KuPS-FC Inter: mölinää ja värettä

Olin oikeastaan päättänyt jo, että Kuopion reissu jää välistä, vaikka osaltani olinkin huudellut lauantaipelien perään. Sitten kotoa tulee vihje siitä, ettei varsinaisesti haittaisi, jos lähtisin lasten kanssa viikonlopuksi evakkoon. Aprillipäivä tuo myös tilille katetta joulukuisen Englannin reissun jälkiaaltoina vakuutusyhtiöltä, joten universumin viesti alkaa olla selvä: Kuopioon!

Lopulta torin laita häämöttää. Pikainen pyörähdys hotellilla ja helpot lounasappeet naamariin ennen suuntaamista Väre Areenaa ja Mölymäkeä kohti. Nostellessamme mukeloiden kanssa Interin huiveja kaulaan saamme torin reunalta spontaanit peukut. Kuopiosta yleisestikin on jäänyt sellainen kuva, että vieraskannattajia toivotaan paikalle. Se ei kuitenkaan välity vierasjoukkuetta kohtaan, sillä Interin pelaajien tullessa pelaajatunnelista kentälle on palaute selvästi keskimääräistä rapsakkaampaa, ja toisaalta miksi ei olisi, sillä eihän kotikentälle kuulukaan vieraita kutsua kuin valmiiseen pöytään.

Kevättalvinen Väre Areena

Nousemme aurinkokatsomon natiseville laudoille. Ensin näyttää, että vieraskannattajat olisi laskettavissa yhden käden sormilla, mutta lopulta määrää hieman yli tuplataan, kun liukkaista teistä ja muista pitkiin vierasmatkoihin liittyvistä haasteista selvitään. Meteliäkin iskuryhmästä lähtee. Kotijoukkueen kannattajakatsomossa tunnustetaan keltamustan värin lisäksi myös sinikeltaista väriä.

Tunnusta väriä

KuPS suolaa Interin pelin pallonhallinnan kautta heti alussa. Interin prässi on pari askelta koko ajan perässä, joten se ajautuu juoksemaan pallon perässä ja se ei ole Interille sen identiteetin mukaista peliä. KuPS pystyy hyvällä tempolla ja yllättävänkin nopealla syöttöpelillä rikkomaan Interin ensimmäisen prässilinjan ja tuomaan peliä eteenpäin.

KuPS:n maali tulee varhaisessa vaiheessa ja varmasti sinimustien makuun liian helposti. KuPS murtaa jälleen tehokkaasti Interin prässin ja pallo saadaan vauhtiin Clinton Antwille, joka tikkauksensa päätteeksi kääntää pallon Interin boksiin. Iiro Järvinen yrittää ovelasti päästää pallo takaa mukaan viilettävälle Janis Ikaunieksille. Yritys torpataan, mutta Järvinen pääsee yrittäämään uutta temppua heti perään ja ulkoterä lähestyminen löytää väylälle. Siellä se Janis edelleen luuraa ja seuraavaksi hän pääsee tuulettelemaan koko ottelun melko hyvää meteliä pitäneen kotikannattajakatsomon eteen.

Interin eduksi on sanottava, että kun se vihdoin alkaa saada palloa haaviinsa, niin sen hyökkäykset näyttävät siltä, että niistä on jotain tuloillaan. Edellisen lausunnon mukaisesti Inter kirittääkin pian rinnalle, kun pidemmän painostusjakson jälkeen pallo pomppii Ruxin isännöimälle ruohoneliölle ja vihaisen kimmoisaa puolivolleytä Johannes Kreidl voi seurata vain katseellaan.

Tommi Jyrylle aukeaa vielä paikka mädättää kalakukkoa ennen kuin KuPS karkaa taas kärkipaikalle. Anton Popovitchin lähettäessä sivuvaparia jää Interin puolustuksen töppöset alustaan kiinni ja niinpä Gabriel Bispo siirtää pallon lähietäisyydeltä Interin maaliin. KuPS pääsee juhlimaan taukojohtoa.

Inter oli hyvä pallon kanssa, mutta se ei tuloutunut Kuopiossa pinnoiksi

Siinä mielessä keli hellii, että pääkatsomon takaa helottava aurinko takaa sen, että parilla kerroksella pitkälahkeisiä pärjää, vaikka keliä ja maisemaa ei muuten voi turhan keväiseksi haukkua. Paikalle tulleiden määrä, joka laskeutuu noin 1300:aan, indikoi myös sitä, että tuotteen markkinoinnin parissa duunia edelleen piisaa. Peli ei omaan silmään itsessään ole ollenkaan hassumpaa ja kenttää tömistelevien nappisten kantajien tarinoidenkin pitäisi kestää pikku pakkasetkin.

Toisen puoliajan alku on tuttua KuPS:n masinoimaa kissahiirileikkiä. Interin kapteeni Rick Ketting ansaitsee papukaijamerkin työstään Turun sinimustan puolen eteen ja lopulta Inter alkaa pääsemään myös paremmin palloon ja sen hallintaan kiinni. Interin hallinta on lupauksia herättävää, mutta se ei lopulta tässä maailman ajassa tuloudu. KuPS voittaa ja niinkuin nuorisopiireissä joskus tavattiin todeta: ei se väärin ole.

Tuore Inter -kapteeni Rick Ketting hoiti hyvin oman tonttinsa

Saan vielä poistuessamme lyömättömän viiden euron tarjouksen loppuerästä Irene Partasen lihapiirakoita (8kpl) ja jo pelkästään tarinankin takia tartun siihen.

Viini: vilpoisaa mutta laadultaan pätevää