Kauhistelua ja kaunistelua

Alkuillasta käyntiin potkaistussa Itävalta-Unkari –ottelussa kuuluu mukavasti historian havinaa. Ottelua voi katsoa mittelönä vanhan kaksoismonarkian mestaruudesta. Tämän päivän vivahteen otteluun tuo vauhdilla Fifa-rankingissa kivunnut Itävalta, jota on povattu yhdeksi kisojen mustaksi hevosista. Unkari futismaana herättää suomalaisissa myös varmasti tunteita. Collegehousuisen veskarin värittämä Unkari on viime vuosina ollut Suomen maajoukkueelle riittämättömyyden peili. Ottelussa, joka sinänsä ei ole kisojen hypetetyin, on riittävästi mausteita katettavaksi ja katsottavaksi.

Sitten on ryhmä huligaaneja, jotka hyökkäävät katsomon osien yli toisen joukkueen kannattajien kimppuun. Sitä ennen on ehditty tehdä suunniteltuja ja harjoiteltuja iskuja pitkin Marseillen katuja. Tilanne on vaikuttanut välillä samalta kuin Lähi-Idässä: useat epämääräiset ryhmittymät taistelevat keskenään. Kukaan ei oikeastaan osaa sanoa enää, että miksi, mutta mitään järkeä siinä ei ole.

Jalkapallo on hyvässä ja pahassa maailman kuva. Kun maailmassa on väkivaltaa, korruptioita ja rasismia, on sitä myös jalkapallossa. Silti viimeaikaiset väkivaltaisuudet ovat menneet reilusti kirjoittajan ihon alle. Ehkä siksi, että hyökkäykset ovat raukkamaisia ja kohdistuvat pääsääntöisesti heikompaan osapuoleen. Omille verkkokalvoille on piirtynyt kuva isästä kantamassa nuorta paniikissa olevaa poikaa pois kahakoivien fanien keskeltä. Reilu puolitoistavuotiaan tyttären isänä on helppo kuvitella itsensä vastaavan kaltaiseen traumatisoivaan tilanteeseen kaikkea liikkuvaa hutkivien apinoiden keskelle. Väkisinkin tulee mieleen, että luolista Stade de Francelle ei olekaan niin pitkä matka kuin halutaan uskoa.

Jos ihmiset haluavat syystä tai toisesta harrastaa toistensa pahoinpitelyä, pitäisi sille sitten luoda puitteet. Ranskassa mahdollisimman kaukana jalkapallostadioneista olisi varmasti lääniä, jonne voitaisiin aidata areenoita, joilla niin haluavat voisivat mätkiä toisiaan turpaan. Se ken leikkiin ryhtyy leikin kestäköön. Pahoin pelkään, ettei Andrew Bachen suunnitelma ollut rähistä vastustajan faneille ja kolistella näiden kalloja rautaputkella. Ilman minkäänlaista objektiivista näkemystä, mistä Marseillen tantereella oikein oli lopulta kyse, toivon, että joko UEFA tai karma iskee takaisin: Venäjä ja Englanti saavat puolestani jäädä alkulohkoon.

Sitten on illan pääottelu Portugali-Islanti. Itse olen odottanut nimenomaan tätä kohtaamista ensimmäisen kierroksen otteluista kaikkein eniten. Cristiano Ronaldon johtamat lusitaanit kohtaavat jalkapalloihmeen nimeltä Islanti. Portugali, jonka köli on raapinut arvokisoissa viime vuosina pohjaa, on kovassa paikassa kaikkea jalkapallon painovoimaa uhmannutta Islantia vastaan. Jatkuuko Islannin ihme vai liittykö Portugali siihen ennakkosuosikkien kerhoon, joka kääntää pienet marginaalit edukseen ja lyö laidalta ennalta heikomman vastustajansa. Juuri tällaisista otteluista jalkapallon arvokisoissa on kyse ja juuri tällaisten otteluiden taika häivyttää taas hetkeksi rystysten ja rautaputkien pelkurimaisen kalinan.

Viinikuvaus: kuumaa, kylmää, jääkylmää ja tulikuumaa

Futista ja Viiniä myös Facebookissa: http://www.facebook.com/futistajaviinia/ ja Twitterissä: http://twitter.com/futistajaviinia