Sivut

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Kroatia-Tanska: balkanilais-skandinaavinen sävelmä


Kroatian ja Tanskan välinen ottelu ei lähtökohtaisesti ole neljännesvälierien ruodituimpia. Tosiasiassa pinnan alla kuplii kuitenkin kiinnostava keitos. Kroatia on vaivihkaa ollut ehkä koko alkusarjan paras joukkue. Se vaihteli dynaamisesti taktiikkaa vastustajana mukaan ja hieman kyynisenäkin elementtinä vaihtoi lähes koko avauskokoonpanonsa Islantia vastaan. Tuloksena kolme voittoa ja jatkoon puhtaalla pelillä. Kaksi vuotta sitten oli mahdollista tituleerata Kroatian keskikenttä maailman parhaaksi. Samat pelaajat pyörittävät peliä ja tukkivat syöttölinjat näissäkin kisoissa, mutta maailman parhaan kanssa ollaan varovaisempia.

Kroatian karsinnat olivat vaikeat. Se tuli kisoihin pitkän kaavan mukaan ja kiitti via dolorosastaan valmentajaansa Ante Cacicia potkuilla. Tilalle nostettu Zlatko Dalic käänsi kurssin ja on nyt sekä karsinoissa että kisoissa marssinut voitosta voittoon. Kroatia on esimerkki siitä, miten balkanilla synnytään palloilukansaksi ja voittoa haetaan sumeilematta. Kuluvissa kisoissa voiton tavoittelun merkit löytyvät kirkkaan punaisina argentiinalaisten jalkapöydiltä ja pohkeista. Lohko D:n finaalissa Kroatian pelisuunnitelmana oli tehdä jo valmiiksi haavoitetun Argentiinan olo mahdollisimman epämukavaksi. Argentiina vastaan se tarkoitti sitä, että sopivasti myöhässä lähteneet taklaukset viedään sopivalla voimalla perille asti: ei pahalla, mutta tahallaan.

Kroatia on riittävän ovela voittamaan, vaikka koko kisat. Palloilukansan DNA:ssa on kuitenkin huonon päivän juoste. Riittävän hankalalta vaikuttavan ottelun juoksussa Kroatia vaihtaa vapaalle ja hölkkäilee tappioon. Kisaravureiden harventuessa tähän ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, sillä muut joukkueet eivät tässä vaiheessa enää jaa armonpaloja. Kroatian maajoukkueella ei myöskään ole koko kansan tukea takanaan. Kroatian jalkapalloliitossa on kummisetämäistä twistiä ja sen mustiin nahkahanskoihin kätkettyjen sormien on arveltu kipittelevän myös pelaajien hiusrajoissa. Ennen MM-karsintoja spekuloitiin sillä, että Kroatian jalkapallofanit saattaisivat tarkoituksella häiritä maajoukkueen otteluita saadakseen omaa viestiään eteenpäin. Tilanne vaikuttaa ainakin näennäisesti seestyneen ja onko tällä valtapainilla todella merkitystä, kun pallo potkaistaan Nizny Novgorodissa peliin, jää arvailujen varaan.

Tanskalta ei odoteta enää mitään. Eikä siltä taidettu odottaa ennen kisojen alkuakaan. Eikä siltä odotettu EM-kisoissa 1992. Analogia nyt käynnissä olevien kisojen ja vuoden 1992 EM-ihmeen välillä toimii kuin tekohengitys Tanskan kisatoiveille. Tanskalla oli silloin muinoin (Peter) Schmeichel ja (Flemming) Poulsen. Nyt Tanskalla on samat (Kasper) Schmeichel ja (Yussuf) Poulsen. Lisäksi Christian Eriksen korvaa heittämällä pari Laudruppia. Resepti on siis päällisin puolin sama kuin 1992.

Age Hareiden Tanska lähtee hyökkäämään nopeasti ja pallo pelataan suoraviivaisesti hyökkääjille. Menetettyään pallon Tanska yrittää voittaa sen nopeasti takaisin. Hyökkäyspelissä ollaan valmiita ottamaan riskejä ja nostamaan useita pelaajia pelin päälle. Pelitavassa ja Hareiden pelifilosofiassa on kieltämättä positiivinen kaiku, joskin kun sen asettaa kisojen kontekstiin vastustajien yksilöiden taito- ja pelinlukutasoon peilaten, nousee käsikarvat herkästi pystyyn muuallakin kuin Kööpenhaminassa. Kysymys kuuluukin, että pystyykö Tanska aidosti tuottamaan peliin sellaisen intensiteetin, jonka alta vastustajat eivät pääse puhkomaan puolustuspelin linjoja ja siten lähettämään vauhdikkaita hyökkäyksiä täydessä vauhdissa omaa maaliaan kohti juoksevaa tanskan pakistoa vastaan. Kroatiaa vastaan koetinkivenä on myös se, että pystyykö Tanska vaikuttamaan pelin tempoon vai ottaako Kroatian maailmanluokan keskikenttä tahtipuikon ja pakottaa balkanilais-pohjoismaisen -orkesterin soittamaan slaavilaisia sävelmiä.

Jalkapallossa on tilaa ihmeille ja EM-kisoissa yksittäiset suonenvedot ovat aika ajoin realisoituneet. MM-kisat ovat kuitenkin kivisempi areena ja mestareiden lista on suurten futismaiden lista. Listalla ei tuiki Tanskan tai Kroatian tähti. Kroatia vaikuttaisi näistä kahdesta maasta olevan valmiimpi tekemään jotain, mitä ei ennen ole tehty. Tanskalle jäänee näissä kisoissa viihdyttäjän ja viihtyjän rooli.

Viinikuvaus: balkanilaista oveluutta ja pohjoismaista positiivisuutta. Tuotantoketjun Balkanin pää ei aivan täysin läpinäkyvä ja pohjoismaisessa pullottamisessa huolestuttavaa huolettomuutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti