ÅIFK-MaPS: sanansäilää ja mustelmia Yläkentällä

 

Alkava syksy laski kankaitaan Yläkentälle, kun kaikkien aikojen kolmosessa Kanarialinnut ottivat isännöidäkseen Maskun palloseuran. Sekä keltaisia että vihreitä värejä oli reippaanlaisesti katsomossa. Odotuksissa oli vauhtia, vaarallisia tilanteita ja vähintäänkin muutamia mustelmia. Buffetissa tarjotaan mestarimyyjän ottein makeaa kahvin ja vissyn kylkeen. Väistämme asiamiehen kanssa tarjouksen vedoten ”dieettiin”.

Kättä päälle ja Yläkentän kalinat käyntiin

ÅIFK on heti ottelun alusta alkaen vahva. Kanarialintujen hyökkäyksissä on sekä vauhtia että ajatusta. ÅIFK prässää myös verrattain korkealta, mikä yhdistettynä sen hyvin rullaavaan pallolliseen peliin, pakottaa MaPS:n puolustusasemiin. Kerta kerralta taklauksiin tulee puolin ja toisin enemmän painoa. Parinkymmenen minuutin jälkeen MaPS saa ensimmäiset vieraskannattajien lupauksia herättävät hyökkäyksensä, joiden toistuvana elementtinä on Jari Oksasen pörrääminen ÅIFK:n linjojen välissä.

Pelin kokonaiskuvan mukaisesti se on kuitenkin ÅIFK, joka pistää liikettä valotaululle. Kanarialintujen siivet piiskaavat vauhtia oikealla laidalla. Muutaman aika näyttävänkin pelivälineen siirron jälkeen Arman Palani saa pallon jalkohinsa. Palanin sisäänpäin kiertävä laukaus putoaa pyydykseen: 1-0 ja peliä on pelattu 31 minuuttia.

Mål, Mål, Mål, Mera Mål

Peli lämpenee tasaisen varmasti. Tuomaristo joutuu Yläkentän ilman alassa treenaamaan stoalaisuuttaan, sillä asiaa kolmikolle tuntuu olevan. Pikkukoiruuksia välähtelee eri puolilla kenttää ja punaisen kortin kerroin vaikuttaa putoavan jo reilusti alle kahden. ÅIFK pääsee oikealla laidalla pallonriistoon, jonka jälkeen Palani ottaa kuskausvuoron. Päätepysäkillään hän syöttää Alex Ålgarsin maalintekoneliöille. Ålgars ottaa tilanteen jäisellä viileydellä vastaan ja pysähtyy pallon kanssa. Käytännössä koko universumi mukaanlukien MaPS:n puolustus liukuu pientareen puolelle ja Ålgars puttaa pallon tyhjiin: 2-0 ja aika aloittaa tauko.

Tauolla kausikorttilaisille arvotaan ”Jalostajan” tuotepakettia. Buffa vetää hyvin. Futismaailman feedissä on HJK:n haastavalta näyttävää eurolohkoa ja Leedsin viime tuntien dramaattisia hetkiä pelaajasiirtojen deadline -päivänä.

MaPS tulee hyvällä sykkeellä toisen puoliajan alkuun. Kalapaikalle ensimmäisenä ehtii kuitenkin ÅIFK:n Jami Siirtola, jonka lähentelyiden eteen venyttää Henri Forsström, joka pääsee vielä irtopallontavoittelussa laittamaan niin sanotusti päätä väliin. MaPS saa pian tämän jälkeen oman vähältä piti tilanteensa, kun pitkin ottelua vaikuttavast hyökännyt Mikko Valtanen leikkaa vasemmalta laidalta boksiin. Kentän toisesta päästä kiikaroituna laukaus näyttäisi olevan menossa maaliin, mutta jotain ilmestyy eteen. Oma pelaaja on meidän arvauksemme.

Keltaista korttia nousee tasaiseen tahtiin ja väliin näyttää, että sellaisen tulee saamaan vielä jokainen kentällä ollut pelaaja. Henri Forsströmin kärsimykset jatkuvat, kun häntä moukaroidaan pallontavoittelutilanteessa vielä uudemman kerran. ÅIFK luo parikin hyvää maalipaikkaa. ÅIFK:n Atte Kirkko-Jaakkola ohjaa lyhyen kulman jälkeen maalin eteen putoava pallon rinnalla rimaan. Pian tämän jälkeen vaihdosta sisään tulleelle Elias Untamalalle putoaa pallo MaPS:n puolustuksen selustaan. Untamala on irti, mutta hänen nostonsa putoaa maalin ohi.

Jutulla

Illan hämärtyessä pelin draaman kaari kutsuisi MaPS:n kavennusmaalia. Sellaista rakentaa Aleksi Hagelberg, joka pudottaa hänelle osoitetun pitkän pallon  Eemeli Heimolalle. Heimolan volley lähtee hyvästä asennosta ja hyvälle radalle. Joni Rahila väläyttää tiikerin loikkansa ja torjuu. ÅIFK pitää prässinsä ylhäällä. MaPS kuskaa väliin varsin yksinkertaistetullakin mallilla palloa kohti Kanarialintujen maalia: pallo Aatu Hagelbergille, jolta mahdollisimman pitkä pallo Aleksi Hagelbergergille ja kaikki kynnelle kykenevät perään.

”Äijät hiljaa” -fraasilla keskeyttää Santeri Ojala ÅIFK:n hyökkäyksen ja MaPS:n puolustuksen välisen juttutuokion. MaPS hakee sinnikkäästi kavennusmaalia, mutta ÅIFK pitää taivaan ja Yläkentän portit suljettuina. ÅIFK ottaa hyvällä pelillä 2-0 voiton. Punaista kortti ei kummallekaan joukkueelle lopulta nouse.

Viini: värissä mustelman violettia, tuoksussa buffetin suolaista ja makeaa, maussa alkavaa Yläkentän syksyä

PS: Kirjoittajan kovakantisiin tuotoksiin voit tutustua alla olevista linkeistä:

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

https://www.aviador.fi/product-page/marsiin-muuttaneen-ihmisen-koti-ik%C3%A4v%C3%A4

Kirjat löytyvät todennäköisesti myös lähikirjastostasi!

ÅIFK-TPS Akatemia: ”Mål, mål, mål. Ett Mål”

Kesäinen Turku virittäytyi viikonlopun viettoon. Yläkenttä pistettiin juhlakuntoon kaikkien aikojen kolmosta varten, kun Turun vanhin jalkapallo seura ÅIFK sai vieraakseen TPS Akatemian. Kaivelen sinistä korttia lompakosta lipun lunastamista varten samalla, kun pelaajat odottavat pääsyä kentälle. Käskyn käydessä ÅIFK:n junnut ojentelevat käpäliään pelaajia kohti läpyjen toivossa ja erityisesti Arman Palania odotetaan. ÅIFK:n pelaajat kerääntyvät rinkiin samalla, kun TPS:n leirissä otetaan joukkuekuvaa.

Viimeiset rituaalit ja peli käyntiin

TPS tulee sähäkästi ottelun alkuun ja ÅIFK:n Joni Rahila joutuu jo parin minuutin kuluttua puuttumaan pelin kulkuun. ÅIFK on heti perään survomassa TPS:n boksissa omaa esikoistaan, mutta noin viisi laukausta sisällään pitävä viritelmä ei sytytä valoja vielä taululle.

Pelin varsinainen kuva alkaa piirtymään kymmenen minuutin kohdilla. ÅIFK ottaa matsin hallintaansa, TPS vetäytyy ja keskittyy vastaiskuihin. Yleisön junnuosasto pitää hyvää mekkalaa. Tarkkakorvaiset ja katseiset havaitsevat, että nuoriso-osasto on antanut Julius Långbackalle lisänimen ”Haaland”. Myös kannustushuudot todentavat tätä todellisuutta. ”Maaleja Åbo!” vaihtuu lennosta ”Maaleja Haaland!” huudoksi.

ÅIFK liikuttelee palloa maalivahdista alkaen hyvällä itseluottamuksella keltapaidalta toisella. TPS:llä on vaikeuksia päästä ÅIFK:n prässin alta kontrolloituihin hyökkäyksiin. Kanarialintujen Alex Ålgars ja Jeremias Kaari löytävät toisiaan hyvin pelinrakennus -toimissa. TPS:n puolustuksen keskusta pitää kuitenkin ÅIFK:n hyökkäykset hallinnassaan ja mitään ilotulittelua maalipaikkojen osalta ei lähde syntymään. Hiljalleen TPS saa myös paremmin hyökkäyksiään syvyyteen, mutta myös ÅIFK puolustaa boksinsa hyvin.

Rahila täräyttää purkupallon Yläkentän katsomon yli, mikä innostaa junnuyleisöä entisestään. Ensimmäisen puoliajan lopussa kuullaankin vielä lähes raivoisaa kannustusta. Kummankaan joukkueen venttiilit eivät falskaa ja tauolle mennään 0-0 -lukemissa.

Tauolla rokki pauhaa. Junnuja kirmaa kentälle ja TPS:n organisaatiolla vaikuttaa olevan paljon asiaa tuomaristolle ennen kuin toinen puoliaika pääsee alkamaan.

Jutulla ennen toista puoliaikaa

Toisen puoliajan alkajaisiksi Ålgars etenee energisesti vasenta laitaa, leikkaa keskelle ja kosiskelee sisäkierteisellä kudilla takayläkulmaa, mutta yliastutuksi menee. Pelin kasvot saavat ensimmäiseen puoliaikaan nähden korkeintaan pari pisamaa ilmeeseensä. ÅIFK hallitsee peliä. TPS luottaa vastaiskuihin, joita se saakin ensimmäistä puoliaikaa säännöllisemmin liikenteeseen ja joiden ketjutuksessa Onnipekka Pajula on vakijäsenenä.

Arman Palanin vapari

Arman Palani löytää hyvällä pystysyötöllä Kaaren TPS:n puolustajien välistä. Kaari tykittää vauhdilla kohti Lauri Järvisen kesäterassia ja hakee jalkansa vapaaksi. Järvinen peittää kuitenkin Kaaren kudin ja pitää pelin edelleen kiikareissa. 

Kotiyleisö selvästi odottaa ja hieman vaatiikin Kanarialintujen avausmaalia. Lopulta se myös sen saa. ÅIFK:n ikiliikkuja Ålgars haastaa vasemmalla laidalla TPS:n puolustusta ja pääsee kääntämään matalan pallon keskelle. Arman Palani painii TPS:n puolustuksen kanssa ja pallo jatkaa kulkuaan kohti takatolppaa, jonne itsensä ensimmäisenä vääntää Kaari ja koko ÅIFK:n melkoinen tahtomaali vie kotijoukkueen johtoon. Peliä oli pelattu 71 minuuttia, kun ”Mål, mål, mål! Mera mål” saadaan vapautettua äänentoiston puristuksista.

Mål, mål, mål! Mera mål!

Katsomossa käydään läpi Qppiksen historiikkia. ÅIFK saa virta maalistaan ja se saa tuotua sarjana hyvännäköisiä hyökkäyksiä TPS:n maalia kohti eikä vähiten loputonta energiaa ja juoksuvoimaa säteilevän Ålgarsin kautta. Maalit on perjantain osalta kuitenkin jo paketoitu ja ÅIFK ottaa täysin ansaitusti kolmen pinnan talipallon mukaansa.

Junnut odottelevat asiaankuuluvasti nimmarivihkojen kanssa. Ihmiset astelevat rauhaksiin kohti kesäillan rientoja. ”Mera mål” soi repeatilla.

Viini: kesäistä iltaa alustava keveä kanarialinnun keltainen

ÅIFK - Pallo-Iirot: satamakaupunkien syysderby

Pallo-Iirot kanarialintujen peesaamana vie lopulta nimiinsä Satakunnan ”somederbyksi” äityneen matsiäänestyksen, minkä voi jo suoraan enteillä merkitsevän tasapeliputken katkeamista. Viime vuonna satamakaupungin derbyksi tituleeratun matsin ympärillä on hyvin pöhinää ja Raumalta oli tiettävästi tulossa bussilastillinen kannattajia Turkuun. Taistelupari bongaa matsiohjelmasta Interin, TPS:n ja Peimarin, ja hämmästyttää siten lajiosaamisellaan järjestyksenvalvojaa.

Asettaudumme Pallo-Iirojen kannattajien puoleiseen päätyyn. Varsinaiseen Ultra -sektoriin on uskaltautunut vain kourallinen nuorukaisia, jotka liehuttavat lippuja ja kannattavat ääneen. ”Veeti” on kuulemma jäänyt kyydistä. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan?

Kapteenisto ja tuomaristo valmiina satamakaupunkien derbyyn

Molemmat joukkueet käyvät ottelun alussa hanakasti sekä palloon että vastustajaan kiinni. Kaksinkamppailut ja pallon liikuttelu varsin pienessä tilassa värittääkin pitkälti ottelun ensimmäisiä minuutteja. 

Peli heilahtaa ensimmäisen kerran selvästi Rauman suuntaan, kun Pallo-Iirot saa vaparin hyvältä sektorilta. Joukkueen uudehko kasvo Luis Toomey napauttaa vaparin päin kanarialintujen muuria. Erotuomari Samuli Stenman tulkitsee tilanteesta käsivirheen ja pallo viedään vielä varmemmalle kalapaikalle. ÅIFK:n valmennus saa viivytettyä laukaisun ajankohtaa parilla minuutilla protestoimalla tilannetta ja lopulta ottelun ensimmäistä keltaista lappua väläytetään kanarialintujen penkin suuntaan ennen kuin Elias Ahde pääsee pilkulle. Se ei varmaan varsinaisesti enää ketään yllätä, että Ahde pistää tarkkaa ja kovaa vasempaan alakulmaan: 0-1. Pallo-Iirot on jälleen tehnyt sitä, mitä Pallo-Iirot on koko kauden tehnyt eli hyödyntänyt muutoin melko tasaisessa matsissa oman etsikkonsa.

Ensin vapari:

ja sitten Elias Ahteen rankkari

ÅIFK:n terävä alku hieman laantuu avausmaalin jälkeen ja pelin ote siirtyy selkeämmin raumalaisille. Pallo-Iirot on lähellä toista maalia parinkymmenen minuutin pelin jälkeen, kun Otto Schultz kiirehtii Aaro Salosen lähettämän sivuvaparin alle. Schultzin pusku pomppaa kuitenkin yläriman kautta takarautoihin

”Tästä sarjasta ei löydy meille vastusta”, on ihan relevantti chäntti vieraiden kannattajakatsomosta.

ÅIFK ei chänttiä sellaisenaan niele, vaan varttisatasen kohdalla Pallo-Iirojen maalilla alkaneet halonhakkuut päättyvät kanarialintujen rankkariin. Miko Lainio aavistaa Elias Untamalan aikeet ja saa kellahdettua rankkarin eteen. Peli jatkuu vieraiden 0-1 johdossa. Kymmenisen minuuttia edellisestä Arman Palani petaa Untamalalle uutta tonttia, mutta Lainio on jälleen byrokraattina Untamalan rakennusaikeiden tiellä ja kun ripari menee naapuripihojen puolelle, pysyy Pallo-Iirot edelleen johdossa ja he pysyvät johdossa myös taukovihellykseen asti.

Miko Lainio pysäyttää Elias Untamalan rankkarin:

Tauolla tarjoillaan kahvia, pullaa ja Irinaa. ÅIFK:n kapteeni Cuong Tran käy tervehtimässä kavereitaan katsomon puolella ennen kuin kotijoukkueen taka-ajo voi taas alkaa. Tosin takaa-ajon eteen heitetään jo toisen puoliajan alkuminuuteilla piikkimattoa. Pallo-Iirojen Toomey riplaa, riplaa ja riplaa, ja riplaa niin, että pallo päätyy boksiin Ahteelle ja hyvät naiset herrat se tietää maalia. Ahteen kuti pomppaa ÅIFK:n pakista siten, että ÅIFK:n Miika Kalliomäki voi vain pakokauhua tuntien seurata, miten pallo putoaa maaliin: 0-2. Maali paljastaa suuren otannan raumalaisia futisihmisiä katsomosta

Jarkko Tallqvist pistää vaihtoruletin pyörimään ja tyypillisen tapaan Tallqvistin vaihdoilla on vaikutusta pelin kulkuun. ÅIFK pääsee puskemaan enemmän päälle. Pallo-Iirot mukautuu pelin uuteen kuvaan ja saa nyt vuorostaan iskettyä nopeilla vastaiskuilla kanarialintujen höyhenpeitteeseen. Jotain enteellistä on siinäkin, että Pallo-Iirot ottaa kenties maailman nopeimman jalkapalloilijan eli Mikko Jalkasen sisään. Kirjoittaja oppii turkulaisilta kannattajilta sen, että Jalkasella on skenessä lisänimi: Ferrari. Syystä tai toisesta Ferrarin ilmaantuminen baanalle aiheuttaa myös sen, että osa paikallisista kääntää wunderbauminsa ja siirtyy raumalaisten bandwagoniin.

Sinänsä ÅIFK:lla on edelleen omat saumansa. Reilu tunnin pelin jälkeen Untamala petaa Eero Lehtiselle pallon boksiin. Lehtinen saa pyöräytettyä itsensä irti Pallo-Iirojen puolustukselta, mutta laukaus menee ohi. Minuutti kuluu edellisestä ja Alex Ålgars pudottaa vaparin pienestä kulmasta tolpan juureen.

ÅIFK vaikuttaa ottaneen rugbysta tutun vastustaja ykköspuolustajan pehmittämisen pelikirjaansa ja Schultzia kurmootetaan muutamankin kerran ennen kuin vanha viidakon sanonta ”ihan sama, mitä muuta pelissä tapahtuu, niin Ahde tekee” käy pian taas toteen. Ferrari vinguttaa kumia vasemmalla laidalla eikä kukaan ehdi perään.  Parin välivaiheen jälkeen pallo on jälleen Ahteen lapikkaassa. Ahde pussittaa kauniisti Kalliomäen liikkeen vastaiseen kulmaan: 0-3.

Pallo-Iirot voittaa. Sen peli on toiminut kuin saksalainen autotehdas (vanhaan hyvään aikaan) yhdellä Ferrarilla höystettynä.

Pallo-Iirot voittaa

Viini: Ahteen antimia

ÅIFK-PaiHa: Yläkentän boogie woogie

Viihdyttävää futista lupaava Paimion Haka saapui keskiviikon ratoksi Yläkentälle Åbo Idrottsföreningen Kamraternan eli tuttavallisemmin ÅIFK:n tai Kanarialintujen vieraaksi. Vähintäänkin kohtalaisen syysvireen löytäneelle PaiHalle potentiaaliset pinnat tietäisivät hajuraon kasvamista putoamiskamppailuun. ÅIFK taas liimautuisi voitolla vielä tiukemmin kärkikahinoihin. Tosin nousujunan savut ovat sekä Kanarialinnuilta että kymmeneltä muultakin joukkueelta jo horisontista kadonnut, sillä Pallo-Iirojen kulkua voivat muut seurata lähinnä GPS -paikantimen avulla.

ÅIFK aloittaa sähäkästi ja se jo ensimmäiseen puoleentoista minuuttiin saa maalinmakua kielen päälle pariin kertaan, mutta sekä Arman Palanin että Habibullah Husseinin ensimmäiset yritelmät laskeutuvat Valon Gerxhalijan hanskoihin. ÅIFK lisää minuutti minuutilta kierroksia ja se on sekä pallottomana että pallollisena vieraita koko ajan pari siiveniskua edellä. Kentällä kuullut palautteet ”Eteenpäin, eteenpäin” ja vieraiden ”Me ollaan myöhässä koko ajan” kuvaavat hyvin pelin pirtaa. ÅIFK purkaa mallikkaasti PaiHan prässin ensimmäisen linjan ja sen jälkeen mennäänkin kovaa vauhtia PaiHan maalia kohti.

Otan ensimmäisen kahvihetken jo vartin pelin jälkeen. Buffetissa asiointi käydään molemmilla kotimaisilla kielillä. Kun olen laskenut pahvimukin jalkoihini, Palani luikahtaa Husseinin pistopallon päätteeksi nokikkain Gerxhalijan kanssa. Gerxhalija pysäyttää Palanin jalkatorjunnalla.

ÅIFK sai lopulta hyödynnettyä hyvän otteensa

Reilu parikymmentä minuuttia se ottaa, että nähdään ensimmäinen maali. Se menee pelin kuvan mukaisesti ÅIFK:le, kun Alex Ålgars pyöräyttää boksissa ensin jalkansa vapaaksi ja karusellin päätteeksi pyöräyttää pallon maaliin: 1-0. Kovaäänisistä röyhäistään Aarne Tenkasta: ”Taas me tehtiin maali, kun taistellaan vain kullasta. Taas me tehtiin maali, kun muut on tehty pullasta”.

PaiHa vatkaa ensimmäisellä puoliajalla taikinaa lähinnä muutamista kulmapotkuista, joita se onnistuu hyökkäyksien päätteeksi kypsyttämään. Puolen tunnin kohdalla nähdään poikkeuksellisen pitkä halonhakkuu PaiHan maalin edessä, jonka rikkaaseen ja varmasti joiltain osin myös laittomuuksiin viittaavaan äänimaailmaan kuuluu pauketta, kolinaa ja lätsähdyksiä. Lopulta Mikko Kiviluoma saa tarpeekseen ja viittaa kädellään ÅIFK:n maalin suuntaan. Vaparilla jatketaan.

Klapia pinoon

ÅIFK jatkaa pelin päällä. Palanin kuti nuolaisee tolppaa. Gerxhalija käskyttää useampaan kertaan ottamaan Jon Terrnavan vasurin pois, mutta kun se kuitenkin vapautuu, niin kuti pyyhkäisee rimaa. Ennen taukoa PaiHan Veeti Laine pyyhkäistään pitkän ja jo rangaistusalueelle ehtineen kuljetuksen päätteeksi nurin. Paimiolaisten juomapullomiehen linjatuomarille osoittama kysymys ”Siinäkö ei ollut mitään?” vaikuttaa ihan kohtuulliselta. Lisäaikaa ei tule sekuntiakaan.

PaiHa tulee toisen puoliajan alkuun terävämmin ja joudunkin tsekkaamaan Palloliiton sivuilta, että oliko heti alussa vauhdikkaalla prässillä ÅIFK:n suuntaan puhaltava Carlos Da Silva Rodrigues ensimmäisellä puoliajalla kentällä. Olihan hän, mutta kenties tiedossa oli vapaudu vankilasta kortti tulevan vaihdon muodossa, mikä tihensi tikkausta. PaiHa saa sekä pidempiä hallintajaksoja että tiheämpään tahtiin hyökkäyksiä aikaiseksi. Syy-seuraussuhteen päässä on pari aika hyvästä paikasta saatua vaparia, jotka eivät kuitenkaan tuloudu.

PaiHa aloitti toisen puoliajan hyvin...

...mutta maaliksi asti se ei tuloutunut

ÅIFK:n valmentaja Jarkko Tallqvist reagoi fiksusti vaihdoilla pelin muuttuneeseen virneeseen. ÅIFK saa puolittaisia paikkoja, mutta helppoja maaleja ei senkään kohtalonkirjassa ole. Se vaatii lopulta vaihdosta sisään tulleen Eemeli Palon lähes maagisen ja pitkän läpisyötön Palanille ennen kuin kuullaan taas Tenkasta. Palani ei kehtaa missata enää tätä paikkaa, vaan nostaa pallon nätisti Gerxhalija yli: ”Ne on pullataikinaa. Nyt kun hanskassa on mestaruus. Ja tän maalin jälkeen tehdään vielä kuus”.

Kuutta maalia sieltä ei enää tule, mutta futispersoonaltaan hieman värikkäämpää höyhensatoa edustava Elias Untamala pelaa itselleen boksin rajoille paikan ja pakottaa pallon voimalla maaliin: ”Nolla-nolla. Mitä peli on poika? Yksi-Nolla. Mitä peli on poika? Kaksi-nolla. Mitä peli on poika? Kolme-nolla.” Tähänhän sen biisin olisi voinut katkaista, mutta kutoseen asti lasketaan. 

ÅIFK:n Abdoullah Yousfin eleetön ja virheetön puolustaminen otetaan vielä muistivihkoon ylös ennen kuin peli päättyy.

"Mitä peli on poika? Kolme-nolla"

Rokki soi, stadionin ulkopuolella spaddua palaa ja kotiin körötellessä vastaan liihottaa useampikin Ukrainan lippuun kääriytynyt.

Viini: Åbos Nautilus

TPK-ÅIFK: taru kopin herrasta

Sen verran viiniä on bussimatkassa kohti Yläkenttää, että kuulen, miten nuorehko poika yrittää saada kavereitaan kimppaan ostamaan J.P Chenetin punaviinin hanapakkausta illan rientoja varten. Perhefutis -kytköksistä johtuen reissuprinsessa aloittaa pikaisen ÅIFK:n lipun askartelun. Jatkamme tätä jokirannan jäätelökioskilla ja Yläkentän lauteilla. Saan tipsin, että TPK ja ÅIFK jakavat Kupittaalla saman pukukopin eli pinnojen lisäksi pelataan varmasti esimerkiksi lämpimän veden käytöstä ja saniteettitilojen siivousvastuusta.

Ennen kolmosen perinteisen Turun derbyn alkuun panoa joukkueet joutuvat vielä jakamaan lämmittelyn ajan saman kenttäpuoliskon. TPK on puoliskon aurinkoisella ja ÅIFK varjoisella puolella. TPK:n junnut tekevät kunniakujan, josta läpi kulkiessaan kotijoukkueen pelaajat, huoltaja ja buffet -vastaava saavat aplodit. Ilmeisesti jotain jäi alkulämmittelystä kopin puolelle vietäväksi, sillä teikkauksen jälkeen pelaajat vaihtavat vielä puolia.

Läntisen-Suomen kolmosdivarin Turun perinteinen derby

Peli lähtee hyvällä energialla liikenteeseen. Kanarialinnut ovat enemmän pallossa. TPK vetäytyy tiiviisti pelin alle ja kyttää omia iskun paikkojaan. Hiljalleen momentum kääntyy vuorostaan TPK:lle. Oikealla laidalla irtonaisella askeleella kipittävä Andre Zaya hakeutuu onnistuneesti ÅIFK:n linjan taakse ja useammankin kerran se on Emdad Palani, joka heittää merimerkkiä Zayan eteen.  Varsinaiset herkkupaikat ovat kuitenkin tiukassa ja peli etenee 0-0:ssa.

Puolen tunnin pelin jälkeen alkaa jo hiukan aarrekammion portin alta pilkottamaan, kun ensin ÅIFK:n Elias Untamala pääsee leikkaamaan vasemmalta boksin tuntumaan keskelle, mutta veto karkaa. Seuraava xG:ta nostava tilanne tulee, kun Kanarialintujen Eero Lehtinen saa pallon TPK:n puolustuslinjan eteen ja Lehtinen saa pyöräytettyä jalkansa vapaaksi, mutta takarautoihin kolisee edelleen. Peli pistetään lintubongaajan pelivälineellä tauolle.

Toisen puoliajan alkamisen kynnyksellä nähdään selkeä tuomariin vaikuttamisyritys, sillä eräs katsojista yrittää tarjota hänelle pillimehua. Tästä kuitenkin topakasti kieltäydytään, mikä enteilee tasapuolista tuomarilinjaa myös toiselle puoliajalle.

TPK saa räjähtävän alun. Zaya pujottelee vauhdilla oikealta laidalta läpi ja heittää sormuksen Sina Mostafazadehille, joka lakaisee suoraan syötöstä pallon tarkasti takakulmaan: 1-0 ja kellossa ei ole vielä neljääkuuttakaan.

TPK sai toiselle puoliajalle salama-alun

Peli jatkuu melko tasaisissa merkeissä. Molempien joukkueiden puolustuspeli on varsin kelvollisella tasolla ja huippupaikat pysyvät vaihtoehtoisissa todellisuuksissa. Zaya koittaa pelimiehen elkein pomputtaa pallon kertaalleen kaukaa maaliin ennen kuin tunti on täynnä, mutta Miika Kalliomäki saa nepattua pallon päätyrajasta yli. Pelin edetessä ÅIFK:n paineistaa entistä enemmän, mutta TPK:n puolustus kestää, vaikka pallo pyörii pariinkin kertaan vaarallisennäköisesti Veli-Heikki Maunilan silmien alla.

ÅIFK sai luotua painetta TPK:n maalille, mutta TPK:n puolustus kesti

ÅIFK:n nostaessa pelaajia enemmän hyökkäysalueelle avautuu TPK:lle muutamia maukkaita vastaiskupaikkoja. Vaihdosta sisään tullut Bujar Ahmeti esittää pariinkin kertaan Usain Boltmaista lähtönopeutta ja on karkaavinaan Kanarialintujen puolustusparvesta, mutta pallo karkaa jalasta. Pelin kuva pelkistyy lopulta sellaiseksi, jossa ÅIFK:n hyökkäykset päätyvät Maunilan näppeihin, joka sitten lähettää pallon niin kauas toiselle kenttäpuoliskolle kuin vain mahdollista. Sitten sama toistuu. Yksi poikkeus kuvioon kuitenkin vielä nähdään, kun Zaya kirmaa kertaalleen ensimmäisenä pitkään palloon, mutta Kalliomäki sulkee portit ja peli ei pääse ratkeamaan.

Lopussa kiirettä piti myös kentän reunalla

ÅIFK:n painostus ei lopulta tuloudu ja niinpä Kupittaan kopin ensimmäinen lämminvesivaraus jää TPK:lle. Samalla TPK venyttää voittoputkensa kolmeen ja nappaa viiden ottelun voitottomassa putkessa olevat Kanarialinnut kiikariinsa myös sarjataulukossa.

Viini: toisella parempaa ja toiselle laimeampaa vuosikertaa

ÅIFK-MaPS: perjantai ja pelipäivä

Kupittaalle vievällä asvaltilla näkyy useampia keulivia mopoja. On perjantai ja myöhäisillan ottelussa pinnat pistetään jakoon Turun vanhimman seuran ÅIFK:n ja myös perinteikkään MaPS:n välillä.  Buffet -kulmauksessa ohjeistetaan pallotyttöjä. Kahvi on tuoretta ja peli on odotusarvoltaan sellainen, että säärisuojia ei pidä unohtaman. Kupittaa on lempeän aurinkoinen ja ottelun alussa vielä yllättävänkin tyyni.

Kanarialinnut saavat napakamman lähdön otteluun ja MaPS joutuu hiukan keräilemään peliään. ÅIFK hyödyntää alun momentuminsa, kun MaPS:n rangaistusalueella käyty asemapaini päätyy Elias Untamalan lautaselle pomppivaan palloon. Untamala sivaltaa pallon puolivolleystä alakulmaan: 1-0. Untamalan lisäksi kanarialintujen oikealla kaistalla liitelevä Jeremias Kaari pitää Maskun puolustuksen stresstilat korkealla.

ÅIFK:n Jeremias Kaari oli MaPS:n pakkien kiusana

Matsissa on muitakin ja poimin vierestä analyysin siitä, miten divaritasot poikkeavat toisistaan: kakkosdivarissa on parempi tempo, mitä kolmosessa ja kolmosdivarin ja nelosdivarin erottaa se, että nelosdivarissa on jo vähän huonompaa ja valmentajan poikaa puolustuksessa. Näin se sitten on oltava.

MaPS pääsee hiljalleen paremmin peliin mukaan ja peli tasoittuu. Vieraat saavat houkuteltua ÅIFK:n enemmän suoraviivaisempaan painifutikseen, mikä sataa hetken Maskun laariin ennen kuin ÅIFK huomaa olevansa ansassa ja saa taas rauhoitettua peliään.

Kiuas napsahtaa myös ajastimelta lämmityksen puolelle ja erotuomari Aaro Laakkonen saakin kaivaa sadetakkia esiin, sillä sen verran rapaa lentää. Maskun vaihtopenkki löytää nopeasti lämpiävän kiven Untamalasta ja pelikentällä käydään karvoitusasiat parrankasuvusta pulisonkeihin läpi ennen kuin Laakkonen päästää pelaajat koppiin rauhoittumaan. Juttuseuraa riittää Laakkoselle koko koppiin käveltävän matkan ajan.

Ensimmäisen puoliajan psykologinen aaltoilu on myös kiehtovaa. Taklauksia ja jaloille napautuksia seuraa pääsääntöisesti hyvää tarinan iskentää, mutta välillä vastukset hohkaavat punaisena ja silloin ei vitsit enää irtoa. Samat kaverit yrittävät rauhoittaa omiaan, joilla seuraavaksi keittää levylle.

Matsissa on toisella puoliajallakin muita ja vieressä leikkisästi haaveillaan kauden päätösottelun pitch invasionista. MaPS tulee hyvällä sykkeellä toiselle puoliajalle ja saa painettua peliä kanarialintujen päähän. ÅIFK hakee tilanteita enemmän vastaiskujen kautta. Kaari on edelleen kevyellä jalalla liikenteessä, mikä pitää MaPS:n puolustuksen päkiöillä.

Korttia nousee sarjana ja ihan aiheellisesti, vaikka mitään törkytaklauksia tai muita pahoja ylilyöntejä ei pelissä nähdä. Tilanteita ropisee muutamia molemmille maaleille ja sekä Miika Kalliomäki että Miska Suvanto saavat hikoilla tulevien saunailtojen virvokkeiden eteen. Aatu Hagelbergin omille napsahtelevat avaukset pistävät kirjoittajaa silmään ennen kuin loukkantuminen vie Hagelbergin vaihtoon.

Laakkosen korttikäsi pysyi toisella puoliajalla lämpimänä

Peli pysyy maalin pelinä, mikä mahdollistaa loppuhetkien draaman. Eikä ottelun loppu sinänsä petä. MaPS saa kalasteltua erikoistilanteita, mutta lapiot hakkaavat kiveen. 

MaPS sai luotua painetta erikoistilanteista

Lopulta vieraiden on pakkokin alkaa nostaa riskitasoja ja aivan pelin loppupuolella vaihdosta ottelun äänekkäimmän kannustuksen sisäänsaattama Victor Djibalane ja Cuang Tran pääsevät kahdestaan karkumatkalla. Pallo toimitetaam Djibalanen toimesta maaliin, mutta linjatuomari näpäyttää juhlijoita paitsioliputuksella. 

Eka ei vielä tuloudu:

Kohtalonomaisesti MaPS saa seuraavasta hyökkäyksestään kulmapotkun. Kallioon kopsahtaa jälleen. Pian tämän jälkeen Untamalan avauksesta irtoaa seuraava kahdella Suvantoa vastaan hyökkäys. Kanarialintujen oppimiskäyrä sojottaa koiliseen päin: Husseini Habibullah ja Alex Ålgars pistävät pelin kärsivällisesti petiin: 2-0 ja Ålgars on hän, joka viimeisenä palloon koskee.

Toka tuloutuu

Peli päättyy. Stadionin parkkipaikalla tunnen itseni vanhaksi, koska en tunnista sanavarastostani oikeaa sanaa niille ajoneuvoille, joiden luona nuoriso pörrää ja tupruttelee tupakkia. Perjantai jatkuu.

Viini: äänekäs, roiskeinen ja kuitenkin reilu

Pallo-Iirot – ÅIFK: kanarialintujen satamanvaltaus

Olen jo luovuttamassa läntisen-Suomen kolmosdivarin täyden bingolapun suhteen, sillä ÅIFK -away vaikuttaa tekemättömältä paikalta. Heitto lasten kanssa tehtävästä Rauman retkestä uppoaa kuitenkin leivontaprojektia odottavassa illassa kuin voisulaan, joten lapset ja reput pakataan pikapikaa kasaan. Kotona vietettävä leffailta siirtyy sohvalta bussin penkeille ja kasitien nieleminen alkaa. Äijänsuon stadionin valot hohkavat kosteassa illassa kirkkaana. Sen verran Raumalla on mennyt puurot ja vellit sekaisin, että Pallo-Iirojen ja Rauman Lukon pelejä ajetaan vierekkäisillä areenoilla samaan aikaan, mikä syö pacmanin lailla osan futisyleisön potentiaalista.

Lähden ostamaan lippuja sekä yhdelle aikuiselle että neljä- ja kuusivuotiaille lapsille, kunnes tytär tiedottaa olevan jo seitsemän. Totta. Synttäreistäkin oli jo viikko, mutta onneksi portilla ollaan hyvällä huumorilla liikenteessä, ja petossyytteen sijaan hinta sovitaan kohdilleen. Olemme vielä matkalla katsomoon, kun vierasjoukkueen maalinedushässäkän päätteeksi Elias Untamala suhauttaa pallon Pallo-Iirojen verkkoon. Kanarialinnut ovat tulleet tekemään pelin raumalaisille vaikeaksi.

Pallo-Iirot pitivät palloa ja ÅIFK puolusti kärsivällisesti

Pallo-Iirot saavat minuutti minuutilta paremman otteen pelistä, mutta ÅIFK puolustaa sinnikkäästi ja kärsivällisesti. Vieraat pyrkivät myös pallon saadessaan pidempiin hallintajaksoihin ja tätä kautta he saavat vaikutettua pelin tempoon. Pallo-Iirojen lähentelyt ottelun viimeisen vartin aikana povaavat jo maalia, mutta Miika Kalliomäki ottaa tarvittavat kopit ja niinpä tauolle mennään vierasjohdossa.

Samalla, kun kahvia valutellaan pahvimukeihin ja irttaripusseja valitaan, myöskin sade yltyy. Onneksi Buena Vista -stadionin lippaa riittää ensimmäisille penkkiriveille asti, jotta homma ei ihan flunssan kalasteluksi mene.

Pallo-Iirot ovat pallossa toisen puoliajan alussakin, mutta rynnistyksen osalta peli ei jatku aivan samoissa merkeissä, mihin se ensimmäisen puoliajan lopussa jäi. ÅIFK vaikuttaa hetkellisesti olevansa tasoitusmaalilta turvassa, mutta se on lopulta vain silmänlumetta. Pallo-Iirojen vaihtoruletti osuu jälleen oikeaan pelimerkkiin. Kentälle toisen puoliajan alkupuolella tullut Jussi Aalto suojaa sivurajalta tulleen heiton siten, että lopulta jalka on auki ja pallo alakulmassa:  melkoinen tyhjästä loihdittu pelimiehen maali. Parin minuutin päästä ollaan samalla laidalla ja tällä kertaa Aalto päästää sivulta tulevan syötön puikoistaan niin ikään vaihdosta sisään tulleelle Topias Silvennoiselle. Silvennoisen kuti pölähtää suunnilleen sivuverkon samoille leveyspiireille samalla vauhdilla, mitä Aallon vastaava ja ykskaks Pallo-Iirot ovat kääntäneet pelin itselleen.

Pallo-Iirot iskivät voiton kantaan kiinni toisella puoliajalla

Viereisillä penkeillä Kun Fu Panda ja mäyräkoira Tiina ottavat matsia. Peli lämpenee hetkellisesti myös kentällä.

Viileässä illassa oli omat lämpimätkin hetkensä

Shokkihoidon jälkeen näyttää hetken siltä, että ÅIFK on tainnutettu eikä kanarialintujen siipi lähde enää oikein iskemään. Draaman kaari on sateisessa illassa kuitenkin ennalta-arvaamaton. Viinipullon verran on kellossa, kun Arman Palani unohtuu vapaaksi Pallo-Iirojen toppareiden väliin. Palani saa rauhassa kuoletella pallon ja pussittaa. Peli on tasan ja sikäli se ei enää toisinna joukkueiden edellistä Yläkentän -kohtaamista.

Sinikeltaklubin pitäessä vapaailtaa pari junnua saa toimitettua hetkellisesti huutosakin capojen virkaa. Nahkahanskojen läiske seuraa kimakkaa ”Paaaallo-Iiirot” -huutoja, mikä on hauska hetki futisillassa. Tosin kotijoukkueen osalta hauskuus lopulta siihen jääkin.

Tilailen jo taksia, koska lasten huulet hiukan sinertävät ja vartin kävely sateisessa illassa ei houkuta. Samaan aikaa ÅIFK saa paikan tynkää toisensa perään. Olemme juuri pääsemässä lipunmyyntikojun alle sadetta pitelemään, kun kentältä kuuluu tuulettelun ääniä. ÅIFK on nokittanut vaihdoilla Pallo-Iirojen vastaavat. Victor Djibalene pistää vuorostaan vieraat shokkijohtoon, kun varsinaista peliaikaa olisi pari hassua minuuttia jäljellä.

Loppuratkaisut aidan takaa

Kaiken lisäksi kanarialinnut pitävät pintansa loppuun asti ja pöllyttävät siten höyheniä raumalaisten nousutroolarin moottoriin. Samalla saamme muistutuksen, että yläloppusarja ei tule millekään joukkueelle olemaan mikään läpihuutojuttu, vaan tiukkoja matseja on luvassa kaikille kakkosdivarin kilpakosijoille.

Taksi laskeutuu hotellin eteen ja kuulemma kotonakin ovat leivokset nousseet hyvin.

Viini: vastalahja

ÅIFK- Pallo-Iirot: satamakaupunkien derby

Perjantai-illaksi oli tarjolla MaPS:n ja VG-62:n paikallispeliä, KaaPon ja PIF:n ”Battle of Kirjalansalmea” ja ÅIFK:n ja Pallo-Iirojen ”satamakaupunkien derbyä”. Itse ei onneksi aina tarvitse matsia valita, joten somehassutteluna annettiin blogin seuraajien päättää matsi. Saaristotien jengit ottivat vahvan startin äänestyksessä, mutta lopulta raumalaiset siirtyivät kuskin paikalle ja niinpä illan päälle tuli lähdettyä Yläkentälle. Jälkikäteen ajateltuna matsi oli varmasti draamankaareltaan paras, koska muut matsit näyttivät tuloksista heijastellen olleen hiukan yksipuolisia.

Kapteenisto ja erotuomari Tomi Heikkilä kertaamassa sääntöjä ennen ottelua

Somehassuttelut

Rauman "nuorisoultrat" eli Sinikeltaklubi saapuu triona otteluun, kun vajaa minuutti on pelattu. Raumalaisia tuntuu olevan katsomossa reippaanlaisesti muutenkin. Pallo-Iirot dominoivat peliä alussa ja kanarialinnut joutuvat vetäytymään kuoreensa vieraiden sahatessa vastustajan linjoja pinoon joka puolella kenttää. Ottelun tempo vaikuttaa alussa poikkeuksellisen kovalta ja molempien joukkueen pelaajien jalka liikkuu.

Pallo-Iirojen vasemmalla laidalla Jussi Rasva vaikuttaa olevan hyvässä iskussa. Lisäksi Rasvan takana pelaava Aleksi Toivonen väläyttää väliin aivan käsittämätöntä nopeutta. Pyörityksen keskellä ÅIFK:n kapteeni Cuong Tran koittaa saada pelinkuvaa ÅIFK:lle sopivammaksi liikkumalla keltapaitojen puolustuslinjan edessä ja rauhtoittamalla peliä. Väliin Tran onnistuukin ja jalkapallo on siitä metka laji, että Pallo-Iirojen kuskatessa peliä, ÅIFK on se joka tekee maalin. Jeremias Kaari hiipii fiksusti Pallo-Iirojen puolustuksen keskelle jäävään tyhjään tilaan ja pyöräyttää vasemmalta tulevan matalan keskityksen ensin Yläkentän tekonurmen pintaan, ja sitten Kaaren tarkka laukaus putoaa vastustamattomasta maalin takakulmaan.

Kuin rasvattu (Pahoittelut. En voinut millään jättää puujalka(sta)a käyttämättä)

Maalin jälkeen pelin kuva muuttuu. Pallo-Iirot eivät dominoi aivan ensi minuuttien malliin ja ÅIFK saa rauhoitettua pelin rytmiä pienillä rikkeillä. Erotuomari Tomi Heikkilä on selvästi ottanut ohjenuoraksi sen, että voimakkain tunnetila aina voittaa ja Heikkilä palautteleekin napakasti kommunikoiden pelaajia maan pinnalle. Napakasti lähtevät myös Otto Schultzin palautteet omilleen.

Pallo-Iirot saavat tasoituksesta sormiotteen, kun 35 minuuttia on pelattu. Jalkanen ja Aleksi Leppänen jättävät ÅIFK:n puolustuksen niille jalansijoilleen. Leppänen pääsee koittamaan maalintekoa läheltä, mutta ÅIFK:n Juho Huovinen saa nipinnapin venytettyä jalkansa Leppäsen sijoituksen eteen. Hallintajakson päätteeksi Rasvalla on vielä hyvä puskupaikka, mutta ohi menee ja ote lipsahtaa

Juho Huovinen oli kotijoukkeen parhaita

Pommit paukkuvat keskustassa. Ilta hämärtyy ja stadionin valot tuijottavat paahtavan kirkkaina Yläkentälle.

Toisen puoliajan alussa Pallo-Iirot tuovat Jussi Aallon sinikeltaklubin ”legenda, legenda, meidän legenda” chäntin saattelemana. Aalto pääsee melkein ensitöikseen kokeilemaan, miten vapari irtoaa Yläkentän tekonurmesta. Hyvin se irtoaa, mutta kolahdus käy ensin tolpan sisäreunassa ja sitten taka-aidoissa. ÅIFK koittaa viedä Pallo-Iirojen peli-ilon pelaamalla kovaa ja tökkimällä sääntöjen rajamaita. Lisäksi Heikkilää yritetään saada raiteiltaan, mutta sekä Pallo-Iirot että Heikkilä pitävät päänsä kylmänä ja keskittyvät omiin työtehtäviinsä.

Jussi "legenda" Aallon vapari (lähellä)

Stoalaisen tyynellä puolustamisella ÅIFK saa pitkään hyydytettyä Pallo-Iirojen liikkeen ja pakotettua peliä muodon ulkopuolelle. Pallo-Iirot eivät meinaa ihan parhaille pihamaille päästä, vaikkakin Aaro Salosen takakulmaa tavoittelevat kuti on lähellä löytää maalinsa, kun reilu tunti on pelattu.

Cuong Tran hämmentämässä vierasjoukkuetta

Viinipullon verran on jälleen kellossa, kun tapahtuu. Jalkanen viilettää vasemmalta laidalta ja lähettää hyvän keskityksen maalille. Paikalla on Aalto, joka pudottaa kylmästi pallon ÅIFK:n maaliin.  Ei sen sittenkään tämän vaikeampaa tarvinnut olla. Peli on 1-1.

Kymppi edellisestä ja Pallo-Iirot saavat hyvän katkon keskialueella. Jalkanen on jälleen irti vasemmalla laidalla ja matalan keskityksen perässä näyttää olevan yksinomaan sinipaitoja. Heistä Leppänen on nopeakinttuisin ja pallo tuupataan tyhjään maaliin. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan ja peliä hallinneet Iirot ottavat Yläkentälläkin kuskin paikan, kuin varsinaista peliaikaa on vitonen jäljellä. ÅIFK paiskoo lopussa pitkää palloa, Pallo-Iirot jäävät kaikki vaihdot käytettyään hetkeksi vajaalle ja punakorttikin nousee: tosin kotijoukkueelle. Joku vaarallisenoloinen maalinedushässäkkä vielä syntyy vieraiden maalille, mutta lopulta Heikkilä päästää Raumalaiset juhlimaan 1-2 -voittoa.

Kuskin paikalla kentällä ja somessa

Viini: etiketitön laivan ruumasta 

ÅIFK-JyTy: tiputanssi

Yläkentällä päätettiin arkiviikkoa ÅIFK:n ja JyTyn -matsilla. Urheilupuistoon tikatessa loppuva kesä sai symbolinsa läskipyörää alaspäin taluttavasti hahmosta, joka pysähtyi aurinkolasiensa takaa tuijottamaan jokaista ohikulkijaa. Olisiko Turunkin markkinoille saapunut joku erikoisempi höpöhöpö -erä, kun vastaavaan spekulaatioon törmäsin aiemmin viikolla PK -seudun osalta?

Yläkentän ämyreistä tunnelmoidaan huuhkajia. Pari kotijoukkueen naisten edustusjoukkueen pelaajaa puhuu itsensä ilmaiseksi sisään ennen minua. Yritän liirata peesissä kertomalla, että olen samasta joukkueesta, mutta maailma ei ole vielä sille valmis, että keski-ikäinen, keskiluokkainen ja kevyesti keskivartalolihava miesoletettu sopisi kyseiseen muottiin. Maksan lippuni niin kuin olin alun perinkin suunnitellut.

ÅIFK vetää alkulämmöt terävästi, kun taas JyTy ottaa rennommin ja luottaa selvästi aiemmilta vuosilta hankittuun lihasmuistiin. Kello nytkähtää hiukan jälkijunassa käyntiin ja siten herättää myöhemmin hämmennystä, koska näyttäisi, että tuomari päättää pelin 44:n minuutin kohdalla.

Hengennostatus + tarvittavat kuvat = Ready to rock

JyTy tulee ensimmäisiin tilanteisiin hyvällä jalalla ja luo pientä painetta kanarialintujen maalille. Kotijoukkueen maalin ja rauta-aidan taakse kerääntyy tiivis, mutta kovaääninen pala Jyrkkälän sielua, joka on tullut nauttimaan perjantaista ja awaydaysta Yläkentälle. Siinä on jopa pientä chäntin aihioita, kun remmin "capo" kertoo jollekin uteliaalle, että ”ei me mistään v*tusta tulla, vaan Jyrkkälästä”.

JyTy sai viimeisille metreille tukea aidan takaa

Kaikesta vierasjoukkueen tuesta huolimatta ja kivuliaan varhaisessa vaiheessa eli muutaman minuutin pelin jälkeen Elias Untamala tunkeutuu pinkkipaitojen boksiin ja pudottaa myyrän takakulmaan. Jyrkkälän ultrat eivät tästä toki lannistu, vaan asiaankuuluvien syvien ja tervaisten yskähdysten rytmittämänä jatkavat vierasjoukkueen suitsemista.

Räplään kännykkää, kun ÅIFK tekee toisen maalin. Katsomon yläpuolelta ehdin kuulemaan, että ”onpa hyvä pallo” ja sen jälkeen Severi Lehtiselle merkataan pystyviiva. Kanarialinnut ovat yllättävän hermostuneita siihen nähden, että ainakin tuloksellisesti heillä ei ottelussa ole hädänpäivää ja intuitiivisesti sanoisin, että ÅIFK ei pelaa perjantai-illassa kauden parasta peliään. Åbolta silmiin pistään Jeremias Kaari, jonka nopeuteen Tykeillä ei oikein löydy oikeanlaista pyydystä.

Pelin alkuvaiheessa alkaneet kopautukset ja tilien tasaamiset niiden osalta ottavat pelin edetessä enemmän jengaa. Lopulta tuomari joutuu ottamaan hymyissä suin toisiaan rappaavia ja anteeksipyytäviä pelaajia tiukempaan nuhteeseen. Peli rauhoittuu rikkeiden osalta hetkeksi, kunnes ne taas alkavat ja mustelmia vaihdetaan oikeastaan pelin loppuhetkiin saakka. Taukotilanne on 2-0 ÅIFK:lle

Peliä värittivät lukuisat kaksinkamppailut

Toinen puoliaika etenee pelin tempon puolesta aika maltillisena, mikä osaltaan jättää JyTy:lle vielä käännön paikan. Tykit saavat toisen puoliajan ensimmäiseen kahteenkymmeneen minuuttiin oman momentuminsa. Kanarialintujen veskari Saku Suominen joutuu ensin paikkaamaan omaa virhettään venyttämällä kätensä takakulmaan tarkoitettuun nostoon.  Anniskelukatsomo herää ja heitä palkitaan hetken päästä, kun vaihdosta peliin otettu Bao Van Truong kipittää ensitöikseen Åbon boksiin ja hänet pyyhkäistään nurin. Henri Lehtonen lataa ensimmäisen pilkun voimalla alakulmaan, mutta tuomari määrää uusinnan. Lehtonen toistaa suoritteen samanmoisena, mutta koittaa päättää sen banenkaan ja tämän Suominen poimii.

Lehtosen rankkarien molemmat versiot

JyTyn osalta bändikamoja aletaan pakkaamaan, kun Tuure Oldendorff nappaa korttikarusellissa toisen keltaisen ja JyTy jää vajaalle. Vahtimestari saapuu treenikämpälle, kun Kaari irtoaa laidaltaan ja laittaa painavan pallon JyTyn veskarin Jesse Peltosen alta Alex Ålgarsille, joka puttaa tyhjiin. Häädöstä huolehtii myös Ålgars, joka ovelalla juoksulla puhkoo JyTyn paitsioansan ja chippaa poborskimaisesti pallon neljännen kerran Tykkien maaliin. Peli päättyy ja viranomaiset tyhjentävät tilan.

Viini: linnunsiipien lepatusta etiketissä

Yläkentällä: ÅIFK-Salon Wilpas

Koko Turun yläkenttä toimi estradina ÅIFK:n ja Salon Wilppaan perjantai-illan näytökselle. Bryan Adamsin ”We’re gonna win” kiertää Martin ja Kaupunginteatterin kaikukopassa. Matsin järjestelyt ovat koronasäännöksiä tähän asti kaikkein tunnollisimmin noudattavat. Niinpä reitti lipunmyyntiin käy pukukopin takaa kiertäen.

Kahvit ja vissyt maksetaan mobilepaylla. Mitään yleisöennätyksiä ei tänään rikota, vaikka ottelu on sarjapaikan säilyttämisen tarinassa kriittinen. Käytännössä Wilpas tarvitsisi täyttä pistepottia. ÅIFK ei ole aivan yhtä veitsen terällä, joskin sillä on mahdollisuus nostaa putoamiskamppailun rima sellaisille korkeuksille, jota Wilppaan, EuPan tai VG-62:n on joko vaikeaa tai mahdotonta ylittää.

Wilpas aloittaa väkevästi. Kopissa on nostatettu henkeä ja se näkyy kentällä aivan ensimmäisten minuuttien aikana. ÅIFK tökkää kuitenkin pian salolaisten sisäkumiin ilmaa vapauttavan reiän: keltapaitojen hyökkääjien nopeus säikäyttää vieraat takaisin kantapäilleen. Vauhtiylivoimaa vaikuttaa hetken olevan niin keskellä kuin molemmilla laidoillakin.

Wilpas tuli hyvällä hengellä otteluun

Vartti siihen menee, kun vasemmalta laidalta lähtee kova keskitys. Se ei ehdi montaa metriä kaartaa, kun Severi Lehtinen osoittaa, miksi hän on yksi läntisen-Suomen kolmosen maalipörssin kärkinimistä. Lehtisen tarkka pusku melkein kuudestatoista metristä räpsähtää Wilppaan maaliin. Kotijoukkue siirtyy 1-0 johtoon. Ottelu saa yllätysmomenttia, kun kovaäänisistä alkaa kuulua Mertarannan Anteroa. Kotijoukkueen seurakulttuurista pilkistää mukavaa ironisävytteistä huumoria.

Mertaranta tuntuu olevan hetkellisesti Wilppaalle liikaa. Kanarialinnut ottavat pelin haltuunsa. Maaleja ei ihan heti lisää tulee ja kotisiipien iskutiheys laantuu. Peli tasoittuu ja itseasiassa molemmat pelaavat varsin hyvää jalkapalloa. Hyökkäykset rakentuvat kumirouhetta pitkin fiksusti ja päätyvät vastustajan hyökkäyskolmanneksen tyhjiin tiloihin.  Wilpas on pykälän verran lähempänä maalintekoa

Ottelu pysyi hyvin tuomariston hallinnassa

Mertarantaa päästään kuulemaan toisen kerran ensimmäisen puoliajan lisäajalla. Noel Jeromaa kopautetaan rangaistusalueella nurin. Hyvin tuominneen tuomariston johtotähti Mikko Kiviluoma osoittaa rangaistuspilkkua. Sen kummempia mutinoita ei tuomio vaadi eikä myöskään Jeromaan rangaistuspotku, joka kolahtaa tolpan kautta maaliin. Wilppaan hissi alkaa painua alla odottavaa kerrosta kohti.

Videolla Jeromaan rankkari

Puoliajalla ulkoilmaa ulkona pitävissä kerroksissa on havaittavissa ainakin Salpan, TPS:n ja EuPan logoja. Yleisössä kommentoidaan omia kolmosdivarin matseja. Läntisen-Suomen futisväkeä on kerääntynyt laajalti rauhoittumaan kappeliinsa. Pirteän energinen pallotyttöjen tiimi ottaa kentällä tarvittavat yhteiskuvat ennen kuin toinen puoliaika alkaa.

Toinen puoliaika jatkuu tasaisena. Wilpas on hienokseltaan niskan päällä kanarialintujen hyökkäyksen leputtaessa siipiään. Kymppi on toisen jakson kellossa, kun Kevin Kreen rynnii väkevästi läpisyötön perään. Häntä yritetään horjuttaa useammastakin painopisteestä, mutta Kreen ottaa tonttinsa ja sijoittaa pallon takakulmaan. Wilppaan hissi pysähtyy.

Wilppaan hissi pysähtyi hetkeksi

Tunnin kohdalla palloa käytetään ÅIFK:n rimassa. Sitten tulee puuska syyssadetta ja Arman Palanin takakulman löytävä sutaisu. Kesken seesteisen pelin kotijoukkue siirtyy ratkaisevan oloiseen 3-1 -johtoon. Antero saa toisen encorensa. Kotijoukkue voittaa. Nuoriso nojailee Martin kellertävien kivitalojen seinään. On perjantai-ilta. Ainoastaan EuPa:n ihmeteot ja katsomossakin mainitun ”kunnanjohtajan” käskytys uhkaavat kanarialintujen sarjapaikkaa.

Ainoastaan EuPan ihme voi enää pilata kotijoukkueen juhlat

Viinikuvaus: viiniväen viini