FC Inter-TPS: no drama necessary

Taivaan kappaleet ovat hyvässä asennossa. Pilvet ovat alhaalla ja ilta on mukavan lämmin. Koko viikon ajan on ollut sellainen fiilis, että Inter palauttaa kaupungin valtikan sinimustalle puolelle. Suonenvedot ovat loppuun nyitty ja nyt pelillinen laatu ratkaisee.

Ihan mutapainiksi peli ei pääse, vaikka vettä on ropissut pitkin päivää. Inter laittaa raskaan kelin kaluston hyökkäykseen. Taskuraketit saavat odottaa vuoroaan. Tifoja rullataan auki ja TPS:n kannattajakatsomossa rätisee. Ensimmäiset herjat lentävät, kun José Riveiro astelee Veritaksen nurmelle. Interin kannattajakatsomo vastaa.

Ilta oli pedattu FC Interille...

...vaikka mustavalkoisen pinnan alla myös kyti

Molemmat joukkueet aloittavat pelin varsin varovaisesti. Vaikuttaisi siltä, että Interin pelisuunnitelmassa on painotettu sitä, että alkuun ei anneta TPS:lle maalia. TPS saa ottelun alkupuolella kulmansa, mutta pallo pomppaa melkein pystysuoraan kohti tulostaulua. Pian tämän jälkeen liekehtivä Filip Valenčič riistä pallon Alim Moundilta. Valenčič höyryää tovin kohti TPS:n maalia ennen kuin pallo vapautuu Benjamin Källmanin viimeisteltäväksi. Källman kohteliaana nuorena miehenä kilauttaa pallon tolppaan, jotta vanhempi herrasmies Timo Furuholm pääsee pistämään maalitilastoaan koreammaksi.

Maalin jälkeen Inter käynnistelee vaihde vaihteelta hyökkäyspeliään. Tilaa löytyy sekä laidoilta että TPS:n puolustuslinjan edestä. Pelin panokset ovat jätetty määrittelemättömäksi, mutta TPS:n osalta ne saattavat olla karsintapaikan välttämisen kannalta välttämättömät. Siksi TPS:n flegmaattisuus kaksinkamppailuissa on yllättävää.

Vartti menee peliä, kun Sami Rähmönen muistuttaa Källmania edellisestä tempustaan ja talloo tämän jaloille. Tilannetta seuranneesta vaparista Connor Ruane lähettää komean sisäkierteisen TPS:n maalille. Arttu Hoskonen pongahtaa pientä pisamaista kaltevuutta tavoittelevassa kaaressa kaikkein korkeimmalla ja pudottaa pallon maaliin. Hoskonen vaihtaa kuulumiset Interin kannattajakatsomon kanssa ennen kuin palloa kiikutetaan keskipisteelle.

TPS:n pelissä ei mikään oikein muutu ja Inter jatkaa mustavalkoisen kakkosnelosen sahaamista. Derbyn lautapino tulee kasattua ensimmäisen puoliajan lisäajalla. Metsureina toimivat Aleksi Paananen ja edelleen kipinöitä kantapäistään roiskiva Valenčič. Källman painaa pölkyn pinoon tyylikkäällä chipillä, jonka alla Jere Koponen haroo kosteaa syysilmaa.

Toinen puoliaika menee hieman pelailuksi. Inter rakentaa muutaman paikan heti alkuun, mutta viimeistelyissä ei ole aivan samaa terävyyttä, mitä ensimmäisellä puoliajalla. TPS saa pelattua Interin toppareiden eteen matalia palloja ja selustassa siintää enimmäkseen kosteaa nurmea, mutta Interin puolustus jatkaa suvereeneja otteitaan ja vie karkkikaupan kaikki karkit. Selusta jää koskemattomaksi. TPS vaikuttaa lannistuneelta ja Inter varmistelee voittonsa. Ottelu ei kasva varsinaiseksi klassikoksi, mutta se sementoi Interin aseman Turun ykkösseurana sinimustana vuonna 2020.

Videolla kiitokset kahteen suuntaan!

Selvitettäväksi jää, että toteutuuko Interin kannattajakatsomon ”Ykkönen! Ykkönen! Täältä tulee tepsi” -ennustus.

Viinikuvaus: ylähyllyltä ja alahyllyltä

Matkalla: Ilves-FC Inter

Minibussissa pyörii urheiluruudun maalikimarat FC Interin ensimmäiseltä veikkausliiga -kaudelta.  Interin ja Ilveksen käheä-ääniset löytävät toisensa katsomoissa. Aurinko lämmittää hetken aikaa väljästi täyttynyttä Ratinan stadionia. Pelipöydällä on kolmen pinnan lisäksi näkymä ensi vuodeksi Eurooppaan.

Ratinalle sopi hyvin

Inter aloittaa väkevästi, mutta peli tasoittuu silmänräpäyksessä, kun Ilveksen Lauri Ala-Myllymäki hätyyttelee Interin maalia rangaistusalueen reunalta lähtevällä vaparilla. Henrik Moisander ottaa gamesaverin ja palloa kimmotetaan jopa maaliristikon kautta. Ilves saa tasaiseen tahtiin pahoista paikoista vapareita. Muutoin Ilveksen hyökkäyspeli pyörii Interin puolustuslinjan edessä. 

Interistä Filip Valenčič on aktiivinen vaikuttaa olevan pelipäällä. Aleksi Paanasen rooli linjojen välissä vaikuttaa myös sopivan pelin pirtaan. Inter pääsee ottelun alkupuoliskolla puskemaan hyvällä vauhdilla kohti Ilveksen puolustuslinjaa.

Rintamasuunta kohti Eurooppaa, vaikka hieman puskien

Peli menee puolen tunnin kohdalla melko sekavaksi. Kukkupalloihin vastataan kukkupalloilla. Sinimustien peli yskähtelee. Inter antaa palloa pykälän verran liian helposti pois ja siksi se jää tupsukorvien paineen alle. Interin keskuspuolustuksen tornit Juuso Hämäläinen, Rick Ketting ja Arttu Hoskonen isännöivät kuitenkin sekä ilma- että maatilaa, ja Moisanderin tehdessä tarpeelliset poiminnat, tauolle mennään maalittomassa.

Inter tulee vahvasti toiselle puoliajalle. Viitisen minuuttia ehditään hiekkaa pudotella tiimalasin pohjalle, kun Alvaro Mûniz paikantaa toppareiden väliin leikkaavan Valenčičin. Valenčič leikkaa ensin luoteeseen ja lähettää pallon sitten koiliseen, missä sijaitsee Ilveksen maalin takakulma. Sinimustat nappaavat johdon.

Ilves virittelee ihan kunnioitettavan kirin päälle, joskin tupsukorvat päätyvät melko usein lähettämään korkeita painipalloja Interin puolustuksen keskustaan, josta pallo järjestäen palautetaan lähettäjän suuntaan. Naatan Skyttää pyörähtelee laidallaan terävästi ja luo vaaran tuntua

Ilveksellä oli omat tonttinsa...

...mutta tehottomuus maalipaikoissa maksoi pinnat

Ilves ehtii pompauttamaan pallon kertaalleen ylärimaan ja suhauttamaan sen etukulmasta niukasti ohi ennen kuin aktiivisesta liekehtivään muuntautuva Valenčič ratkaisee ottelun. Vaihdosta kentälle kirmannut Timo Furuholm pyöräyttää itsensä väkevästi vaapaksi ja Valenčičin juna on taas oikeilla raiteilla Ilves -puolustuksen välissä. Liikeradat ja lopputulema ovat ensimmäisen maalin kaltaisia. Ilves jatkaa yritteliäänä, mutta pinnat matkaavat Turkuun.

Kiitos Inter!

Kotimatkalla FC Inter voittaa vielä TPS:n liigacupin finaalissa. Onkohan tässä mitään enteellistä torstain derbyä silmälläpitäen?

