Sivut

sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

Matkalla: FC Haka-FC Inter

Oikealle! hihkaistaan vierestä ja pyöräytän auton pienelle soraparkkipaikalle. Autosta kömpii ulos uninen konklaavi. Tehtaan kenttä näkyy puiden välistä ja portilla se tituleerataan Suomen kauneimmaksi.

Kauneimmasta voidaan keskustella...


Meidän sisäänkulun sektori on stadionin toisella puolella, joten lähdemme kiertämään stadionia pientä puistotietä pitkin. Kesken matkan puiden raosta avautuu reitti stadionin toiseen päätyyn.

-Kokeillaanpa oikaista tuosta!

Pian meitä vastaan kiiruhtaa järjestysmies. Ollaan koko perheen voimin tallusteltu niin sanotusti pummilla sisään. Tunnustamme olevamme ulkopaikkakuntalaisia, jotka valitsivat oikoreitin hieman yltiöoptimistisesti ja potentiaaliset ongelmat kaikkoavat sillä silmänräpäyksellä.

...ja suunnilleen tästä pääsee oikaisemaan


-Onhan teillä nyt liput sentään?
-On meillä!
-Menkää tuo mäki ylös ja sitten porteista ulos, jotta voitte tulla uudelleen puolen tunnin päästä sisään.
-Näin tehdään!

Aurinko helottaa kuumasti katsomoon ja hiki lähtee virtaamaan selkää pitkin. Hakapeliitat avaavat ensin äänensä. Sitten eri puolilla stadionia kääritään auki sekä Ultraboyzien että Armadan lakanat. Kuuluttaja toivottaa Interin pelaajat kannattajineen tervetulleeksi. Tapahtuma säteilee hyvää energiaa.

Hyvää energiaa säteilee myös Inter. Hakan puolustus ei saa siivottua Kevin Kouassivi-Benissanin keskitystä väljemmille vesille ja Liliu tällää Interin johtoon, kun vain reilu minuutti on pelattu. Vierasjoukkueen näkökulmasta ilahduttavaa on se, että maalin maestroina toimivat Honka -matsin jälkeen uusina avauskokoonpanoon nousseet veijarit. Maalin aiheuttama spontaani pystyyn pomppaaminen keskellä kotijoukkueen kannattajia herättää myös pientä hilpeyttä ja perusluonteen vastaisesti toimimiseen liittyvää keskustelua vaimon suunnalta. En osaa oikein muuta kuitata kuin että tätä varten täällä käydään. Tällaisten keskuteluiden tarkemmille analyyseille lienee myös omat ja paljon suuremman yleisön tavoittavat bloginsa.

Tytär tarttuu toiselta puolelta stadionia tuleviin Inter Turku -huutohin. On meitä täälläkin katsomonosassa.

Liliu teki Interin avausmaalin


Inter on kevyellä jalalla liikkeellä. Sillä on mahdollisuus painaa ensimmäiseen varttiin pari maalia lisää. Sekä Aleksi Paananen että Anthony Annan löytävät yksinkertaisilla ja helponnäköisillä liikkeillä tilaa staattiseksi jäävän kotijoukkueen muodon keskeltä. Peli virtaa jouhevasti ja hallitusti Hakan puolustuksen selustaan. Inter on vaarallinen niin peli- kuin erikoistilanteissa. Suoraan otsaan porottavasta auringosta huolimatta vierasjoukkueen peliä on ilo katsoa. Hakan maalilla Michael Hartmann saa laittaa ottelun alussa parastaan.

Inter löysi hyvin tilaa hyökkäyksilleen


Liekkö sitten liika kepeys iskenyt vierasjoukkueeseen vai lämpenivätkö tehtaanpojat hieman viiveellä. Niin tai näin. Haka pääsee peliin paremmin mukaan, kun parisenkymmentä minuuttia on pelattu. Erityisesti oikealla laidalla Jami Kyöstilä ja Samuel Chidi ovat pelipäällä ja saavat luotua tilanteentynkää Interin maalille. Tehtaan kentän legendaarinen ja manuaalisesti ylläpidettävä tulostaulu näyttää 0-1, kun siirrytään tauolle.

Toisella puoliajalla Interin pallollinen pelaaminen jatkaa hyvillä uomillaan ja on myrkkyä Hakalle, joka ei keksi keinoja punaisen vyöryn tulppaamisen. 55 minuuttia on pelattu, kun Connor Ruane keskittää pallon takatolpalle. Kouassivi-Benissan kääntää keskityksen keskelle Paanaselle. Paananen keinuttaa Hakan puolustusta kuin venettä ja keskeltä löytyy pallon mentävä reitti. Pallo suhahtaa siitä ja ylittää myös rantaviivan. Inter johtaa 2-0.

Inter on toisen puoliajan niskan päällä ja Hartmann joutuu venyttämään raajojaan Interin kutien eteen useammankin kerran. Erityisesti Kouassivi-Benissan hakee häränsilmää, mutta ei aivan osu. Omaan silmään näyttää, että tuomaristo kääntää kaikki kolikonheitot kotijoukkueen suuntaan. Joskin siitä kai kotiedussa on kyse. Keltalappuja vilahtaa pieni pakallinen, vaikka peli on suhteellisen siisti. Rikkeet ovat taktisia ja Inter voittaa ottelun.

Pelin päätyttyä yritämme tingata vielä reittiä auki siitä, mistä stadionille aiemmin tulimmenkin. Ulkopaikkakuntalaiset on kuitenkin tällä haavaa nähty ja meidät patistetaan samoille jalansijoille, mitä muutkin poiskulkijat käyttävät. Se on erittäin OK. Heikommin meinaa käydä kotikylän kannattajalle, joka ilmeisesti lopputuloksen hapattamana, ei tahdo ottaa järkkäreiden ohjeistuksia kuuleviin korviinsa, vaan pyrkii itsepintaisesti oikoreitille ja meinaa siksi tulla hapetetuksi. Tässäkin käy kuitenkin hyvin ja aurinko lähtee laskemaan sekä hienon kotimaisen jalkapalloiltaman että tehtaanpiippujen taakse.

Pelin lopputulema Tehtaan kentän legendaariselta tulostaululta


Paluumatka vuokramökille pitää sisällään vielä kaksi missattua liittymää, mutta ulkopaikkakuntalaisiahan tässä ollaan ja seuraava matsi on onneksi kotona.

Viinikuvaus: perinteisin välinein valmistettu hieman nokinen jalkapallokaupungin keitos.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti