Sivut

keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Juventus FC-AC Milan: loppuun asti

Juna pyyhälsi vajaassa tunnissa Milanosta Torinoon. Junassa ei vielä näkynyt merkkejä illan futiskoitoksesta, jossa Serie A:ta viime vuodet suvereenisti hallinnut Juventus kohtaisi uutta nousua tekevän A.C Milanin. Teoriassa Juventus oli voiton päässä mestaruudesta, mikäli Napoli häviäisi seuraavana päivänä Genoalle ja A.C Milan kaipasi kipeästi lisäpisteitä sekä kamppailussa Mestareiden liiga -paikasta että pysyäkseen paikallisvihollisensa Inter Milanon kannoilla.

Matka Milanosta Torinoon taittui melko haipakkaa


Vanha rouva varmasti oli vilkuillut jo Mestareiden liigan suuntaan ja esimerkiksi Cristiano Ronaldoa ei kolhujen takia kokoonpanossa nähty. Yhden kauden kontekstissa motivaatioetu oli rossonerillä, mutta seuraperinteiden ja italialaisen jalkapallohistorian punnukset painoivat varmasti enemmän. Tänään pelattaisiin loppuun asti.

Alppien reunustaman Juventus tai Allianz -stadionin ympäristössä kaikki vaikutti olevan kohdillaan. Mustavalkoinen sydän, jonka päälle iso osa Torinosta on rakennettu, sykki pizza-, olut- ja paitakojujen rytmissä. Jalkapallon näkökulmasta Torinossa asiat olivat hyvin. Sen verran iloa ja menestystä oli vanhan rouvan voitonmaljoista läikkynyt kaupungin kaduille. Tapahtuma oli seesteisesti paikoillaan ja ihmiset valuivat kohti turvatarkastuksia.


Juventuksen ja A.C Milanin otteluun sai lippuja vielä peliviikolla virallisen ticketone.it:n kautta. Lippujen hinnat huitelivat 160-250 euron välillä. Sikäli ymmärtää että futismatsit ovat karkaamassa niiden ihmisten saavuttamattomiin, joiden kautta futiskulttuuri hengittää. Se tasapainoilee rahavirtojen optimoinnin ja kannattajakulttuurin välissä. Osin lippujen korkeiden hintojen, mutta myös Ronaldon puuttumisen takia peliin oli vielä futisturistina mahdollista päästä virallisia reittejä pitkin ja sopuhintaan, vaikka matkatoimistot kiljuivat Sold Outtia ja trokareiden sivuilla lipuista pyydettiin mieliluvituksellisia hintoja.

Mellakkapoliisit kerääntyvät kadunpätkän molemmille puolille ja siniset valot vilkkuivat, kun vierasjoukkueen faneja tuotiin sinivalkoisilla paikallisbusseilla matsiin. Kädet, huudot ja kansainvälisesti tunnetut käsimerkit kaivautuvat ulos bussin ikkunoista. Hetken kestänyt näytös palautti muistijälkiä siitä, että seurojen välinen vihanpito juoksi syvällä geeneissä ja historian saatossa seurauskollisuudesta on saattanut joutua maksamaan hengellään.

Poliisi turvaamassa vierasjoukkueen kannattajien saapumista

Italiaan pääsi helpommin kuin Allianz -stadionille. Turvatarkastuksia oli muutamia ja lippujen lisäksi syynättiin henkilöllisyystodistus. Omat paikat oli helppo löytää ja pian kuuluikin korvia vihlova vihellys, kun punamustat saapuivat stadionille lämmittelemään.

Milanin kannattajille oli varattu oma kakkupalan muotoinen karsina yhdestä stadionin kulmasta. Pirskeet olivat siellä jo pystyssä, kun stadionin muut sektorit täyttyivät kotijoukkueen kannattajista. Tunnelma kohosi kohti Alppien korkeuksia, kun kuuluttaja ja yleisö juhlivat Juventuksen kokoonpanoa perinteisellä etunimi (kuuluttaja) - sukunimi (yleisö) -mallilla. Juhlat saivat alkaa ja Storia Di Un Grande Amore liimasi kiinni mustavalkoisen jalkapalloidentiteetin. Kuuluttaja latelee vielä korostetun monotonisella ja pitkästyneellä äänellä vierasjoukkueen kokoonpanon.

Milan vie peliä ja Juventus vaikuttaa hieman uneliaalta. Se ei pääse oikein rakentamaan hyviä hyökkäyksiä ja maalintekopaikkoja. Ymmärrän että osaltani läksyt ovat tekemättä, koska iso osa stadionilla pauhaavista lauluista jää aukeamatta. Punamustien suunnatessa laulunsa oman joukkueensa sijasta Juventukseen reagoi muu stadioni voimakkaasti viheltäen. Tunnelma on hurmoksellinen.

Fino Alla Fine

Kryszof Piatek karkaa Tiemoue Bakayokon syötöstä ja sijoittaa pallon ohi vastaanryntäävän Wojciech Szczęsnyn. Milan siirtyy ansaittuun johtoon ja pirskeet alkavat vierasjoukkueen fanikatsomossa. Johto on täysin ansaittu ja hetkeä aiemmim Milanilta on evätty rangaistuspotku VAR:n perusteella. Milan on horjuttamassa tämänhetkistä italilaisen jalkapallon suurinta. Puoliaika pelastaa Juventuksen. Onko se kuitenkin jonkinlaisessa virransäästötilassa?

Stadionilla on helppo ymmärtää, miten rakkaus jalkapalloon siirtyy sukupolvelta toiselle. Vieresämme isä ja poika nousevat toisella puoliajalla pomppimaan Juventuksen kannattajalaulun tahtiin. Se on täysin luonnollista ja teeskentelemätöntä. Tapahtuman tunnelman imu on myös jotain sellaista, mitä jokaisen suomalaisen futisjunnun tulisi ainakin kerran kokea. Sen jättämä tunnejälki saattaisi varmasti läpi jäisten hiekkakenttien, puuduttavien harjoitusjaksojen ja niiden tunnekuohojen, joiden keskellä nuoret asettelevat elämänsä perustuksia varovasti paikoilleen.

Juventus ottaa pelin haltuunsa. Nuori poika vieressämme nauraa, kun jostain kaatui olut, jonka edessä oleva mies onnekaasti väistää. Hän ei edes huomaa pieniä farkuille leviäviä roiskeita, vaan tapittaa intensiivisesti kentälle.

Mateo Musacchio kaataa Paolo Dybalan. Michael Fabbri osoittaa määrätietoisesti rangaistuspilkkua ja väläyttää keltaista korttia. Dybala painaa pallon pilkulta maaliin ja ottelu on tasan.

Virransäästötilasta ei ole tietoakaan ja Juventus vyöryy Milanin maalille kerta toisensa jälkeen. Se on tarttunut momentumiinsa mestarin lailla ja vaikka minuutit napsahtelevat valotaululla eteenpäin ja Milan saa viriteltyä jotain hyökkäysten tapaista, niin lopulta se oli vain ajan kysymys: vaihdosta tullut Miralem Pjanic katkaisee Milanin puolustukselta lähtevän heikon syötön ja vapauttaa Juventuksen superlupauksen Moise Keanen, joka upottaa pallon takakulmaan. Fino alla Fine: Juventus voittaa.

Voiton raukaisemat kotijoukkueen kannattajat valuvat stadionilta kioskeille, autoihinsa ja täyteen ahdettuihin busseihin, joita tönöttää rivissä teiden varsilla. Ilta hämärtyy hiljalleen ja kävelemme Torinon holvimaisia katuja pitkin kohti rautatieasemaa. Junaan noustessa poliisit saartavat yhden henkilön: hän on nousemassa Milanoon vievään yöjunaan Juventuksen huivi kaulassa. Sitä ei turvallisuussyistä sallita, vaan huivi on piilotettava. Juna nytkähtää liikkelle jättäen taakseen poikkeuksellisesta futisdynastiasta nauttivan Torinon.

Viinikuvaus: futishurmosta vanhan rouvan tarjoilemana

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti