Arsenalin ja Manchester Unitedin matsissa on erikoista keveyttä. Unai Emeryn ravatessa harmaassa puvussaan Pariisin parrasvalot ovat himmenneet ja pohjois-Lontoossa revitellään vain punaisen kravaatin verran. Projektin astia on täyttymässä juuri riittävään merkkiviivaan asti ja kevätauringon valuttaessa valoaan viheriöille mitään kovin uutta tai mullistavaa ei varjoista ole paljastumassa. Arsenal laahustaa wengermäisin vedoin riittävän kaukana kärjestä ja riittävän kaukana ylemmän keskikastin wolveseista, evertoneista ja westhameista.
Ole Gunnar Solskjærin Manchester United viettää pitkää kuherruskuukautta. Se pomppi tasohyppelyn tasoja eteenpäin niin taidolla kuin tuurillakin. Hiljattain se vastoin odotuksia keräsi kokoelmiisa harvinaisen erikoismerkin: buffonin kyyneleen. Pariisin illassa oli silmänkääntötempun tuntua ja kaikkia todisteita ei vielä ole saatu talteen, mutta kerrotaan, että Eiffel -tornista olisi heijastettu taivaalle norjalaisen kalastaja-aluksen ruorissa hymyilevää arkkienkelin kuvaa.
Arsenalin ja Manchester Unitedin nahan venyttelyssä on aikana jälkeen Arsene Wengerin ja Alex Fergusonin ollut seesteisemmät ilmanalat. Piikittelyjen ja sähinän sijaan molemmat punaiset kissat ovat kiertäneet omaa puuroaan. Korttelin korkeimmilla katoilla maukuvat muut katit, joten prinsessasta ja puolesta valtakunnasta kepitellään toisaalla. Siksikin illan ottelulla on kuuma, mutta ei tulikuuma loppuodottama, vaikka pelin pinnoilla nakutellaankin paikkaa Mestareiden liigan taivaassa ja plussana pari prinssiäkin käväisee areenalla.
Sekä Arsenal ja Manchester United että niiden väliset kohtaamiset ovat uudisrakentamisen kohteena. Nähtäväksi jää nähdäänkö Emirates -stadionilla enemmän gladiaattori- vai bubble bobble -henkinen koitos. Kiinnostava kysymys myös on se, mitä tästä seuraa nyt ja tulevina ja tulevina ja tulevina kausina.
Viinikuvaus: sama nimi, mutta uusi etiketti ja uudistuva resepti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti