ivan Perisic sutii pallosta ohi ja pallo ohjautuu hieman onnekkaasti Mario Mandzukicille, joka ohjaa vastustamattomasti pallon maaliin. Islanti on edelleen yhden maalin päässä MM-paikasta

38 minuutilla Mandzukiz ottaa pallon haltuunsa. Harmittomassa tilanteessa hän suojaa palloa taklaamalla jalkapohja edellä Johan Gudmundssonia. Mandzukiz lentää suoralla punaisella kortilla ulos.

46 minuuttia pelattu. Darijo Srna saa pallon rangaistusalueen kulmaan. Hän laukoo suoraan pomppivan kudin, joka uppoaa hieman helposti Hannes Halldorssonin ohi. Kroatia karkaa tavoittamattomaan 2-0 johtoon ja Islannin aivan poikkeuksellinen MM-kisakampanja ei yllä aivan maaliin asti.

Islanti on noussut jalkapallossa aivan Pohjoismaiden kärkitasolle


Sanotaan että nykyään Islannista on helppo löytää henkilö, joka tuntee jalkapallon läpikotaisin. Maassa on eniten UEFA:n A ja B-valmentajalisenssin omaavia valmentajia pelaajaa kohden. Islannin jalkapallon evoluutio on ollut räjähdysmäisen nopeaa. Sen alkusysäys oli kun 17-vuotias Eiður Guðjohnsen vaihdettiin isänsä Arnór Guðjohnsenin tilalle ystävyysottelussa Viroa vastaan. Eiður Guðjohnsenista kasvoi islantilaisen urheilun legenda ja roolimalli, jonka jalanjäljissä tuhannet lapset ja nuoret opettelevat askelharhautuksia, sisäteräsyöttöjä ja oikeanlaista sijoittumista pelikentällä. Islannissa on tyypillistä aloittaa jalkapallo 2,5-3-vuotiaana.

Toinen alkusysäys oli Islannin talouskriisi. Talouskriisin aikana valmentajakursseille hakeutuvien määrä moninkertaistui. Ilmiö on varmasti monisyinen, mutta tavallaan siinä luotiin pohjaa uudelle vientituotteelle: islantilaiselle jalkapallolle. Suomalaisesta perspektiivistä katsottuna saman vivahteinen projekti saattaisi olla toisinnettavissa. Toki se vaatisi voimakasta konventionaalista tahtotilaa ja vanhojen rakenteiden ravistelemista.

Islantilainen jalkapallokulttuuri on aivan poikkeuksellista. Vajaa 320 000:nen asukkaan maassa melkein jokaisesta kylästä löytyy ammattivalmentaja. Valmentajat ovat kylien ja kaupunkien ylpeyden aiheita. Lisäksi melkein jokaisella seuralla on tekonurmi, jossa lupaavia nuoria jalkapalloilijoita voi harjoituttaa vuoden ympäri. Valtio on rahoittaa aktiivisesti kenttien ja muiden harjoitusolosuhteiden rakentamista. Pohjoisilla leveysasteilla tämä on valmennuksen ohella yksi keskeisiä elementtejä sille, että nuoret islantilaiset futaajat ovat viime vuosian vallanneet Euroopan eri kolkkia. Islantilaisia pelaa ammattilaisena ulkomaisissa sarjoissa noin 70. Se on suunnilleen saman verran, mitä suomalaisia.

Islannin oma pääsarja on puoliammattilaissarja. Sikäli kun nuoret haluavat menestyä jalkapallossa heidän lähdettävä nuorena maailmalle. Islantilaista kansallista identiteettiä leimaavat karuissa oloissa selviäminen ja sen heijastumana taistelutahto. Islantilainen taistelutahto käsitteenä ei sinänsä poikkea hirveästi suomalaisesta sisun-käsitteestä. Islantilaiset pelaajat ovat saaneet ulkomaisilta valmentajilta kiitosta mentaalisesta vahvuudestaan. Islantilaisia pelaajia on kiitetty korkeasta työmoraalista ja periksi antamattomuudestaan. Tulosten perusteella mentaalinen vahvuus on tarttunut poikkeuksellisen tiukasti Islannin tämänhetkiseen maajoukkueeseen. Samalla suomalaisesta ’läpi harmaan kiven'- mentaliteetista ei viime vuosina maajoukkueen osalta ole päästy nauttimaan.

Taistelutahto on islantilaisen jalkapalloilijan ominaispiirre


Islanti on tällä hetkellä EM-karsintojen A-lohkon kärjessä 15 pisteellä. Sillä on kahden pisteen kaula Tšekkiin ja viiden pisteen kaula Hollantiin. Huolimatta kovasta tuloskunnosta ja hyvästä hypestä se ei missään nimessä vielä ole varma jatkoon menijä. Islanti pelaa huomenna vaikean vieras pelin Hollantia vastaan. Sen jälkeen Islanti pelaa kotonaan Kazakstania ja Latviaa vastaan. Karsintojen viimeisellä kierroksella lokakuussa vastassa on vieraskentällä Turkki. Voi olla että henkisen kantin todellinen kestävyys punnitaan tuolloin Istanbulissa. Jo nykyiselläänkin Islannin menestys herättää toivoa ja levottomuutta muissa pienissä jalkapallomaissa. Jos Islannissa, niin miksi ei meilläkin...

Viinikuvaus: oikeita ratkaisuja, kuumia lähteitä, tekonurmia ja voimakasta tahtotilaa

Kuvat

1. Helgi Haldorsson https://www.flickr.com/photos/8058853@N06/5800536928/
2. David Lee https://www.flickr.com/photos/davidjlee/20600549812/

Lisää luettavaa:

https://sports.vice.com/en_us/article/life-as-struggle-how-iceland-became-the-worlds-best-pound-for-pound-soccer-team

http://www.skylinesoccer.org/why-i-am-a-fan-of-icelandic-soccer/

http://www.sportbloggid.net/blog/2015/1/23/how-come-iceland-are-so-good-all-of-a-sudden