Viinikuvaus: tuliaisia mansesta

FC Inter-KuPS: torihengellä

Purppurainen taivas kehystää Veritas -stadionia. Maskihommia on ehditty jo treenaamaan maaotteluissa eli tilanne on sikäli hallussa. Olympiastadionilta on hyvä palata kotiin.

Legendat ensin

FC Inter on hyvällä jalalla liikenteessä. Otteluiden alut ovat olleet sinimustille viime aikoina sydäntä tykyttäviä, mutta vaatekaapit on nyt vaihdettu. Inter prässää tiukasti KuPS:n puolustusta, joka paiskoo pitkää pallo Arttu Hoskosen, Rick Kettingin ja Juuso Hämäläisen poimittavaksi. Interin liike KuPS:n linjan edessä on myös terävää ja vaikka heti alkuun ei mitään mahdottoman vaarallista aukeakaan, niin peli on lupauksia herättävää.

FC Inter oli heti pelin alusta asti muutaman askeleen edellä

Kannattajakatsomon laulu tunkeutuu alkuyskähdysten jälkeen maskien läpi.

Interin rynnistyksen jälkeen KuPS pääsee hetkeksi pelin päälle. Interin puolustus pelaa kuitenkin yhtä kauden parhaista peleistään, joten mitään mahdottoman vaarallista ei aukea sinimustienkaan päädyssä.

José Riveiron pelikirjassa on muutamia tuoreentaktisia elementtejä. Aleksi Paanasen piilokärkimäinen rooli ja Kevin Kouassivi-Benissanin ja Filip Valenčič paikanvaihdot vinkkaavat silmää. Sinimustan sydämen lisäksi pelisuunnitelmassa on myös juonikkuutta.

Reilu kahden kymmenen pelatun minuutin jälkeen Valenčičin, Paanasen Kouassivi-Benissanin -akselilla tapahtuu. Valenčič katkoo KuPS:n hyökkäyksen ja siirtää pallon nopeasti Paanaselle. Paananen jatkaa pallon yhdellä kosketuksella Kouassivi-Benissanille, joka puuskuttaa määrätietoisesti kohti KuPS:n maalia. Ensimmäinen kuti kolahtaa vielä keltapaitojen pakin jalkoihin, mutta seuraava painuu sellaisella tahdon voimalla maalin alakulmaan, että verkkokangas vain venyy. Habaa kannattajakatsomolle tarjoava Kouassivi-Benissanin joudutaan lähes kantamaan pois kannattajakatsomon edestä. Siihen ilmentyy se poikkeuksellinen henki, jolla kotijoukkue on lähtenyt sarjakärkeä kellistämään.

Kevin Kouassivi-Benissan toimittaa, mitä juliste pyytää

Muistiinpanot ensimmäiseltä puoliajalta loppuvat tähän eli ei muuta kuin vissyt ja salmiakkikaramellit mukaan toiselle puoliajalle.

Sinimustien pelissä oli hengen lisäksi hyvää juonikkuutta

Muistiinpanot jatkuvat taas siitä, kun Kouassivi-Benissan tikkaa laidaltaan läpi ja keskittää takatolpalle. Paikalle harppoo Connor Ruane, joka puskee yhden tikin verran eteenpäin ja taittaa pallon takayläkulmaan. Myös näyttävät oppikirjamaalit palaavat kertaheittämällä Veritakselle.

Kevin Kouassivi-Benissan ja Filip Valenčič löysivät hyvin toisensa

Maalin jälkeen KuPS nostaa riskitasojaan ja rynnii päälle. Tämä avaa Interille muutamia läheltä piti -tilanteita, mutta jotain jätetään tuleviinkin koitoksiin. Sen sijaan Lucas Rangel ei halua jättää asioita selvittämättä Juuso Hämäläisen kanssa. Tuomaristo missaa sivujuonen ja pikkukoiruuksien lisäksi Rangel pyytää Hämäläistä piirileikkiin vielä pelin päätyttyäkin, mutta Interin puolustustornit hoitavat vielä ylityötkin hyvällä sykkeellä.

Terveisiä torilta

Inter voittaa. Matka ensin kohti Tamperetta ja sitten Eurooppaa jatkuu.

Viinikuvaus: kuohuu niin ettei korkki pidä

Suomi-Irlanti: niin minäkin sinua

Parkkipaikan etsiminen menee hassutteluksi. Bulgaria pelin kokemuksella lähes varma jäähallin parkkipaikka on imenyt ruutunsa täyteen. Muutamia peruuttelee pois, kun kierrämme parkkipaikkaa, mutta onni ei suosi tänään turkulaista. Joku on haaskalla aina ennen meidän autoseuruettamme.

Matka Triplan parkkihallista käy reippain askelin. Peliä on pelattu noin 20minuuttia, kun pääsemme viimein kilauttamaan kännykkää lippukoneeseen. Maski menee kerralla oikein päin ja tie katsomaan käy bajamaja -pitstopin kautta. Tumman huumorin ystäviä ruokitaan vielä ”tympeää pitää maskia, kun on muutenkin kuumetta ja henkeä ahdistaa” -letkautuksella. Matka Helsingin sisällä on ollut pitkä. Autoseurue on terve.

Rive on onneksemme pantannut maaleja, jotta näemme ne. Paikat (ei omat) löytyy katsomosta helposti. Peli vaikuttaa molempiin suuntiin varovaiselta. Sekä huuhkajat että pojat vihreissä vetävät ryhmityksensä nopeasti pallon alle. Tempo ei päätä puistata, mutta pallo liikkuu näppärästi puolustuksen kautta linjojen väliin. Suomen joukkueessa on jonkinkin verran rotaatiota, mutta mikään ei suoraan selitä sitä, miksi Suomen kerroin on viimeisen vuorokauden sisällä noussut reippaanlaisesti. Jengi ei taida vieläkään tuntea Riveä.

Katsomossa raakkuu myös muutama pubisärmää ja jalkapallokulttuuria hohkava irkkuseurue. Viestin perillemeno varmistetaan muutaman kerran laskemalla ensin maski äänikaluston edestä. Tähän voisi esittää David Goldblattin esittämän ikiaikaisen kysymyksen: tuleeko maailmassa jalkapallo kuitenkin aina ensin?

Suomi piti vihernutut pois maalinteosta

Tunnelma stadionilla on hyvä. Voi vain kuvitella ja haaveilla koronan -jälkeisestä ajasta. Kenties A-liigan matsista täydellä Olympiastadionilla. Tuomari päättää puoliajan ja haaveilu katkeaa hetkeksi. Sadettimet napsahtavat päälle. Hämärtyvä ilta ja stadionin valot tekevät väreistä täyteläisiä.

-Mitä sä huudat siellä!

-Fuck you!

-Niin minäkin sinua!

Kannattaja löytävät toisensa. Hyvähenkinen keskustelu päättyy ja katseet kiinnittyvät kentälle. Kirjoittajan mielestä Suomen hyökkäykset eivät lähde tarpeeksi nopeasti ja juoksut eivät kohdistu Irlannin puolustuksen selustaan, missä näyttäisi olevan tilaa. Robert Talylorin pelirohkeus ja hanakat 1 vs. 1 haastot ovat parasta Suomea. Irlanti saa tunnin kohdalla hyvän otteen peliin jo kolautta pallon kertaalleen rimaan.

Valmiina voittamaan

Sitten Fredrik Jensen osoittaa jälleen sen, miksi eletään poikkeuksellisia ja etuoikeutettuja aikoja huuhkajien siipien suojassa. Tuomari jättää puhaltamatta Suomelle vaparin. Tätä seuranneesta tilanteesta Darren Randolph hölmöilee pallon Teemu Pukille. Pukki kaartaa vapaalle kaistalle ja kääntää pallon Fredrik Jensenille. Hetken neppailtuaan Jensen pomputtaa pallon maaliin. Myös onnettaret näyttävät siirtyneen Riven huuhkajien remmiin ja kaikkien Unkari yms-traumojen jälkeen se on vähintäänkin kohtuullista.

 

Maalijuhlat!

Kirjoittajan mielestä Suomen hyökkäykset eivät edelleenkään lähde tarpeeksi nopeasti ja juoksut eivät kohdistu Irlannin puolustuksen selustaan, missä näyttäisi olevan tilaa. Lisäksi viimeisissä ratkaisuissa on pykälän verran parantamisen varaa. Jätetään kuitenkin ihmeteot EM-kisoihin ja annetaan joukkueen kasvaa ja kasvaa.

Tunnelma stadionilla oli hyvä, ja mitä se vielä tulee olemaankaan!

Mitään hulluilta vuosilta tuttua loppuhetken paniikkia ei nähdä, vaikka pallonhallinta siirtyy Irlannille. Hämähäkkimies Lukas Hradecký poimii pari tuikitarpeellista ja yhden käänteentekevän. Suomi voittaa. Suomi aina vaan voittaa ja niin on hyvä.

Viinikuvaus: sauna, viini ja kirves

Suomi-Bulgaria: rutiinivoitolla lisäsivu historiankirjaan

Järjestysnainen huikkaa Olympiastadionin parkkipaikan edestä, että tänne ei saa pysäköidä ja kehottaa ajelemaan ja katselemaan ympärilleen. Jäähallin parkkipaikalla on tilaa. Kilautan kympin parkkimaksun ennen kuin digitaalisilta näytöiltä paistava ’pelkällä parkkikiekolla saa pysäköidä’ löytää tiensä verkkokalvoille. Ei se mitään. Pelipäivä on juhlapäivä.

Pitkähköt jonot kiertävät porteilta pitkälle katuvalojen valaisemia katuja. Jostain syystä meidän porttimme on jonoton. Maskit naamalle ja puhelin kolme kertaa lipunlukijaan. Portin toisella puolella hoksaan, että pojalla on minun varamaski naamallaan ja sen jälkeen minua hoksautetaan, että oma maskini on väärinpäin. Asia vaatii vielä harjoittelua. Kuuntelemme Maamme-laulun katsomon portaikosta ennen kuin asetumme Olympiastadionin lähes käyttämättömille penkeille. Peli voi alkaa.

Pohjoiskaarteesta lähtee klasikkochänttien ja kannustushuutojen kimara. Ajat ovat kummalliset ja maskin läpi hengittely vaatii totuttelua, mutta tunnelma on hyvä. Heti alussa käy selväksi, että kannatus ei tule olemaan vain pohjoiskaarteen rallattelua, vaan koko yleisö on tullut puhaltamaan tuulta huuhkajien siipien alle.

Huuhkajat pääsivät nauttimaan kotiyleisön tuesta

Bulgaria on alussa kevyemmällä jalalla liikkeellä. Sen teknistaitavat pelaajat siirtelevät palloa kohti pohjoiskaarretta ja Suomen päätyä. Riven huuhkajat ovat palanneet EM-karsinnoista tuttuun 4-4-2 -muodostelmaan, mutta ottaa hetken ennen kuin Suomen peli alkaa loksahdella kohdalleen. Sen hetken otettuaan Suomi pääsee heti hyville maalipaikoille. Sekä Robert Taylor että Teemu Pukki pääsevät hätyyttelemään Martin Lukovin maalia, mutta liito ei aivan vielä riitä.

Bulgaria oli pitkin peliä vaarallinen

Bulgaria pysyy hyvin ottelun koivessa kiinni ja Suomi on jopa onnekas siinä, että omissa ei soi. Huuhkajista Glen Kamara erottuu jälleen positiivisesti. Kamaran ohimoissa vaikuttaa tykyttävän jalkapallon oikeiden ratkaisujen täydellinen sähkökeskus, josta viesti kulkee saumattomasti lihassyihin. Ei muuta kuin kultaista palloa kainaloon.

Toisen puoliajan alkupuolella Joona Toivio lähettää pitkän pallon vasempaan laitaan. Jere Uronen laskee sen Olympiastadionin uusitulle nurmelle. Bulgarian prässi jää kauas Urosesta ja Uronen saa rauhassa asetella askelmerkkinsä kohdilleen. Keskitys kaartaa takatolpalle. Vuorostaan Joel Pohjanpalolla on tilaa ja aikaa. Pohjanpalo puskee pallon keskellä kärkkyvälle Pukille, joka Robert Taylorin sanoin ”syöttää” pallon Taylorille. Taylor kurottaa ulkoteränsä pallon alle ja tökkää Suomen johtoon.

Robert Taylor tökkää kipeästi vierasjoukkuetta

Pukin ja Pohjanpalon duetolta on jatkossa lupa odottaa vielä enemmänkin, mutta vaihdosta kentälle iskevä Fredrik Jensen roihuttaa Olympiasoihtua välittömästi. Jensen juoksee boksin reunalla tyhjään tilaan, jonne Uronen viskaa rajaheittonsa. Jensen ottaa pienen vaihtoaskeleen ja saattaa jalkansa vapaaksi. Ritsa räpsähtää kuin tyhjästä alakulmaan ja Suomi siirtyy 2-0 -johtoon.

Kultuuritekoja

Otteluun kulminoituu omalla tavallaan jälleen se kulttuurin muutos ja voittamisen kulttuuri, joka huuhkajien höyhenpeitettä koristaa. Suomi ei pelaa erityisen hyvin, mutta se on riittävän tehokas ja riittävän hyvä kammetakseen historiallisen voiton Bulgariasta. Bulgarian viime hetken pyristelyt kylmäävät kyllä sydänalaa, mutta pääkaupungin maskimeren täplittämässä pimenevässä illassa huuhkajat paistattelevat sillä podiumilla, jonne sen soisi sukupolvesta toiseen jäävän.

Videolla futisjuhlaa

Viinikuvaus: kulttuuritekoja

FC Inter 2 – SC Wolves: enemmän kuin karvan verran karvas

FC Inter Turku 2 johtaa matsia 1-0, kun kiipeämme Cup -pettymyksen perään kahvin ja pillimehun kanssa Kupittaa 5:sen katsomoon. Samassa katsomossa on kourallinen vierasjoukkueen mukana matkanneita ihmisiä. Kannattajissa on sellaista eletyn elämän tummentamaa auraa, mikä toisaalta sopii sarjajumboksi jääneiden Paraisten susien sävelmään.

Pelin henki oli selvä. Interin piti kuskata ensin palloa maaliin ja sitten keskiympyrään.

SC Wolves näyttää tulleen hyvällä jalalla otteluun eli mitään läpihuutojuttua ei kotijoukkueelle ole tarjolla. Erityisesti kapteeni Sampo Niinimaa pelaa väkevästi ja tämä antanee liimapintaa myös muun joukkueen painille.

Inter hallitsi peliä, mutta Wolves ei tullut antamaan mitään ilmaiseksi

Vartin pelin jälkeen Jasper Yrjas kääntää pallon keskellä vapaana askeltavalle Luka Leskiselle, joka pussittaa illan toisen ja Interin nousukarsintajuna vaikuttaa olevan aikataulussaan. Jossain näillä main palloliiton tulospalvelu sakkaa ja kuulumiset Sauvosta jäävät puhelinyhteyksien varaan. Peli aaltoilee ja molemmilla joukkueilla on omat tonttinsa. Wolves on olosuhteisiin nähden jopa yllättävän hyvä.

Veritaksen Cup -ottelusta vaeltaa myös isompi joukko sinimustien kannattajia ja tutut chäntit kaikuvat Kupittaalla. Elementit Interin nousukarsintaan porskuttamiselle vaikuttavat olevan kohdillaan. Siksi hassattu kahdella nollaa vastaan tilanne ei tässä kohtaa vielä tunnu kohtalokkaalta. Tauolle mennään Interin 2-0 johdossa.

Heti toisen puoliajan alkuun Anton Lindqvist tekee Interin kolmannen maalin ja käy heittämässä näyttävät tuuletukset Interin kannattajakatsomon edessä. Wolves jää enemmän puolustusasetelmiin eikä se luo samanlaista hyökkäysuhkaa kuin ensimmäisellä puoliajalla

Kannatus oli koko päivän hyvää, mutta futispäivä ei ollut sinimusta

Puhelimet piippaavat. Peimari johtaa myös kolmella maalilla eli loppuun asti on pelattava. Inter hukkaa toisen 2 vs 0 tilanteen. Draama alkaa nyt rakentumaan aivan eri tavalla. Interin hyökkäyspeli yskii ja Wolvesin puolustuslinjaa vahtivalla rajamiehellä riittää liputettavaa. Katsomosta huudellaan Interin vaihtokoppiin ensin 5-1 maalia ja pian perään 6-1 -maalia. Tilanne on siis tasan.

Paraisten susien askellusta

Kotiyleisö vetäytyy syvemmälle kauluksiensa sisään. Joko Euran ”kunnanjohtaja” on päättänyt langettaa kirouksensa turkulaisen jalkapallon päälle tai sitten Euran pelimiehet ovat jääneet peltotöihin. Peimari pistää ringettelukemat taululle ja tekee jo seitsemännen maalin. Yleisöstä huikataan myös vääräksi huhuksi paljastuva kahdeksas maali. Inter pääsee hyvillä keskikentän avauksilla susilauman laitoihin linjojen taakse, mutta laadukkaita maalipaikkoja ei näistä kehkeydy.

Inter haki loppuun asti lisämaaleja.

Puoli minuuttia on peliä jäljellä, kun koti- ja vierasjoukkueen valmentajat sanailevat hyvässä hengessä. Linjatuomarikin kuittaa keskustelun väliin, että ”se on tepsi -fani” ennen kuin saa viimeisen täyslaidallisen niskaansa siitä, ettei tuomaristo anna enempää lisäaikaa. Jäähtyvässä illassa sinimustat vesivärit sekoittuvat toisiinsa ja maalaavat illan harmaaksi. Toki täytyy olla kiitollinen siitä, että Turussa ollaan näissä kauden huipentavissa matseissa mukana.

Peimari United jatkaa yhden maalin erolla jatkokarsintaan. Tutun kanssa vaihdetaan vielä matsin jälkeen sananen siitä, että täytyy varmaan siirtyä siihen futisseuraajien ryhmään, joka katsoo vain Valioliiga- ja Mestareiden liiga ja lopettaa täällä kentän laidoilla paleleminen. Mutta ei. Emme me näin tee, vaikka Leedsin matsi on illassa ainoa, joka ei lipsahda futispettymyksen puolelle.

Viinikuvaus: juhlat siirretty. Palautetaan tuotteet toimitusehtojen mukaisesti takaisin myyjälle.

Panoksena eurokesä: FC Inter-HJK

Astelemme pojan kanssa Veritaksen rappusia parkkipaikan suuntaan. Lähden vaistomaisesti väistämään takaa astelevaa naista. Nainen huikkaa jotain suuntaamme. En saa heti selvää. Hän toistaa sanojaan.

-Sitä minä vain, että siinä on hieno mies. Täysi kymppi.

Nainen itkee. Sanat ovat suunnattu pojalle, joka Interin pelipaidassa ja reppu selässä loikkii rappuselta seuraavalle

Veritaksella on pientä palloliittotwistiä. Vaihtopenkit on tuotu pääkatsomon eteen. Turvatarkastuspisteet on tavallista tiiviimmin miehitettyjä ja kuulemma tupakalle ei meinaa päästä. Päivä on lämmin ja lohko lohkolta kannattajat alkavat täplittämään Veritaksen katsomoita.

Cup-huumaa I

Cup-huumaa II

Aurinko paistaa lämpimästi suoraan otsaan ja tunnelma Veritaksella on hyvä. Tunnelma Veritaksella on koko vuoden ajan ollut hyvä. Liput liehuvat ja sininen savu pelmahtaa Interin kannattajakatsomosta. Soihtu syttyy. Myös klubipäädystä pölähtää sinistä. Palohälyttimet pärähtävät soimaan ja ne säestävät myös ottelun ensimmäisiä minuutteja.

Sininen Mayhem

Klubipääty

HJK lähtee alussa aktiivisesti prässäämään Interin pakkeja. Lasken kännykkäkameran syliini. Pelin imu on sen verran voimakas, että päätän vain nauttia siitä. Peliä on pelattu vain muutama minuutti, kun HJK saa kulman. Käytännössä Interin kaikki pelaajat ovat puolustamassa HJK:n erikoistilannetta, mutta Roope Riski pääsee silti luvattoman helposti hiipimään etutolpalle ja kääntämään pallon maaliin. HJK nappaa johdon.

Pelin ilme muuttuu nopeasti maalin jälkeen. ”Hyökkää HJK” -banneri on kääritty rullalle. Sinivalkoiset vetäytyvät puolustamaan syvältä ja iskemään vastaan, ja jos HJK tekee näin, niin tämä tulee Veritaksella olemaan koko loppukauden kuva. Sinimustasta pöytäpuhelimesta kannattaisikin nyt pyörittää, vaikka Jill Ellisin numeron. Leidi on aikoinaan vienyt maailmanmestaruuteen huipentuneena projektina läpi pelitavan muutoksen, jonka tavoite oli matalan blokin murtava pelitapa.

HJK:n vastaiskut vaikuttavat vaarallisilta. Vähin kosketuksin etenevät syöttökombinaatiot ovat tehokkaita ja vaikuttavat suunnitelluilta. Sinivalkoiset vaihtelevat myös jaksoittain prässinsä tasoa. Joko tiettyjen signaalien tai sovittujen pelijaksojen triggeröimänä se nostaa jälleen prässiään ja horjuttaa täten Interin pelin rytmiä. Interin hyökkäyspelaaminen ei tunnu etenevät tarpeeksi nopeasti ja vastaiskuaihiot hyytyvät helposti taaksepäin pelaamiseen, jolloin HJK:lla on aikaa valuttaa muotonsa pallon alle. Interillä on pelaajia HJK:n linjojen välissä, mutta liike ja selkeät murtautumismallit eivät tule selkäytimistä.

Ylläkirjoitettuun peilaten HJK menee ansaitussa johdossa tauolle.

Toista puoliaikaa kellotetaan vajaa kymppi, kun HJK iskee vastaan. Riku Riski riplaa itsensä oikealta laidalta eteenpäin. Riskiltä ei saada palloa eikä häntä saada myöskään kopattua nurin. Niinpä Riski leikkaa keskelle ja siirtää pallovastuun Rasmus Schüllerille. Atomu Tanaka on hiipinyt vapaaksi Schüllerin selän taakse. Hyökkäys hiukan hidastuu ja hetken näyttää, että vaaramomentti kuivuu kasaan. Tanaka ajaa kuitenkin määrätietoisesti kohti Interin maalia ja laukoo terävästi. Henrik Moisanderin torjunnasta pallo pomppaa juuri sille sektorille, jossa Roope Riski on ja palloa kaivetaan Interin maalista.

Stadilaisten skumpat nostetaan kylmään ja Interillä näyttää tuska puskevan puseroon.

José Riveiro ottaa triplavaihdon. Kentälle tulleista Elias Mastokangas on totutun hyvä. Kentälle jääneistä Filip Valenčič väläyttää pariin kertaan. Inter painaa hyvällä sydämellä pelin loppuun asti ja sillä on kavennusmaaliin aihioita, mutta sekä ajoitukset ovat sen tarvittavan kymmenyksen pielessä että aivan viimeisistä ratkaisuista puuttuu riittävä juonikkuus. Niinpä kultainen konfettisade ammutaan pelin päätteeksi stadilaisten niskaan.

HJK: Suomen Cupin mestarit mallia 2020

Viinikuvaus: sekä jäähtyvää että lämpiävää