Sivut

sunnuntai 20. syyskuuta 2020

Kuokkajaiset kotiinpaluujuhlissa: FC Inter-SJK

FC Inter palasi vihdoin pitkän ja tahmean vieraskiertueen jälkeen kotiinsa Veritakselle. Pinnapussi ei ole paljoakaan painoa ottanut ja siksikin kotiottelu SJK:ta vastaan herätti pelonsekaista hurmosta. Interin tähti-ikonin Filip Valenčičin paluu kentille ja avaukseen toi oman mausteensa otteluun.


SJK tuli voittamaan


Tunnelma ottelussa oli alusta alkaen hyvä, mutta SJK teki heti alussa selväksi, että se on tullut pilaamaan sinimustien kotiinpaluujuhlat. Nottajokiset ovat ensimmäisen puolen tunnin ajan selvästi parempi joukkue. Pääkatsomon nenien alla Emmanuel Ledesma ja Niko Markkula pari muulla kaverilla höystettynä siirtelevät palloa sellaisella ilolla ja tehokkuudella, että hetkittäin kateus pistelee sydäntä. 20 minuutin kohdalla kyseinen akseli saattaa Murilon helponnäköisesti maalipaikkaan. Murilon kaunis sisäkierteinen laukaus vitosen alueen kulmalta kaartuu yläkulmaan.


SJK:n oikeanlaidan syöttökombinaatiot olivat näyttävää katseltavaa


Maalin jälkeen SJK:n hyvä ote jatkuu. Denys Oliinyk pyöräyttää pian maalin jälkeen itsensä Interin puolustuksen edessä vapaaksi ja napauttaa pallon tolppaan. Interillä on vaikeuksia päästä SJK:n prässin alta hallitusti eteenpäin. Palloa annetaan väliin turhan helposti pois. SJK:n toinen maali roikkuu ilmassa.

Ensimmäisen puoliajan viimeisellä vartilla Inter pelaa hetken jalkapalloa. Valenčič, Aleksi Paanen – Connor Ruane -trio löytää hetkittäin hyvin toisensa ja pallo pysyy ahtaassakin tilassa sinimustilla. Valenčič pääsee vielä ensimmäisen puoliajan lopussa napauttamaan terävän puolivolleyn kulman jälkitilanteesta, mutta Jesse Ost saa näppinsä kudin eteen.

Toisella puoliajalla pallonhallinta siirtyy Interille. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sen hyökkäyspelissä jotain sellaista on rikki tai kesken, mikä aiemmin oli ehjää ja valmista. Pelinavaus vaiheessa Benjamin Källmanin rooli oikealla laidalla jää hieman mysteeriksi, vaikka Källman sieltä pariin otteeseen melko väkevästi eteenpäin puskeekin. Jos tässä haettiin Juventuksesta tuttua mario mandžukićmaista laitatargetin roolia, niin vaihdosta sisään tulleen Liliun kanssa roolitus toimii paremmin. Myös Taiki Kagayaman sisääntulo tuo odotettuja jalkoja ja juonikkuutta peliin. Minuutit tosin loppuvat jälleen kesken.


Inter sai toisella puoliajalla painetta SJK:n maalille, mutta tulostaululle asti se ei eskaloitunut


Kotijoukkueen kotitaika murtuu. SJK pysyy hyvin pelisuunnitelmassaan ja vaikka sen pelinrakentaminen ei puolustuksesta mitään leedsiä olekaan, vaan väliin surutta pitkää ja korkeaa, niin ansaitsee se voittonsa.  Lopussa sinimustat näyttävät sellaista sydäntä ja henkeä, että vaikka lopputulema on pettymys, niin kannattajana on helppo seisoa oman joukkueen takana. Interin pelissä on edelleen olemassa kaikki oikeat palaset, mutta niistä täytyy nyt uudestaan rakentaa eheä kuva.

Nimettömäksi jäänyttä divarimaailmassa kiertänyttä jalkapallofilosofia lainatakseni: "paska saa joskus olla, mutta sydäntä ei pidä puuttua koskaan"


Katse eteenpäin

Viinikuvaus: korkkivikainen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti