Sivut

torstai 8. syyskuuta 2022

AFC Campus-FC RP: torstain tarinoita

Kaupungilla tulee vastaan eri värisiin haalareihin pukeutuneita opiskelijoita. Ilta on vielä suhteellisen lämmin ja Yläkentän valotaulu tiedottaa 17:sta celsiuksesta. Aika tarkkaan kuusitoista vuotta sitten vielä hieman lähempänä talvea kirjoittaja on itse ollut peliä isännöivän AFC Campuksen joukkueessa päättämässä kautta Pansion hiekalla. Ottelussa Pansion Vintiöitä vastaan oli panoksena nousu nelosdivariin, mutta tuolloin AFC Campus hävisi skandaalinkäryisen ottelun Pansion hämärässä 3-1 ja päätyi brändinsä mukaisesti sarjakolmoseksi.

Puffettia ei ole ja asia oli myös selkeästi viestitty. Termari saattaisi olla vaihtoehto tai sitten oluttölkit, joita napsahtelee auki katsomossa. Rokki rämisee ja Ruskon kannattajapäädystä pöllähtää sinistä ja valkoista savua. FC RP on noussut vauhdilla kirjoittajan tietoisuuteen eloisan kannattajaryhmänsä nostattamana. Yläkentälle se on saanut mukaansa toistakymmentä ääneenkannattajaa. Vastaavaa liikehdintää ei tietääkseni läntisen-Suomen alasarjoissa ole eli Ruskolla tehdään vahvasti omaa juttuaan tunnetuksi.


Perusmeininkiä läntisen-Suomen vitosessa

Ottelu poljetaan käyntiin. AFC Campus on paremmalla jalalla liikkeellä ja se saa painettua pelin FC RP:n kenttäpuoliskolle. Campus tuo hyökkäyksiään erityisesti oikealta laidalta, ja vaikka kaista pysyy samana, niin ovelalla tavalla numerot paidan selyksessä vaihtuvat. Aktiivisimpana laidalla hääräävät Heikki Härmävaara ja Jerker Bäckström. Rusko puolustaa hyvin, mutta pallon riistojen jälkeen sillä on vaikeuksia saada hyökkäyksiään syvyyteen, mikä palauttaa aina paineen Ruskon kenttäpuoliskolle. 


AFC Campus oli aktiivinen erityisesti oikealla laidalla

Celsiukset laskevat kuuteentoista. 

Pallo lentää taka-aidan yli ja hiljalleen pimenevässä illassa sen löytyminen ei ole ihan itsestään selvää. Campus viljelee erittäin paljon  liukutaklauksia ja se on melko fyysinen joukkue muutenkin. Ruskon kannattajat tuovat otteluun omalla energiallaan tietyn lisätwistin, johon sekä tuomariston että molempien joukkueiden on sopeuduttava. Ruskon kannattajat osoittavat suosiotaan erityisesti onnistuneista harhautuksista, minkä kautta he elävät todeksi somesloganiaan ”Varsinais-Suomen tai ehkä jopa koko maan viihdyttävimpänä seurana.”. Ero sen välillä kuka Ruskossa on päätynyt pelaamaan ja kuka kannattamaan vaikuttaa aika hiuksenhienolta. Vesipulloa nakataan katsomosta FC RP:n Roni Salmen suuntaan sillä saatteella, että tämä on yhden taklauksen vastustajalle velkaa. 

Varttisatasen kohdalla Campuksen Sakari Härmävaara puskee kulmasta ylärimaan. Pian tämän jälkeen Ruskon varsin varmaotteisesti esiintynyt maalivahti Jesse Juutilainen nappaa tuplatorjunnan tilanteesta, jossa Juutilaista koetelleen ensin rankkarialueen rajalta ja sitten riparista vielä etukulmalta. 

Lopulta Campus kuitenkin onnistuu maalinteossa, kun Heikki Härmävaara tuo palloa oikealta laidalta (mistäs muualtakaan) ja kääntää sen matalana keskelle, josta Bäckström suuntaa sen maaliin: 1-0. Peli ei paljo vanhene tästä, kun Juutilainen vääntää keskityspallosta Campuksen hyökkäyksen kanssa. Pallo ajautuu boksin oikeaan kulmaan, jossa tenttipaikkaansa pitävä Matti Välimäki sivaltaa sen puolivolleystä takakulmaan: 2-0 ja näissä lukemissa pidetään taukoa.

Celsiukset laskevat viiteentoista.

Taukoa ei tarvita koko varttia ja se on sikäli hyvä, että Yläkentällä kiirettä piti vielä tämänkin pelin jälkeen. Jos Ruskolta kaivattiin ensimmäisellä puoliajalla lisää liikettä hyökkäyksiin, niin toisen puoliajan alussa sitä piisaa. Toisen puoliajan alkajaisiksi Roni Salmi pomputtaa Urho Tuomisen läpi. Tuominen ja Rusko eivät vielä onnistu maalinteossa. Pallo laskeutuu uudemman kerran Salmelle oikeaan laitaan ja Salmi yllättää Elias Peltosen etukulmasta napakalla kudilla: 2-1. Sininen pilvi pöllähtää ja ruuti haisee.

Campus saa Ruskon kavennuksen jälkeen muutamankin hyvän paikan, mutta ottelun draaman kaaren kannalta on hyvä ettei se hyödynnä niitä heti ja peli pysyy maalin pelinä.

Kentällä kolisee ja yksi Ruskon pelaajista jää tekonurmelle pötköttelemään päätään pidellen. Vieraskannattajien suureksi hämmästykseksi peliä ei vihelletä poikki ja Sampo Kallio hieroo intiaanisuolaa sinipaitojen arpiin pistämällä pallon Juutilaisen vartioimaan pömpeliin: 3-1. Pian tämän jälkeen Campus sahaa Ruskon puolustuksen palasiksi ja Bäckström petaa Aleksi Pajariselle puttipaikan: 4-1 ja vieraskannattajien mielestä maali oli paitsioon päin kallellaan.

Kaksimerkityksinen ”Turve! Nuija!” huuto halkoo pimenevää Urheilupuistoa.

Celsiukset laskevat neljääntoista. 

Peli on tulosmielessä aika lailla taputeltu. Pohkeiden selvästi jo osalla painaessa mittaillaankin vielä hermokontrollia, joka molemmilla joukkueilla muutamista tukkanuottaisista huolimatta kestää pelin arvoisesti eli mitään varsinaisia ylilyöntejä ei lyödä. Katsomoon nousee porukkaa Paattisista ja kirjoittajan selventäessä sekä sarjatasoa että ottelun tilannetta heilahtaa kaukaa komea kuti, joka putoaa Juutilaisen vartioiman maalin ristikkoon. Sekä kudin lähettäjä että vaihdosta sisään tulleen Petri Rautiaisen laatukeskitys jäävät kirjoittajan tutkan ulkopuolelle.


Pienistä lisähöysteistä huolimatta peli saatiin pelattua rehdisti loppuun asti


Peli päättyy. FC RP:n pelaajat käyvät vielä suurenmaailman malliin pienissä ryhmissä kiittämässä kannattajiaan.

Viini: tenttikirjoja, ruutia ja sinistä savua 





2 kommenttia: