Epätodentuntuiset tyhjät katsomot Italiassa eivät vielä
hälventäneet kaikkien aikojen futiskevään humua. Luottokortin syntilistalle oli
pääsiäiseksi laskettu kolme ottelupalloa Leedsin peleihin. Tarkoitus oli kotiuttaa
Valioliigapaikka joko Elland Roadilla tai Liberty Stadiumilla Walesilla. Hotellit ja matsiliput oli varattu myös Pietariin huuhkajien matseja varten ja oman
kausikortin lisäksi joululahjana oli annettu kaksi kausikorttia Turun Interin
kevään koitoksiin.
Sitten otteluita alettiin perua tai optimistisemmin siirtää.
Yksi kerrallaan. Lopulta kokonaisia ottelukierroksia jäädytettiin. Tästä oli
enää yhden pysäkin matka siihen, että sarjojen ovet lyötiin säppiin.
Silmänräpäyksessä jalkapallo meni kiinni. Tämä ei sinänsä jalkapalloa viihteenä
(vaikkakin intohimoisesti) kuluttavan ihmisen näkökulmasta ole suurikaan
tragedia. Hotelleista, lennoista ja matsilipuista näyttäisi järjestäen saavan rahat
takaisin tai niihin kiinnitetyt bitit voi hyöty- ja viihdekäyttää myöhemmin.
Nyt näyttää jopa siltä, että niihin investoidut rahat säilyttävät paljon
paremmin arvonsa kuin perinteisemmät sijoitukset, jotka ovat yhtä kauden
2017-2018 Beneventoa ja tuttavallisemmin joulukuusta. Tämän hetken tragediat pystyttävät
hirsimökkejään muualla. Se on hyvä pitää mielessä, kun tekee päivittäisiä
valintojaan ja valitsee sanojaan.
Beneventon menoa Serie A:ssa 2017-2017 kaudella |
Jalkapallo ei ole elämää suurempaa. Se on maailman kuva tässäkin
hetkessä. Stadionit humisevat tyhjyyttään. Lähipuiston takana olevalla
futiskentällä on ollut tavallista enemmän kuhinaa. Kuuliaisesti peliporukat
ovat hallitusten asettamien säädösten ja suositusten mukaisia. Perheet pelaavat
keskenään ja siitä tulee vähän kummallinen olo, kun pallo karkaa viereisen
porukan pelikentälle. Melko monen katseessa on tällä hetkellä ripaus koronaa.
Keittiöstään päivystyvän selvännäkijän kristallipallo näyttää juuri laiturilta
sumuun työnnettyä venettä. Merenkäynti on maltillista ja vastarannalle matkaa.
Australian A-liigan imu ei vielä tartu, joten lataan vieroitusoireisiin vanhan
futismanageri pelin. Saan pettymyksiin päättyneen kauden päätteeksi kenkää, koska
kyllästytän omistajat ruinaamalla toistuvasti lisää rahaa palkkakuluihin.
Aloitan seuraavana päivänä kauden uudelleen ja voitan tuplamestaruuden. Suljen
jälleen koneen ja päätän palaavani pelin ääreen, jos aivastusten ja yskähdysten
kirjaaminen taulukkolaskenta -ohjelmaan alkaa houkuttaa.
Lapset ottavat muuttuneet olosuhteet kuin aamupuuronsa.
Suunnittelen ostavani pojalle hänen ehdottoman suosikkipelaajansa Timo Furuholmin
pelipaidan syntymäpäivälahjaksi. En muista onko hänelle vielä kerrottu,
että varsinaiset syntymäpäivät on peruttu tai kansainvälistä futisskeneä
mukaillen toistaiseksi siirretty. Lahja tulee kuitenkin osumaan suoraan
häränsilmään. Katselen sohvalla ruutujen
äärellä pötköttelevää perhettäni. Tässäkin hetkessä olen raadollisen
etuoikeutettu. Se on hyvä pitää mielessä ja mieli nöyränä, kun karanteenikamman
piikit napsahtelevat poikki. Eletään aikoja, jolloin panokset siirretään
pelipöydän keskelle lupaa kysymättä. Niin on usein muutenkin,
mutta valaistus on nyt tavallista kirkkaampi. Toivon että tässä on yksi tämän kevään opetuksista.
Ja sitten joskus, kun suljettujen tilojen salvat ja stadioneiden
portit taas aukeavat, ja jos universumi niin suo, palaamme Veritakselle, Elland Roadille ja Pietariin
Ristisaarelle ja humallumme lajin kauneudesta koko jäljellä olevien T- ja B-solujemme voimalla.
Viinikuvaus: genomeja ja kapsideja
PS: jalkapalloa ja elämää juhlitaan vielä Beneventossakin