Ykköskorin mestareita kakkoskorin Cupissa

Eurooppa-liiga on kuin meren alta pilkistävä jäävuori. Pinnalta pilkistävät eurooppalaisen jalkapallon seksikkäimmät ja rahavirtojen keskiössä lekottelevat seurat. He eivät haluaisi pelata Eurooppaa-liigaa, koska se on kuin harrastustoiminta, joka haittaa työntekoa. Se myös kiusallisesti muistuttaa siitä, miten edellisen kauden jälkeen moni kysyi ”miten meni noin niin kuin omasta mielestä?”.

Eurooppa-liiga kauden alussa Manchester Unitedin Jose Mourinho totesi medialle, että he eivät haluaisi olla kyseisessä turnauksessa mukana, koska se vaikeuttaa ponnisteluja valioliigassa. Etenkin ilman talvitaukoa porskuttavat valioliigalaiset ovat usein päästäneet Eurooppa-liigassa pienemmät seurat puolisuosiolla jonossa edelleen. Näin siitäkin huolimatta, että ammattiylpeyden päälle varmasti ottaa, kun kaiken maailman genkit ja gentit marssivat suoraan VIP-pöytiin, kun itse värjöttelee sormet palellen kylmässä itä-Eurooppalaisessa syysillassa ja toivoo, että pääsisi kotiin. 

Esimerkkinä puolivillaisesta tulokulmasta käy tämän kauden lohko K, jossa Southamptonin ja Inter Milanin taso ei riittänyt jatkopaikkaan israelilaista mahtiseuraa Hapoel Be'er Shevaa ja perinteistä, mutta auttamatta kansainvälisen huippufutiksen luokalta jäänyttä Sparta Prahaa vastaan.

Meren alla kuitenkin kuplii. Eurooppa-liiga tarjoaa hyvän aarrejahdin pienemmille seuroille. HJK:n pelatessa turnauksen lohkovaihetta 2014-2015 kuittasi se palkinto- ja televisiointioikeusrahoina hyvää reilut kaksi miljoonaa euroa. HJK:lle se oli merkittävä lisä toiminnan kehittämiseen, vaikka samalla summalla saisi Mourinhon helsinkiläisten puikkoihin vain puoleksitoista kuukaudeksi, jos kaikki muut tekisivät töitä talkoohengessä. Pienten liigojen seuroille Eurooppa-liiga onkin sellainen rahasampo, jota kannattaa takoa, vaikka kotimaisen liigan kustannuksella. Eurooppa-liiga on myös niitä harvoja kattauksia, joissa pienemmät seurat pääsevät samoihin pöytiin korkeamman profiilin kansainvälisten vieraiden kanssa. Se tekee hyvää pelaajille, brändille ja esimerkiksi suomalaiselle jalkapallolle.

Keväällä lämpenevä turnaus

Kevätauringon pilkistäessä Eurooppa-liiga alkaakin yhtäkkiä kiinnostaa myös setä Josea. Valioliigamestaruus meni jo ja taivaspaikka ensi kauden mestareiden liigaan ei ole varma. Asioiden edetessä omalla painollaan on Manchester Unitedilla nyt kaksi eri reittiä sieniliigaan. Olkoonkin, että nykytikissään pelaava ManU kuitannee molemmat tarjolla olevat mestareiden liigan liput, mutta eräänlaista ”hei, mehän taidetaan voittaa tämä” -heräämistä on ilmanalassa. 

Eurooppa-liigan voittajia selatessa listalta löytyy Sevillaa, Chelsea, Atletico Madridia ja Mourinhon luotsaamaa FC Portoa. Muutamaa itäisestä Euroopasta tullutta suonenvetoa lukuun ottamatta Euroopan kakkospystiä ovat nostelleet ykköskorin joukkueet. Eurooppa-liiga tarjoaa etumatkaa motivoituneille pienemmille seuroilla, mutta vain alkupelien ajaksi. Tasalähdöt alkavat viimeistään puolivälierissä ja silloin päättyvät tuhkimotarinat.

Jatkossa ovat kotimaisessa sarjassaan alemmassa keskikastissa rämpivä Schalke 04. Kaivoskaupungin joukkue lähtee kahden maalin taka-ajo asemasta entistä eurooppalaista suurseuraa ja nykyistä futistalenttihautomoa AFC Ajaxia vastaan. Schalkella etuna on se, että Ajax pelaa sunnuntaina elintärkeän ottelun PSV Eindhovenia vastaan. Mikäli vaikeasta vierasottelusta ei irtoa kolmea pistettä saattaa toinen hollantilainen pikaravuri Feyenoord karata amsterdamilaisilta ja viedä Hollannin mestaruuden mennessään. Mikäli Amsterdamissa nähdään pienikin kallistuma kotimaisen mestaruuden suuntaan, pääsee Schalke mukaan peliin.

Kaiken maailman genkeistä ja genteistä jatkossa on vielä Jere Urosen Genk. Genk jäi Jupiler-liigan runkosarjassa kahdeksanneksi, joten se on mestaruustaistelusta ulkona. Belgian vähintäänkin innovatiivinen sarjasysteemi mahdollistaa kuitenkin vielä yhden ”vapaudu kotimaan kentiltä” -kortin. Mutkat suoriksi vetäen riittää, kun Genk voittaa loput ottelut, niin Uronen pelaa, ellei vaihda seuraa, Eurooppa-liigaa ensi kaudellakin. 

Genkin vastustajana on taivaansinisissä viipottava espanjalainen Celta Vigo. Galician pikkukelteillä on sarjassa aika lailla samat asetelmat, mitä Genkilläkin. Ylöspäin ei oikein enää ole asiaa, mutta huonommat seurat pitävät huolta siitä, että sarjapaikka säilyy helposti. Luvassa onkin kahden kotimaisessa sarjassa riman jo pudottaneen joukkueen ylimääräinen hyppy. 

Lyonin ja Besiktasin ensimmäisessä ottelussa alustettiin dramaattisimmat otsikot. Ranskassa unohdettiin klassinen viisaus: tilaisuus tekee varkaan. Besiktasin fanit sijoiteltiin kätevästi kotijoukkueen kannattajien yläpuolelle. Ensin alkoi rähinä ja sitten tavaraa alkoi sataa alakatsomoon. Suuri joukko katsojia pelastautui viheriölle. Lyonin seuraava pääsarjaottelu jouduttiin keskeyttämään, koska SC Bastian fanit hyökkäsivät Lyonin pelaajien kimppuun. Nopea googlaus osoittaa, että Lyonin joukkueeseen linkittyy myös äärioikeistolainen ryhmittymä, joka tykkää kenties enemmän tapella kuin seurata jalkapalloa. Riidoissa siis lienee ollut klassiset kaksi osapuolta. Illan ottelusta tulee todella kuuma, kiihkeä ja poliittinen. Gallialaisille tulee varmasti tukalat oltavat sulttaanikunnan syleilyssä. Toivottavasti lieveilmiöt jäävät minimiin, sillä pelillisesti tästä parista nousee potentiaalisesti kovin haastaja punaisille paholaisille.

Manchester United menee jatkoon Anderlechtia vastaan. Nyt pelataan turnausvoitosta, ja Mourinho on aivan liian pokaaliaddikti päästääkseen kuin varkain auenneen mahdollisuuden käsistään. Pelissä on sekä takaovi mestareiden liigaan että uusi rivi CV:hen. Lisäksi jo nyt rakennetaan psykologisia asetelmia ensi kauteen. Se että Mourinho pääsee muistuttelemaan kilpaveljiään siitä, kuka pokaaleita lopulta kaudella 2016-17 voitti, on kuin makeannälkäisen eteen tuotu tuoreensulava suklaakakun palanen, jossa on jo lusikka valmiiksi pystyssä.

Viinikuvaus: hailakka ja teollinen alkumaku, josta pullon huvetessa löytyy kuitenkin perinteisten arvoviinien reseptiikkaa.  

Jonne vanhan rouvan helmoissa

Se tapahtuu taas. Katalonian sinipunaiset näyttävät unohtavan puolustuspelaamiseen perusperiaatteet. Keskikenttä on moottoritie. Puolustuslinjan ja keskikentän väliin jää Po -joen levyinen väylä. Sinne kaikessa hiljaisuudessa meloo Palermon rannoille rantautunut ja sittemmin pohjoiseen purjehtinut Paulo Dybala. Hänellä on pitkän argentiinalaisitalialaisen illallisen verran aikaa. Dybala leikkaa palan härän pihvistä, nuuhkaisee juuri laskettua talon marjaisaa punaviiniä, palauttaa sen, pyytää tilalle argentiinalaista malbecia ja laskee sitä kielelleen. Sen jälkeen hän ottaa vastaan Juan Cuadradon syötön, pyyhkäisee suupieliään, kääntyy ja laukoo pallon takakulmaan. Hetkeä myöhemmin Dybala asettelee haarukan ja veitsen kello viiteen, pyytää tarjoilijalta jälkiruokalistan ja kääntää Mario Mandžukićilta saamansa syötön etukulmaan: 2-0.

Barcelonalle on käynyt karulla tavalla ilmi, että nyt ei pelata sunnuntai -iltapäivähöntsää Leganesia vastaan. Juventus stadionin kotijoukkueen tukijoukot toteavat, että ottelu ei liiemmälti poikkea alkuillan kepeistä ja voitokkaista otteluista Serie A:ssa.

Katalonian kukkopojat ovat eksyneet vanhan rouvan helmoihin. Massimiliano Allegri toimii kapellimestarina samalla, kun Luis Enrique katkoo viulun kauloja. Puoliaika puhalletaan valmiiksi. Näytönsäästäjä napsahtaa jonnen luona pois päältä. Vartissa ehtii ottamaan matsin Counter Strikea. Jonne on varma, että Lionel Messi tekee toisella puoliajalla hattutempun. Hänellä on myös kaikki syy uskoa siihen, sillä hän on hiljattain saanut kokea, miten Barcelona toimittaa historiallisen nousun pariisilaisia vastaan koko globaalin jalkapallokansan lähettimiin.

Messi ei tee hattutemppua. Torinossa ilta ja peli jäähtyvät. Giorgio Chiellini voittaa karhunpainissa Javier Mascheranon ja kolistelee pallon tolpan sisäreunan kautta maaliin. Vanha rouva siirtyy kolmen maalin johtoon. Ottelu on ratkennut, mutta kukaan ei uskalla sanoa samaa otteluparista. Jotenkin tarinan kaareen sopii se, ettei Barcelona saa vierasmaalia. Kataloniassa huudetaan nyt ihmettä ihmeen perään.

Näytön sinertävä valo nousee taas seinille. Jonnella on taktiikka tulevaan peliin valmiina eikä siihen tarvita Neymaria: Messi tekee hattutempun ja Luis Suárez pari. Jonne saattaa olla oikeassa, kunhan koodinpätkään kirjataan aikainen maali, kourallinen onnea ja edes pieni murtuma maailman parhaan puolustuksen tukirangassa. Lisäksi Juventuksen argentiinalaisparin Paolo Dybalan ja Gonzalo Higuaínin tango tulee ohjata muualle kuin Barcelonan boksiin. Tehtävälista lienee kuitenkin liian pitkä ja koukeroinen yhteen futismatsiin muistettavaksi.

Ottelu, joka piti ja sitten ei olisi pitänyt pelata

Saksassa kertaalleen peruttu peli pelataan päivä pommi -iskusta teemalla. Psykologisesti peli on mahdoton. Pelaajat liikkuvat vaistojen ja tuhansien toistojen muodostamien hermoketjujen varassa. Hetkellisesti ketjut katkeavat ja maailmaa aukeaa paljon jalkapalloa suurempana kokonaisuutena. Silloin Monaco iskee. Ruhtinaskunnan ratsue pelaa koko pelin alamäkeen ja myötätuuleen. Signal Iduna Park tarjoaa pitkän katsauksen siitä, mikä jalkapallossa ja maailmassa on hyvää, ja mikä kylmäveristen ihmisten ja bisneksen armoilla. Borussia Dortmund selviää toisestakin iskusta pelkillä pintahaavoilla ja kipsatulla kädellä. Teknisesti tulos on vaikea, mutta kontekstissaan poikkeuksellinen. Ottelu tasapainoilee solidaarisuuden ja voitontavoittelun keinulaudalla.

Tänään pelataan viikko pommi -iskusta teemalla. Neutraalisti ottelua seuraavana sitä asettuu helposti aina pienemmän tai enemmän haavoitetun puolelle. Tulee mietittyä, että miten tämä ottelupari olisi parasta ollut ratkaista? Pelaamalla tietysti, mutta milloin ja miten?

Viinikuvaus: vahvat argentiinalaissävyt, etiketissä ihme ja lasissa halkeamia

Madridin hegemonia

Bayern München aloitti kaksiosaiset turnajaiset vahvasti. Vetäytyvä Real Madrid ei saanut tilkittyä tilaa keskikentällään baijerilaisilta. Chilen ylänköjen maestro Arturo Vidal nousee perinteisesti korkeaa Madridin erikoistilannemuuria korkeammalle ja pakottaa pallon Keylor Navasin läpi maaliin. Florentino Pérezin työhuoneessa vilkkuu punainen valo. Tuo olisi pitänyt torjua ja kenties se olisikin torjuttu, mikäli Navasia ei väkisin yritettäisi politikoida ulos välillä maanisena pyörivästä kuninkaallisten karusellista.

Seuraa jalkapallojumalien kepponen: arpinaamainen gallian ritari siirtelee koko Realin ryhmitystä sivusuunnassa ja laukoo terävästi. Dani Carvajal kääntää sydämensä pallon eteen. Radioaallot tuovat päätuomarin korvanappiin viestin siitä, että pallo osuisi käteen. Ei osu. Sillä ei kuitenkaan ole väliä ja pallo viedään pilkulle. Müncheniläiset hakevat irtiottoa. Madridilaisten suksissa on ollut vääränlainen voitelu. Ribery kaulailee Carvajalia. Marcelo kuiskii jotain Vidalille ennen varsinaista suoritusta. Nauru karehtii molempien naamalla. Pallo lentää taivaan tuuliin. Oikeus toteutuu. Pérezin huoneessa valo vaihtuu vihreään, mutta huone on jo tyhjä. Pérez katselee parvekkeeltaan Manchesterin ja Lontoon suuntaan. Valojen ja poliittisten haaveiden välkkeessä unohtuu se, että yksi syy epäonnistuneeseen rangaistuspotkuun lienee ollut Navasin maine rangaistuspotkujen torjujana. Siihen limittyvä psykologinen kierre on jatkumona vaikuttanut Vidalin jalkaterän osumisen liiaksi pallon alareunaan. Karkki vai kepponen?

Toisella puoliajalla Cristiano Ronaldo pysäyttää vauhtinsa vastustajan rangaistusalueella. Sekunnin kymmenysten ajan müncheniläisten puolustusseinämä jatkaa juoksuaan kohti omaa maaliaan. Nämä sekunnin kymmenykset saavat maalinteon näyttämään maailman yksinkertaisimmalta asialta. Oikealta laidalta liitää Carvajalin lähettämä polvenkorkuinen leijapallo Ronaldolle, joka ohjaa pallon maaliin. Peli on tasan. Kaikki muuttuu.

Huippujalkapallossa pienet marginaalit ratkaisevat isot asiat. Javi Martinez on jäämässä pelin taakse kaksi kertaa. Sekunnin kymmenykset pyörivät jälleen olutmaan ylpeyttä vastaan. Punainen kortti päättää lohduttomana tuomarin käden kaarta seuraavan Martinezin ottelun. Oktoberfestit ovat ohi. Laskuhumala ja orastava krapula laskeutuvat Allianz -areenalle.

Real Madridin toinen maali tulee itsestään selvänä. Marco Asensio nostaa pallon kohti Ronaldoa, joka tökkää sen jalkapohjallaan verkon uumeniin. Bayern ei pysty vajaamiehisenä rimpuilemaan kuninkaallisia vastaan. Lisää maaleja ei kuitenkaan tule. Turnajaiset tulevat saamaan arvoisensa kakkospäivän.

Samaan aikaan raivopäisen Diego Simeonen gladiaattorit tuhlailevat kotikentällään turkkinsa uudelleen kasvattaneita lentäviä kettuja vastaan. Spektaakkeli siirtyy sumuisten saarien kuoppaiselle nurmikolle, johon ovat jo valmiiksi painuneet Jamie Vardyn askelmerkit.

Miten tänään pelataan ja kuka pelaa?

Mestareiden liigassa on taustakaikuna usein se, että takaa tullaan. Carlos Ancelotti tuntee Madridin ja hän tuntee sen pelaajat. Fläppitaululle on sivelty kuvioita, joilla synkennetään Madridin ilta. Zinedine Zidane tuntee Ancelottin ja omat pelaajansa. Hän on synnynnäinen voittaja. Kuninkaallisten eturivin ritareita on jouduttu kiikuttamaan huoltoteltoille. Pieni tasoero tai epätasapaino saattaa kääntää juonen kulun täysin. Uskon että saksalaisitalialainen koneisto jauhaa lähelle jatkopaikkaa, mutta päätepysäkki jää siintämään häränkuseman päähän.

Adolfo Suárezin Barajasin kansainvälisellä lentokentällä otettiin läpsystä vaihto ja Madridin punavalkoiset lähtevät ennakkosuosikkina kettujahtiin. Ketut ovat kaivautuneet niin syvälle altavastaajan koloihin, että heitä on vaikea paikantaa. Se sopii Leicesterille. Uskon ihan yhtä vähän kettujen jatkopaikkaan kuin heidän valioliigamestaruuteen viime kauden alussa. Madrid tulee juhlimaan kahta välieräpaikkaa futisillan päätteeksi, mutta vasta dramaattisten käänteiden jälkeen.

Viinikuvaus: espanjalaista pitkään kypsytettyä laatuviiniä maanisella voittamisen kulttuurilla

Siksi futisilta on tänään erityinen

Eilen illalla saksalaisen jalkapallon yhtä ikonia Borussia Dortmundia vastaan iskettiin raukkamaisesti pommeilla. Ajan henki on sellainen, että varmasti monelle tuli ensimmäisenä mieleen, että kyseessä olisivat islamistiterroristit. Joku saattoi jopa toivoa sitä saadakseen pönkitystä omille ennakkoluuloilleen ja politikoinnille. Syyllistä ei vielä tiedetä, joten syyllisellä on turha sen enempää spekuloida.

Huippujalkapallo -ottelut ovat erittäin kansainvälisiä tapahtumia. Ne keräävät huikeita yleisömääriä ympäri maailmaa. Dortmundilla ja Monacolla on pelaajia lähemmäs kahdestakymmenestä eri maasta. Ainoat maanosat, jotka eivät joukkueiden pelaajistossa ole edustettuina ovat Oseania ja Antarktis. Tehty pommi-isku on vähintäänkin välillisesti nurkkakuntaisuuden isku kansainvälisyyttä vastaan. Tällaisten iskujen seurauksena on helppo kaivautua poteroonsa pelkäämään. Kansainvälisessä terrorismissa tavoitteena on lietsoa vihaa rauhanomaisesti elävien ihmisryhmien välille. Riippumatta siitä, mitä teon taustalta lopulta löytyy, kannattaa aina asettua hyvän puolelle pahan tavoitteita vastaan.

Jalkapallo globaalina ilmiönä osoitti suuruutensa. Monacon fanien katsomosta kaikuvat ”Dortmund, Dortmund” -huudot, kun tieto peliä edeltävistä tapahtumista kiiri stadionille. Vastavuoroisena solidaarisuuden osoituksena dortmundilaiset tarjosivat yösijaa kaupunkiin jääville monacolaisille. Niin kauan kuin paha saa peilikuvakseen hyvää, paha ei koskaan voita. Kirjoitin aiemmassa blogissa siitä, miten jalkapallo on maailman kuva. Eiliset tapahtumat asettuvat samaan kollaasiin. Paras tapa vastata eiliseen on kutsua tänään ystäviä kylään ja nauttia tänään yhdessä kansainvälisestä huippujalkapallosta.

Viinikuvaus: pysäyttämättömän kansainvälinen, vivahteikas ja hieno kokonaisuus.

Kärsimysnäytelmä

Viime viikolla jalkapallomaailma kohahti, kun satumaisesti Leicesterin viime kaudella valioliigan mestaruuteen luotsannut Claudio Ranieri sai potkut. Potkuja seurasi eräänlainen jalkapalloromantiikan vastaisku. Monella suunnalla äimistyttiin siitä, miten oli madollista, että kaikkia jalkapallomaailman lakeja uhmannut Ranieri joutui nyt lähtemään. Vastaus on yksinkertainen: tulostaso ei riittänyt ja lisäksi Leicester vaikutti hengettömältä. Pelillisesti mitään positiivisia signaaleja ei ollut ilmassa. Huuhkajien otteluita seuranneille kuvaus saattaa kuulostaa tutulta. Erona on se, että Leicesterin seurajohto reagoi riittävän nopeasti pelastaakseen vielä kettujen kauden ja ennen kaikkea sarjapaikan.

Olisiko Ranierin pitänyt saada valmentaa vielä mestareiden liigan loppuun asti? Leicesterillä on kolme ottelua tärkeää ottelua ennen seuraavaa mestareiden liigan ottelua Sevillaa vastaan. Näitä pelejä ei voi hävitä. Rehellisyyden nimissä on myös todettava, että viime viikolla Sevillaa vastaan saatu kelvollinen tulos ei vastannut ottelu kulkua. Sevilla olisi voinut pistää ottelusarjan kerralla pakettiin. Se olisi Ranierin Leicesteriä vastaan tehnyt sen joka tapauksessa King Power -stadionilla. Craig Shakespearen Leicester saattaa kuin vahingossa lipsahtaa vielä jatkoon. Leicesterin pelillinen ilme muuttui kuin taikaiskusta valmentajan vaihdon myötä. Shakespearen johdolla kettujen tarina saattaa saada vielä yhden hurmiollisen kappaleen mestareiden liigassa. Kunniakas kuolema seuraa viimeistään seuraavalla kierroksella. Tärkeintä kuitenkin on, että ketut säilyttävät sarjapaikkansa. Sen he ansaitsisivat.

Ranierilta ei viime kauden sankaritekoa vie mikään pois. Kettujen taapertaminen ei yksinomaan ole ollut hänen syytään. Leicesterin seurajohdon tekemä ratkaisu vaikuttaa kuitenkin harkitulta ja taitavasti laskelmoidulta. Liverpool on tällä hetkellä sillassa kettuja vastaan. 

William Shakespearen näytelmille on tyypillistä, että lopussa hahmoja lakoaa paljon. Ranieri oli ensimmäinen. Jürgen Klopp näyttäisi olevan seuraava. Lankulla kävelevät vielä ainakin Jorge Sampaoli, Slaven Bilić, David Moyes ja jopa Pep Guardiola. Tulevana keväänä ketut ovat haiden ystäviä.

Viinikuvaus: harkittu leikkaus valmistuksessa ja jälkimakua edeltävää hurmiollista nousua

Maailman pisimmät 169 senttimetriä

N'Golo Kanté on ollut Chelsean voittokulun takuumies

Leicester City FC:n viime vuoden mestaruudesta jäivät erityisesti mieleen Riyad Mahrezin ylimaalliselta vaikuttava taitotaso, Jamie Vardyn räjähtävä nopeus ja N'Golo Kantén suvereeni työskentely keskikentän ankkurimiehenä. Kanté oli heistä lopulta ainoa, joka vaihtoi kauden päätteeksi maisemaa. Kettujen ja miksei myös Chelsean tämän kauden perusteella Kanté olikin kenties se kaikkein tärkein elementti, jonka päälle Leicesterin pistenikkareiden oli mahdollista rakentaa hypeään.

Kuulin ihan hiljattain, että Kanté on varsin lyhyt (169cm) pelaaja. Tieto oli sikäli hämmentävä, että Kanté vaikuttaa otteluissa koipineen olevan joka paikassa. Melkein kaikki futista seuraavat tietävät tänä päivänä kuka Kanté on ja mitä hän tekee, mutta kuinka moni oikeastaan tietää, mistä hän on tullut? Olisiko sittenkin niin, että maalipyssyt ovat vallanneet lihavoidut otsikot?

Kanté ei varsinaisesti hakeudu otsikoihin. Hän tuntuu aina korostavan rooliaan joukkueen osana. Joukkue voittaa tai joukkue häviää. Kanté on kasvanut Rueil-Malmaison lähiössä Pariisin esikaupunkialueella. Hänellä on kahdeksan sisarusta, joten tiimipeliä on täytynyt osata jo pienestä pitäen. Ensimmäiset kosketukset jalkapalloon ovat tulleet saman lähiön pienpeleistä, joissa hänen neljä veljeään ovat olleet mukana. Hän pelasi ja pelaa edelleen isompien poikien seurassa. Kanté on oppinut kompensoimaan kokoaan juoksemalla ja tekemällä kentällä muita enemmän töitä.

Kanté ei noussut jalkapallomaailman huipulle perinteisiä reittejä pitkin. Kantélla oli uransa alkupuolella vaikeuksia löytää itselleen joukkuetta. Suurten jalkapalloakatemioiden sijaan hän aloitti uransa US Boulougnen reservijoukkueessa viidennellä sarjatasolla. Hän nousi mukaan edustusjoukkueeseen, joka pelasi kolmatta divisioonaa. Boulougnesta hän siirtyi Caenin riveihin Ligue 2:seen ja Caenin nousun myötä myös Kanté pääsi pelaamaan Ranskan korkeinta sarjatasoa Ligue 1:stä.

Kantén pituuden on usein arvioitu hankaloittavan hänen menestymistään jalkapalloilijana. Epäilijöiden lista on pelkästään Englannissa pitkä ja vaikutusvaltainen: Jose Mourinho, Arséne Wenger, ja jopa Claudio Ranieri oli Kantén suhteen skeptinen, kun pelaajatarkkailija Steve Walsh suositteli pelaajaa Leicesterille. Kantén puolustustilastot olivat kuitenkin Ligue 1:ssä niin ohittamattomat, että hän päätyi siirtymään noin 9:n miljoonan euron siirtosummalla Leicesteriin. Hän osoitti heti kuuluvansa jalkapallomaailman eliittiin. Kanté oli kantava voima Leicesterin voittaessa satumaisesti valioliigan. Kanté oli kettujen mestaruuskaudella valioliigan ahkerin taklaaja ja syöttöjen katkaisija. Tänä päivänä Kanté voi itse valita joukkueensa.

Jamie Vardy on leikkisästi todennut, että epäilee Kantén luovuttavan harjoitusten pienpeleissä pallon tahallaan pois, jotta hän pääsee voittamaan sen takaisin. Kantén vahvuus pelaajana on nimenomaan vastustajan hyökkäysten katkojana, mutta Kanté hän on myös erittäin hyvä pallollisena. Siksi hänelle ei helposti löydy esikuvaa toisista jalkapalloilijoista tai jos löytyy, vertaus päättyy usein siihen, että itseasiassa Kante on parempi ja monipuolisempi pelaaja. Kantéa on verrattu esimerkiksi ranskalaiseen Claude Makeleleen, sillä sivuhuomautuksella, että Kanté on teknisempi. Kanté onkin jalkapalloevoluution moderni tuotos ja riman asettaja.

Joukkueet, joissa N'Golo Kanté pelaa, voittavat

Valmentajat kuvaavat Kantéa nöyräksi pelaajaksi, joka on valmis koko ajan kehittymään. Hän ei edelleenkään hakeudu parrasvaloihin. Harjoituksiin hän ajaa tunnollisesti minillään, joka luo huvittavan kontrastin kanssapelaajien citymaastureiden ja urheiluautojen rinnalla. Kanté näyttää vaikuttaa välillä jopa hullunkuriselta hahmolta jalkapallomaailmassa, jossa tähtipelaajat hakeutuvat rocktähden asemaan. Kanté ei kuitenkaan pääse enää mitenkään piiloon sitä tosiasiaa, että joukkue, missä hän pelaa, voittaa. Mikä voisikaan olla pelaajalle parempi ominaisuus?

Viinikuvaus: hyllyssä hieman sivummalla, mutta kun pullon jättää valikoimasta pois, koko hylly romahtaa.

Lisää luettavaa:

http://www.goal.com/en/news/8/main/2017/01/27/32015632/he-never-played-the-gaffer-didnt-really-believe-in-him-colin?ICID=PP_78494

http://www.theaustralian.com.au/sport/the-times-sport/ngolo-kante-the-little-big-man-for-leicester-and-chelsea/news-story/3036289ed7de377dcd352af3cba769a2

http://www.eurosport.com/football/premier-league/2016-2017/man-of-the-year-ngolo-kante-an-unbroken-story-of-excellence_sto5995175/story.shtml

http://www.espnfc.com/english-premier-league/23/blog/post/2758037/leicester-city-duo-riyad-mahrez-and-ngolo-kante-rise-to-top

http://metro.co.uk/2017/01/13/ngolo-kante-was-instrumental-in-winning-leicester-the-title-last-season-at-chelsea-hes-even-better-6375433

Kuvat:

1. https://www.flickr.com/photos/cfcunofficial/29093618546/

2.  https://www.flickr.com/photos/bodfeatures/26943755296/in/photolist-GYrREQ-GUEhG4-EywSY1-GdzmBZ-Fidjd7-GUEhDD-H3VMK7-HZ2jt2

Seuraavan kattauksen vaikeus

Viime vuonna kirjoitin blogisarjan neljästä eurooppalaisen pääsarjajalkapallon tulokkaasta: Angers SCO:sta, Sassuolo Calciosta, SV Darmstatd 98:sta ja SD Eibarista, jotka jäivät hieman Leiceserin FC:n ketunlennon varjoon. Tässä tekstissä tutkaillaan hieman joukkueiden nykytilannetta. 

Onnistunut kausi ei takaa uutta onnistunutta kautta. Kysykää vaikka Leicester FC:n kannattajilta. Ketut eivät ole tällä kaudella päässeet valioliigassa lentoon yksittäistä Manchester City -ottelua lukuunottamatta ollenkaan. Ennen illan ottelua joukkue notkuu vain pinnan putoamisviivan yläpuolella. Mestareiden liiga jatkuu Leicesterin osalta parin viikon päästä, mikä tulee edelleen häiritsemään valioliigan otteluita. Leicester tulee mestareiden liigassa todennäköisesti tippumaan vahvalle Sevillalle. Siihen päättyy yksi hieno tarina. Sen jälkeen fokus on saatava nopeasti valioliigaan, koska kevään aikana putoamisvaarassa olevat joukkueet perinteisesti parantavat otteitaan. Varsinaista hännänhuippua ei valioliigassa tällä hetkellä näy, joten putoamiskamppailusta tulee väistämättä erittäin tasainen ja raaka. Ketut eivät missään nimessä ole putoamissuojassa.

Tilanne on vähintäänkin yhtä tukala ranskalaisella Angersilla. Angersin viime kausi päättyi kolmeen perättäiseen tappioon. Se valui lopulta europelipaikkojen tuntumasta sarjan yhdeksänneksi, mikä kuitenkin oli hyvä tulos Ligue 1:sen tulokkaalta. Angers päästi sarjan neljänneksi vähiten maaleja.

Angersin pelaajarunko pysyi täksi kaudeksi melko samana. Angersin merkittävin hankinta oli senegalilainen hyökkääjä Famara Diédhiou, joka on ollut joukkueen paras maalintekijä tällä kaudella. Tällä hetkellä Angers on sarjan kolmanneksi viimeisenä. Jos sarja puhallettaisiin nyt poikki, päätyisi Angers karsimaan sarjapaikastaan. Pienet erot ovat kääntyneet joukkuetta vastaan. Se ei ole pystynyt viime kauden kaltaiseen kyyniseen puolustamiseen, vaan omissa on soinut useammin. Samaan aikaan Angers on ollut yksi sarjan ahkerampia laukojia, mutta se on silti tehnyt sarjan toiseksi vähiten maaleja. Nämä seikat ovat kääntäneet viime kauden voitokkaat ottelut tasapeleiksi ja etenkin vieraissa tasapelit tappioiksi. Tänään joukkue pelaa tappioputkeen ajautunutta Toulousea vastaan vieraissa. Hävitä ei saisi.

Sassuolo Calcio päätti viime vuonna kautensa neljään perättäiseen voittoon. Italialaiset optimistit pelasivat tuloksella itselleen paikan Eurooppa -liigaan. Matka päättyi kuitenkin lyhyeen joukkueen jäädessä oman lohkonsa viimeiseksi. Myös Serie A:ssa on tällä kaudella ollut vaikeampaa. Sassuolo on sarjassa kuudentenatoista. Euroopan kentät tulevat jäämään kauden päätteeksi haaveeksi, joskin samaan aikaan Sassuololla ei varsinaista putoamisuhkaa ole päällä, sillä kolmen viimeisenä olevan joukkueen Crotonen, Palermon ja Pescaran rämpiminen on ollut sitä luokkaa, että niiden nenä tuskin enää nousee pinnalle.

Sassuolon avoin pelityyli on yskinyt etenkin vierasotteluissa. Se on päästänyt vieraissa toiseksi eniten maaleja. Kotiotteluissaan Sassuolo on paininut maaliteko-ongelmien kanssa. Tämä heijastelee varmasi sitä, että muut joukkueet ovat oppineet pelaamaan Sassuolon vahvuuksia vastaan ja samalla viime kauden gloria on karissut pois. Sassuolo menetti myös viime kauden päätteeksi kaksi tärkeää avainpelaajaansa Nicola Sansonen ja Sime Vrsaljkon, mikä on tehnyt kuluvasta kaudesta entistä haastavamman.

Sassuolo pelaa tänään Genoaa vastaan. Pystyykö joukkue parantamaan vierasotteitaan vai soiko omissa taas?

Kuluvalla kaudella jalkapallojumalat tuntuvat hylänneen SV Darmstadt 98:n. Joukkue on jätetty tylysti bundesliigan viimeiseksi. Kauden juuri taittuessa yli puolen välin Darmstadt on saanut kasaan vain yhdeksän pistettä. Se on hävinnyt kaikki vierasottelunsa. Ero ensimmäisen säilyjän paikkaan on revennyt seitsemään pisteeseen. Joukkueen edellinen peli päättyi tylyyn 1-6 -tappioon FC Kölnille. Näyttäisi että viime kesänä seuran jättäneen Dirk Schusterin spekulaatio siitä, että Darmstadt ei kuulu bundesliigaan, pitää paikkaansa. Nykyisillä otteilla myös ensi kausi kakkosbundesliigassa tulee olemaan hankala.

Darmstadt palkkasi hiljattain valmentajakseen entisen maajoukkuejyrän Torsten Fringsin. Frings vakuutteli taistelun sarjapaikasta alkavan toden teolla. Saako Fringsin Darmstadt tänään ensimmäiset vieraspisteet Eintracht Frankfurtin vieraana?

Parempaa kuuluu Eibariin. Piskuinen baskiseura kukisti eilen sensaatiomaisesti Valencian 0-4 vieraissa. Tulos nosti Eibarin sarjataulukossa seitsämänneksi. Joukkue on iskuetäisyydellä Eurooppa -liigan paikkaan, putoamiskurimus ei ole lähelläkään ja viime kauden neljästoista sija tulee suurella todennäköisyydellä kuluvalla kaudella paranemaan. Eibar on ollut tasaisen hyvä sekä koti että vierasotteluissaan.

Eibarin markkina-arvo on tänäkin vuonna yksi La Liigan vähäisimmistä. Sen yleisökeskiarvo on sarjan selvästi pienin (5147/ottelu). Silti joukkue porskuttaa ylemmässä keskikastissa niin kuin huomista ei olisikaan.

Viinikuvaus: vaikea toinen kattaus, jossa lasillinen baskien käärmekeittoa