Ruusujen ja kaupungintalojen sota: Leeds United-Manchester United

Leeds Unitedin ja Manchester Unitedin rivalryn historialliset kaiut ovat 1400 -luvulta, jolloin Yorkshiren ja Lancashiren kreivikunnat taistelivat koko Englannin hallinnasta. Historia tuntee sisällissotaan limittyvän tapahtumasarjan ruusujen sotana, johon myös Game of Thrones -sarja löyhästi perustuu. Lancasterin hovin symboli oli punainen ruusu ja Yorkin hovia symboloi valkoinen ruusu. Samat värit koristavat tänä päivänä sekä Leedsin että Manchester Unitedin pelipaitoja. Joskin Leedsin pelipaita sai valkoisen kuosinsa Real Madridia ihannoineen Don Revien alaisuudessa 1960 -luvulla.

Ruusujen derby

Leedsin ja Manchesterin kaupunkien kilvoittelu jatkui teollisen vallankumouksen aikaan 1700-1800 -luvulla. Leedsissä valittiin talouden ajuriksi villa ja Manchesterissä puuvilla. Taloudellista menestystä mittailtiin ja juhlittiin arkkitehtuurisilla symboleilla. Jalkapallo ei vielä ollut ottanut isoa osaa kaupunkien köyden vedossa, joten derbyä käytiin esimerkiksi siitä, että kummalla on näyttävämpi kaupungintalo.

Tekstiiliteollisuuden derby

Kaupungintalojen derby

Yorkshiren ja Lancasterin lädit pääsivät lopulta yhteiselle viheriölle 1906, jolloin Leeds City voitti  Manchesterin Unitedin 3-0  Manchesterin Bank Street -stadionilla. Muutamaa kuukautta myöhemmin punaiset paholaiset pääsivät tasaamaan tilejä Elland roadilla. Manchester United voitti ottelun 2-1.

Yksittäisten otteluiden sijaan joukkueet pääsivät samalle astialle pidemmäksi aikaa 1960-luvulla. Sir Matt Busbyn luotsaamasta Manchester Unitedista oli 1950-luvulla tullut yksi englantilaisen jalkapallon kestomenestyjistä. Vuonna 1964 Don Revien Leeds nousi Englannin ykkösdivisioonaan, joka silloin oli korkein pääsarjataso, ja Leedsin ja Manchesterin välit kuumenivat.  Pääsarjaan noussut Leeds tiputti Manchester Unitedin FA -cupin semifinaalissa. Manchester United taasen vei liigamestaruuden Leedsin nenän edestä maalieron turvin. Vuosien vieriessä Leedsistä tuli Busbylle todellinen pääsärky, sillä hän onnistui 19:sta kohtaamisessa voittamaan Leedsin vain kaksi kertaa. Busbyn jäätyä eläkkeelle Manchester United yrtti hankkia Don Revien Manchesteriin, mutta Revie kieltäytyi.

Don Revien ja Sir Matt Busbyn derby

1970 -luvulla huliganismi nosti päätään englantilaisessa jalkapallossa. Manchester Unitedin ”Red Army” ja Leedsin Unitedin ”Service Crew” olivat kannattajaryhminä pahamaineisimpia. Välien selvittelyt levisivätkin kentältä niin katsomoihin kuin stadioneiden ulkopuolelle. Ruusujen derbyn lämpö lähti lauhtumaan vuonna 1982, kun Leeds lähti divarikierrokselle.

Service Crew:n ja Red Armyn derby

Leeds palasi pääsarjaan 1990 -luvulla ja voitti mestaruuden toisella pääsarjakaudellaan. Ruusut ottivat lisää hehkua pintaansa, sillä Leeds kiri mestaruuskaudellaan viimeisillä kierroksilla Manchester Unitedin ohi. Samaisella kaudella Leeds ja Manchested United arvottiin vastakkain sekä liiga- että FA -Cupissa. Niinpä Leeds ja Manchester pelasivat kolme kertaa 18:sta päivän sisään. Spekuloitiin että televisioyhtiöt olisivat vaikuttaneet arvontaan. Punaiset paholaiset veivät Cup -ottelut nimiinsä ja sarjaottelu päättyi tasan.

Leedsin mestaruuskauden jälkeen Eric Cantona siirtyi kesken seuraavan kauden Manchester Unitediin. Taustalla oli välirikko Leedsin valmentajan Howard Wilkinsonin kanssa. Cantonasta tuli yksi Alex Fergusonin dynastian takuumiehistä. Leeds kisasi kärjen tuntumassa, mutta mestaruuteen asti sen potku ei enää kuitenkaan yltänyt. Lancasterin hovi pääsi jalkapallossa niskan päälle.

1990-luvulla ja 2000 -luvun alussa höysteensä ruusujen sotaan toivat Alf-Inge Hålandin uran käytännössä päättänyt yhteenottojen sarja Roy Keanen kanssa*. Fabian Barthezin ja Ian Harten vuoden 2001 tapaus, jossa Barthez potkaisi pelitilanteen ulkopuolella Hartea. Leeds sai rangaistuspotkun, mutta monien kummastukseksi Barthez ei saanut punaista korttia. Barthez torjui rangaistuspotkun. Peli päättyi tasan. Kauden päätteeksi Leeds jäi pisteen päähän Mestareiden liigan paikasta. Leeds oli taloudellisesti pelannut Mestareiden liigan rahahanojen varaan. Leeds joutui myymään pelaajiaan seuraavalla kaudella. Yksi kivuliaimmista kaupoista oli sen aikaisen kapteenin Rio Ferdinandin myynti Manchester Unitediin.

Eric Cantonan, Fabien Barthezin, Ian Harten ja Alf-Inge Hålandin derby

Kaksi Leedsin fania puukotettiin kuoliaaksi euro-ottelussa Istanbulissa vuonna 2000. Valtaosa Manchesterin Unitedin kannattajista osoitti solidaarisuuttaan fanien puolesta, mutta joukkueiden seuraavassa ottelussa Elland Roadilla Manchester Unitedin kannattajakatsomosta nostettiin ottelun alkuhetkillä Istanbuliin viittaava provosoiva banneri. Lisäksi ”Istanbul! Istanbul! Istanbul!” ja ”Always look at the turks carrying the knives”-chäntit nousivat Manchester United kannattajien laulukirjaan. Leedsin kannattajat vastasivat Münchenin tragediaan viittaavilla chänteillä. Kaikesta huolimatta vihanpito oli lähtemättömästi seurojen kannattajien DNA:ssa.

Lopulta taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut Leeds tippui Valioliigasta kauden 2003-2004 ja samassa tohinassa myös Leedsin kannattajien sydämistä paikkansa maalannut Alan Smith kaikista vakuutteluistaan huolimatta siirtyi myös Manchester Unitediin. Yllä kuvattujen tapahtumien suola ja kapsaisiini maistuvat varmasti vielä monien Leeds -kannattajien suussa, kun sunnuntai -illan ottelua kohti muisto muistolta kuljetaan

2020 -derby

 

Viinikuvaus: ruusunlehteä, tekstiiliä, verta ja mauttomia laulukirjan sivuja

*Hålandin ja Keanen välien selvittely jatkui vielä silloin, kun Håland oli siirtynyt jo Manchester Cityyn.  Keanen taklaus, joka johti Hålandin pitkäaikaiseen loukkaantumiseen tapahtui Manchesterin derbyssä.

Erling Braut Håland - WTF

Erling Braut Håland on tulikuuma piste eurooppalaisella futiskartalla. Red Bull Salzburgissa koko syksyn ja alkutalven maaleja latoneen norjalaisihmeen öljylautta pumppaa kultaa kiihtyvällä tahdilla. Håland siirtyi Salzburgista Borussia Dortmundin riveihin maltilliselta vaikuttavalta 20m€ summalla. Debyytissään norjalaisnuorukainen pääsi kentälle Dortmundin ollessa 3-1 tappiolla Augsburgille. Håland kiitti luottamuksesta ja pisti pinoon hattutempun verran maaleja. Dortmund tai pitäisikö todeta, että Håland, käänsi ottelun 3-5 -tulokseen. ”The manchild” jatkoi armotonta menoaan FC Kölniä vastaan: vaihdosta mukaan 65 minuutin kohdalla peliin mukaan tullut Håland ampui kaksi maalia ja Dortmund voitti lopulta 5-1.

Erling Braut Håland on yksi kuumimpia tulevaisuuden hyökkääjänimiä

Erlin Braut Håland on syntynyt Leedsissä. Hänen isänsä Alf-Inge Håland teki pitkän uran brittikentillä 1990-luvulla ja 2000 -luvun alussa. Isä Hålandin ura käytännössä päättyi Roy Keanin härskiin taklaukseen, joka oli kosto kaksikon aiemmasta vihanpidosta. Pojasta polvi paranee ja poika-Håland on ilmoittanut haluavansa voittaa Valioliigan Leedsin -väreissä.

Syntymäpaikastaan huolimatta Erlin Braut Håland vietti suurimman osan lapsuudestaan Brynessä Norjassa. Kotiseuduillaan hän pelasi ensimmäiset jalkapallovuotensa Bryne FK:n joukkueessa. Kova työ ja intohimoinen suhtautuminen jalkapalloon siivitti hänet debytoimaan Bryne FK:n edustusjoukkueessa jo 15 -vuotiaana. Brynestä Håland napattiin norjalaiseen pääsarjaseuraan Moldeen, jossa hän pääsi treenaamaan ja pelaamaan edustusjoukkueen kanssa.

Hålandia kosiskeltiin jo Moldesta Euroopan suurseuroihin, mutta hänen uraansa on rakennettu enemmän kehittymisen kuin rahan ehdoilla. Niinpä Molden jälkeen seuraksi valikoitui itävaltalainen FC Red Bull Salzburg. Salzburgissa Håland sai reilusti peliaikaa ja vastuuta. Lisäksi hän pääsi esittelemään taitojaan Mestareiden liigan ja Eurooppa liigan näyteikkunoissa. Salzburgissa Håland oli pitelemätön. Hän teki 27:ssa ottelussa 29 maalia ja maaleista kahdeksan hän teki Mestareiden liigassa.

Salzburgista Håland siirtyi hiljattain Dortmundiin. Hän oli tiettävästi ainakin Manchester Unitedin kiikarissa, mutta jälleen Håland teki ratkaisun omaa kehittymistään silmällä pitäen. Sekä Salzburg että Dortmund ovat perinteisesti olleet ponnahdusalustoja pelaajille. Hålandin pelaajaura ei ole samanlaista ilotulittelua, mitä hänen maalimääränsä. Hän vaikuttaa tekevän tarkkaan harkittuja siirtoja ja toteuttavan systemaattisesti hänen uralleen piirrettyä suurempaa suunnitelmaa. Erlingin isä toimii taustalla varmasti kullanarvoisena konsulttina.

Peliälykäs maalintekokone

Håland ei ole yhden tempun ihme, vaan hän pystyy tekemään maaleja niin molemmilla jaloillaan kuin päällään. Fyysisyytensä ansiosta Håland on vaarallinen niin nopeasti virtaavassa pelissä kuin staattisemmassa hyökkäystilanteessa. Håland on 194cm pitkä, mutta pituudestaan huolimatta, hän ei ole varsinainen target-pelaaja, vaan hän omimmillaan saadessaan pallon puolustuksen selustaan.

Håland laukoo suurimmaksi osaksi rangaistusalueen sisältä eli korkean maaliodottaman paikoista. Samaan aikaan hänellä ei ole erityisen paljoa kosketuksia rangaistusalueen sisällä eli Håland on vastustajan boksissa poikkeuksellisen tehokas.

Jos katsoo Hålandin maalit kuluvalta kaudelta, niin on helppo huomata, ettei niissä ole kovin selkeää kaavaa. Silmiin pistää kuitenkin se, miten painava vasemman jalan kuti hänellä on, ja se, miten Hålandilla on kyky löytää boksista riittävät sentit, jotta hän saa maalintekoyrityksensä läpi. Hänellä on selkeä käsitys siitä, missä maali ja maalivahti kulloinkin ovat, ja siksi maalinteko näyttää olevan hänelle helppoa. Rautalankaversiona: Hålandilla on poikkeuksellinen kyky lukea peliä ja hakeutua oikeaan paikkaan. Håland on nopea ja hänen maalitekopakista löytyy monipuolinen kokoelma jokaiseen tilanteeseen sopivia ratkaisuja.

Norjan maajoukkueelle on helppo povata kissanpäiviä

Norjan maajoukkueelle on helppo povata hyviä aikoja, sillä maalintekokoneen lisäksi turskamaanviheriöiltä, on myös kasvamassa toinen poikkeusyksilö, Martin Ødegaard, joka tulee huolehtimaan, että tarjoilu Hålandille pelaa.  

Viinikuvaus: huolellisesti kypsyvää tulevaisuuden norski -samppanjaa.