Retkellä Porissa: MuSa - PK-35

Laitan kyselyä kotijoukkueelle siitä, mikä on alin ikä sille, että otteluun tarvitsee ostaa liput. Vastaus on ”12”. Muistutan itseäni siitä, että tämä on Pori eikä asia vaadi sen kummempia lätinöitä. Hotellimme edestä laahustaa kaveri ilman kenkiä ennen kuin lähdemme Porin stadionille, mikä leimaa yllä olevan asian. Kirjoittajalla on yhden pelin verran aiempaa kokemusta MuSa:sta. Tuolloin porilaisten riveissä Veritaksella dominoi muuan Taiki Kagayama, joka sittemmin kalasteltiin Turun Interiin.

Porin stadionin parkkipaikoilla on tungosta ja lippuluukkujen eteen kertyy jonoa. MuSa on sementoinut paikkansa kaupungin ykkösjoukkueena ja se liikuttaa porukkaa.

Rumpu kolahtelee satunnaisesti. MuSa pyörittää peliä ympäri kenttää liikkuvan Naoki Maedan kautta. Boksissa kärkikohteena on Matias Koskinen. PK-35 pyrkii saamaan MuSan prässin alta pois päästyään palloa juonikkaan oloisille hyökkääjilleen Jonathan Muzingalle ja Ben Geraldille. Gerald irtoaakin puolittain läpi, kun peliä on pelattu seitsemän minuuttia, mutta kuti karkaa takatolpasta ohi.

Naoki Maeda taituroi laajalla säteellä

Kolmentoista minuutin jälkeen nähdään todella upea maali. Kulman jälkitilanteesta peliväline pyörii noin kolmeen-kolmeenviiteen. Matias Sallila on ensimmäisenä pallossa ja lataa niin, että ovet ja ikkunat tippuvat. Pallo kopsahtaa tolpan kautta maalin yläkulmaan ja homma on täyttä eurogoals -kamaa. Palloa haettaisiin luultavasti edelleen Porin lentokentän suunnalta, mikäli maaliverkot eivät olisi sen liitoa pysäyttäneet.

MuSa saa maalista hyvää henkeä peliinsä ja PK-35:llä on entisestään vaikeampaa saada palloa hyökkäykseen. Puolen tunnin pelin jälkeen nähdään kentällä jo sääriluiden kolinaa ja peli lämpenee. MuSan kovaäänisin katsomoraakkuja pääsee pyytämään tuomarilta keltaista korttia ja joitain niitä vierasjoukkueelle jaetaankin. Ensimmäinen nelivitonen päätetään kotijoukkueen johdossa.

Maalinedus ryminää

Puoliajalla minulle poksautetaan olutkarsinassa Rocking Bear Brewers Mu-Sa -olut, mistä tulee hyvä mieli ja kyllähän jokaisella itseään kunnioittavalla seuralla tulisi olla oma artesaanioluensa.

Mu-Sa -olut täältä

MuSa jatkaa toisella puoliajalla hyvällä otteella. Se vie sähäkästi kaksinkamppailuja ja juoksee tilan kentältä. Lisäksi MuSan pelaajat liikuttelevat näyttävästi palloa pienessäkin tilassa ja helposti voitaneen todeta MuSan pelaavan hyvää futista. PK-35:llä on vaikeampaa, mutta Muzinga, Gerald ja vaihdosta sisään tullut Charles Katashira muodostavat niin juonikkaan jazz -trion, että heiltä voi odottaa maalia. Ottelun voitto lipsahtaa MuSan näpeistä, koska se ei saa paikoistaan peliä lyötyä vartaaseen.

PK-35:n hyökkääjät olivat liukkaammasta päästä

Varsinaista peliaikaa on kymppi pelaamatta, kun Muzinga lähtee Toni Korkiakosken pitkän avauksen lennättämänä haastamaan MuSan pakkeja. Muzinga ajautuu melko laitaan, mutta ulosmittaa tilanteesta enemmän kuin mitkään odotusarvot antavat osviittaa ja uittaa pallon etukulmasta sisään. Klassinen ”kun et itse tee, niin kaveri kyllä tekee” saa yhden ilmentymänsä Porin stadionilla ja peli on tasan. Maalin jälkeen pelisuunnitelmat rutistetaan ruttuun ja viskataan peltiroskikseen. Hetki paahdetaan päästä päähän ja haetaan ottelulle voittajaa, mutta sellaista ei tähän iltaan kuitenkaan löydy.

Katsojia kellotettiin 961 kappaletta

Karhu jaetaan, vaikka kotijoukkue ja inan vajaa tuhannen verran sen kannattajista, saattaakin peliesityksen takia katsoa tulosta alta kulmain.

Viini: Rockin Bear Brewersiltä paikallista

*PK-35 ei ole vantaalainen joukkue, kuten blogissa virheellisesti mainittiin, vaan se nykyisellään tulee Helsingin Pihlajamäestä