Sivut

sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Erling Braut Håland - WTF


Erling Braut Håland on tulikuuma piste eurooppalaisella futiskartalla. Red Bull Salzburgissa koko syksyn ja alkutalven maaleja latoneen norjalaisihmeen öljylautta pumppaa kultaa kiihtyvällä tahdilla. Håland siirtyi Salzburgista Borussia Dortmundin riveihin maltilliselta vaikuttavalta 20m€ summalla. Debyytissään norjalaisnuorukainen pääsi kentälle Dortmundin ollessa 3-1 tappiolla Augsburgille. Håland kiitti luottamuksesta ja pisti pinoon hattutempun verran maaleja. Dortmund tai pitäisikö todeta, että Håland, käänsi ottelun 3-5 -tulokseen. ”The manchild” jatkoi armotonta menoaan FC Kölniä vastaan: vaihdosta mukaan 65 minuutin kohdalla peliin mukaan tullut Håland ampui kaksi maalia ja Dortmund voitti lopulta 5-1.

Erling Braut Håland on yksi kuumimpia tulevaisuuden hyökkääjänimiä


Erlin Braut Håland on syntynyt Leedsissä. Hänen isänsä Alf-Inge Håland teki pitkän uran brittikentillä 1990-luvulla ja 2000 -luvun alussa. Isä Hålandin ura käytännössä päättyi Roy Keanin härskiin taklaukseen, joka oli kosto kaksikon aiemmasta vihanpidosta. Pojasta polvi paranee ja poika-Håland on ilmoittanut haluavansa voittaa Valioliigan Leedsin -väreissä.

Syntymäpaikastaan huolimatta Erlin Braut Håland vietti suurimman osan lapsuudestaan Brynessä Norjassa. Kotiseuduillaan hän pelasi ensimmäiset jalkapallovuotensa Bryne FK:n joukkueessa. Kova työ ja intohimoinen suhtautuminen jalkapalloon siivitti hänet debytoimaan Bryne FK:n edustusjoukkueessa jo 15 -vuotiaana. Brynestä Håland napattiin norjalaiseen pääsarjaseuraan Moldeen, jossa hän pääsi treenaamaan ja pelaamaan edustusjoukkueen kanssa.

Hålandia kosiskeltiin jo Moldesta Euroopan suurseuroihin, mutta hänen uraansa on rakennettu enemmän kehittymisen kuin rahan ehdoilla. Niinpä Molden jälkeen seuraksi valikoitui itävaltalainen FC Red Bull Salzburg. Salzburgissa Håland sai reilusti peliaikaa ja vastuuta. Lisäksi hän pääsi esittelemään taitojaan Mestareiden liigan ja Eurooppa liigan näyteikkunoissa. Salzburgissa Håland oli pitelemätön. Hän teki 27:ssa ottelussa 29 maalia ja maaleista kahdeksan hän teki Mestareiden liigassa.

Salzburgista Håland siirtyi hiljattain Dortmundiin. Hän oli tiettävästi ainakin Manchester Unitedin kiikarissa, mutta jälleen Håland teki ratkaisun omaa kehittymistään silmällä pitäen. Sekä Salzburg että Dortmund ovat perinteisesti olleet ponnahdusalustoja pelaajille. Hålandin pelaajaura ei ole samanlaista ilotulittelua, mitä hänen maalimääränsä. Hän vaikuttaa tekevän tarkkaan harkittuja siirtoja ja toteuttavan systemaattisesti hänen uralleen piirrettyä suurempaa suunnitelmaa. Erlingin isä toimii taustalla varmasti kullanarvoisena konsulttina.

Peliälykäs maalintekokone

Håland ei ole yhden tempun ihme, vaan hän pystyy tekemään maaleja niin molemmilla jaloillaan kuin päällään. Fyysisyytensä ansiosta Håland on vaarallinen niin nopeasti virtaavassa pelissä kuin staattisemmassa hyökkäystilanteessa. Håland on 194cm pitkä, mutta pituudestaan huolimatta, hän ei ole varsinainen target-pelaaja, vaan hän omimmillaan saadessaan pallon puolustuksen selustaan.

Håland laukoo suurimmaksi osaksi rangaistusalueen sisältä eli korkean maaliodottaman paikoista. Samaan aikaan hänellä ei ole erityisen paljoa kosketuksia rangaistusalueen sisällä eli Håland on vastustajan boksissa poikkeuksellisen tehokas.

Jos katsoo Hålandin maalit kuluvalta kaudelta, niin on helppo huomata, ettei niissä ole kovin selkeää kaavaa. Silmiin pistää kuitenkin se, miten painava vasemman jalan kuti hänellä on, ja se, miten Hålandilla on kyky löytää boksista riittävät sentit, jotta hän saa maalintekoyrityksensä läpi. Hänellä on selkeä käsitys siitä, missä maali ja maalivahti kulloinkin ovat, ja siksi maalinteko näyttää olevan hänelle helppoa. Rautalankaversiona: Hålandilla on poikkeuksellinen kyky lukea peliä ja hakeutua oikeaan paikkaan. Håland on nopea ja hänen maalitekopakista löytyy monipuolinen kokoelma jokaiseen tilanteeseen sopivia ratkaisuja.

Norjan maajoukkueelle on helppo povata kissanpäiviä

Norjan maajoukkueelle on helppo povata hyviä aikoja, sillä maalintekokoneen lisäksi turskamaanviheriöiltä, on myös kasvamassa toinen poikkeusyksilö, Martin Ødegaard, joka tulee huolehtimaan, että tarjoilu Hålandille pelaa.  

Viinikuvaus: huolellisesti kypsyvää tulevaisuuden norski -samppanjaa.

lauantai 25. tammikuuta 2020

FC Inter - Mariehamn IFK: starttailua sinimustalt puolelt jokkee


Turun sinimustalla puolella fiilispuolen mittari on sahannut sinikäyrää. Ensin huuhdottiin pois kirvelevä KuPS:n -mestaruuden varmistanut viime kauden päättänyt tappio. Hiljalleen osattiin iloita toisesta sijasta ja europelipaikasta. Sittemmin joukkueen rakentaminen tälle kaudelle on nostanut sykelukemia. Kovin selkeää näkymää ei siihen ollut ennen tämän päivän matsia ehtinyt muodostua, emitä Interiltä tällä kaudella voidaan odottaa tai toivoa.

LähiTapiola -areena valmistautumassa Suomen Cupiin

Alkuillan Suomen -cupin matsin jälkeen suurimmat huolet voidaan jo haudata. FC Inter oli selvästi Maarianhaminan IFK:ta valmiimpi joukkue, vaikka pelipaitojen numerointikin näytti olevan mallia maalarinteippi. LähiTapiola Areenalle oli kertynyt puitteisiin nähden mukavasti porukkaa ja kun puhutaan istumatilasta, niin matsi ei ollut kaukana loppuunmyydystä. Peliohjelmatkin pääsivät lipunmyynnistä loppumaan. Kenties tämä enteilee hyvää futisvuotta Turkuun.

Inter juoksutti kentälle viime kaudelta tutun 3-4-3 -muodostelman. Uusista pelaajista Matias Ojala oli mukana Interin hyökkäystriossa, Jesper Engström ja Kevin Kouassivi-Benissan viilettivät laidoilla, ja Rick Ketting oli muuraamassa puolustuksen keskustaa.

Näkymää viherverkkojen takaa

Ottelu ehtii vanheta 12:sta minuuttia, kun Engström pääse boksissa pyörivään palloon ja suuntaa kutinsa maalin takakulmaa kohti. Oskari Forsman saa venytettyä vielä näppinsä väliin, mutta torjunnasta pallo pomppaa özilmäisiä otteita saarelaisten fyysisen puolustuksen puristuksissa väläytelleelle Elias Mastokankaalle, joka painaan irtopallon maaliin. 

Ensimmäisellä puoliajalla Inter oli kokonaisuudessa niskan päällä. Erityisesti Matias Ojala erottui edukseen, joskin tämän huomattiin myös vierasjoukkueen puolelta, sillä Ojalaa rikottiin pelin edetessä toistuvasti. Kouassivi-Benissan pelasi laidallaan pirteästi ja sai vietyä peliä eteenpäin. Keskikentän ankkureiden Aleksi Paanasen ja Alvaro Munizin peli oli sähäkkää molempiin suuntiin. Lisäksi Kettingin roolitus oli mielenkiintoinen, sillä Interin hyökätessä, hän nousi tukemaan laitapelaamista lähelle vastustajan rangaistusaluetta. Interin maalit ensimmäisellä puoliajalla jäivät yhteen.

Toisella puoliajalla Inter vetäytyi ja pallonhallinta siirtyi saarelaisille. Erityisen vaarallisia tilanteita he eivät saaneet luotua. Albion Ademi loi välillä uhkaa, mutta seuraavakin maali napsahti sinimustille. Ottelun paras pelaaja Matias Ojala irtoaa vasemmalta laidalta. Katsomon ja pelikentän välisen verkon läpi tihrustettuna jään odottamaan syöttöä keskelle. Ojala kääntää kuitenkin ohjaimensa kohti vastustajan maalia ja tyylittelee pallon etukulmasta sisään. Peli ottaa vielä lopussa hieman lisää kierroksia ja yleisökin sähäköityy. Ojala tuupitaan rangaistuspotkun arvoisesti nurin. Alvaro Muniz puttaa kylmän viileästi pallon maalin vasempaan nurkkaan ja matsi on taputeltu.

José Riveiron tetriksen peruspalikat ovat löytäneet hyvin kohdilleen ja alkukauden joukkueenrakennus -paniikissa varmaan on unohdettu se, ettei Riveiro tulevaa kautta ole tyhjältä taululta aloittamassa. Syvyyttä joukkueeseen toki vielä sopii. Maarianhaminalaisilla mietittävää riittää enemmän. ”Mennään kävellen” kuuluu Ademin suusta valkopaitojen poistuessa kuplahallista. Se että menikö reitti pukukoppiin vai ihan satamaan asti, jäi vielä epäselväksi. Poistuessamme pakastuvasta illasta, IFK:n bussi oli vielä tyhjillään.

"Mennään kävellen"


Viinikuvaus: kypsyttelyä

sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Sheffield United: identiteetti- ja arvofutista

Sheffield Unitedin Callum Robinson kääntää pallon keskelle, Billy Sharp saa päänsä väliin ja jatkaa pallon taustalta nousevalle John Fleckille, joka lähettää vaikeasta asennosta puolivolleyn Arsenalin maalin takakulmaan. Sheffield United nousee 82 minuutin kohdalla tasoihin Arsenalia vastaan ja hillitsee Mikel Artetan uuden kevään saapumista ainakin vielä yhden matsin verran. Sheffield United on puolen välin krouvin yli ehtineen Valioliiga -kauden suurin yllättäjä. Terästeollisuuskaupungissa rauta on ollut kuuma jo kaksi kautta.




Sheffield United juhlimassa tasoitusmaalia Arsenalia vastaan

Sheffield Unitedin markkina-arvon on Valioliigan pienin. Sarjataulukossa se on kuudentena. Iskuetäisyydellä ovat Manchester United ja Wolverhampton. Peräpeileistä näkyvät Tottenham ja Arsenal. Terästeollisuuskaupungin terät (The Blades) painivat siis selvästi omaa sarjaansa raskaampien seurojen kanssa.


Sheffield United elää nousukautta

Joukkueen menestyminen henkilöityy pitkälti valmentaja Chris Wilderiin. Wilder tuli Sheffieldiin Bladesien ollessa alennustilassa. Englannin kakkosdivaria pelaava United oli edellisellä kaudella jäänyt yhdenneksitoista, joka oli sen heikoin sijoitus kolmeenkymmeneen vuoteen. Lisäksi seuran ja sen kannattajien välit olivat tulehduksissa, mikä näkyi alati laskevissa katsojamäärissä. Wilder itse on kiertäen Sheffieldin jätkiä, sillä hän on aikanaan pelannut hieman alle sata ottelu etelä-Yorkshireläisten riveissä. Huolimatta hyvinkin rajallisesta budjetista Wilder sai houkuteltua seuraan riittävät vahvistukset. Hän teki myös Sheffield ikonista Billy Sharpista kapteenin. Haastavan alun jälkeen Sheffield United nousi ykkösdivariin, välikausi championshipissä toi kymmenennen tilan ja viime kaudella Wilder nosti Bladesit valioliigaan.

Wilderin ja Sheffield Unitedin menestystekijät voidaan pilkkoa muutamaan osaan. Pelin perusta on yksinkertaisuudessaan se, että kentälle jätetään aina kaikki. Yleisö asettuu tällöin joukkueen taakse ja sekä yleisö että pelaajat nostavat toisiaan. Wilder on rakentanut joukkueelle hyvin kotikaupunkinsa näköisen identiteetin: valmentaja on etelä-Yorkishirestä, kapteeni on etelä-Yorkshirestä ja suurin osa pelaavasta kokoonpanosta on brittejä. Joukkueessa ei ole Rock-tähtiä tai diivoja, vaan pyyteettömästi joukkueen eteen töitä tekeviä duunareita. 

Wilder on hankkinut seuraan ison kourallisen pelaajia, jotka ovat päässeet maistamaan pääsarjatason jalkapalloa, mutta tippuneet sitten alemmille tasoille. Arsenalia vastaan avauskokoonpanossa tämän profiilin pelaajia oli John Fleck, Enda Stevens, Jack O’Connell, Chris Basham, Oliver Norwood, Callum Robinson ja John Egan eli suurin osa kokoonpanosta. Taustalla on varmasti taloudellisia seikkoja, mutta myös psykologista kulmaa. Wilder antaa pelaajille uuden ja kenties viimeisen mahdollisuuden pelata jalkapalloa huipputasolla. Pelaajienhankinta -mallissa on samankaltaisia elementtejä kuin aikanaan oli Jose Mourinhon Portossa, joka suoriutui ylivertaisesti pelaajamateriaaliinsa nähden.


Chris Wilder - he's one of our own

Taktisesti Wilder ui tuoreella tavalla bielsapalloa, jonka johdannaisia Manchester Cityn ja Liverpoolin korkean prässin, intensiteetin ja maaliodottaman pelit ovat,  vastaan.  Sheffield United on päästänyt sarjassa toiseksi vähiten ja tehnyt seitsemänneksi vähiten maaleja. Lisäksi Sheffield United on laukonut koko sarjan neljänneksi vähiten ja pitänyt palloa kolmanneksi vähiten. 


Sheffield United on laukonut sarjan neljänneksi vähiten


Sheffield Unitedin pelin ydin on puolustuspelaamisessa, mutta se ei tarkoita pelkästään oman maaliin eteen kilpparipuolustukseen vetäytymistä, vaan Wilderin puolustuspelaamisessa on reilusti pelinvaiheisiin soviteltuja malleja. Wilder peluuttaa joukkuettaan 3-5-2 -muodostelmalla. Joukkueen prässätessä korkealta osallistuvat molemmat hyökkääjät, toinen laituri ja keskikentän ylin mies prässiin. Samaan aikaan se saa kahdella keskikenttäpelaajalla tukittua keskustan niin tiiviksi, että tämä houkuttelee vastustajaa avaamaan pitkillä palloilla ja keskuspuolustuksen kolmikko on vahvoilla näissä palloissa. 




Sheffield Unitedin prässi alkaa korkealta ja siihen osallistuu hyökkääjien lisäksi laitapelaajat



Sheffield Unitedin prässätessä keskialueelta hakeutuu se 3-3-2-2 muodostelmaan. Sheffield United houkuttelee vastustajaa pelaamaan laitojen taskuihin ja tyypillisesti laitapuolustajalle. Laitapuolustajalta viedään aktiivisesti tila ja syöttösuunnat. Sheffield United pyrkii voittamaan pallon paineistetulta laitapakilta ja kääntämään tilanteen vastahyökkäykseksi.


Sheffield United ohjaa vastustajan pelinrakentelua laidan taskuihin, joissa se aktiivisesti hakee pallonriistoja


Puolustaessa oman maalin lähettyvillä Sheffield United vetäytyy matalaan 5-3-2 -blokkiin. Se tukkii keskustan ja houkuttelee vastustajaa laidoilta lähteviin aikaisiin keskityksiin, jotka sen keskuspuolustuksen tornit jälleen hoitavat


Sheffield United vetäytyy puolustuksessaan matalaan 5-3-2 muodostelmaan

Vastahyökkäyspelin lisäksi Wilder osallistuttaa toppareitaan hyökkäyspeliin. Sheffield Unitedin laitimmaiset keskuspuolustajat nousevat aktiivisesti laidalle tukemaan laitalinkkiä ja mahdollistavat heidän siirtymisensä keskemmälle. Nousevien toppareiden avulla United pystyy myös luomaan ylivoimatilanteita matalalta puolustavaa vastustajaa vastaan. Keskikentän pohjan tehtävä on suojata nousevilta toppareilta jäävää tilaa.


Arsenalia vastaan toppari Chris Basham osallistui oikealla laidalla aktiivisesti hyökkäyspeliin

Tämän kauden Valioliigaan nousijoista Sheffield United on pärjännyt ylivoimaisesti parhaiten. Wilderin Unitedin pelillinen ydin koostuu pitkälti samoista pelaajista, jotka olivat sitä nostamassa ensin Championshippiin ja sitten Valioliigaan. Norwich on valinnut pitkälti saman tien, mutta loukkaantumissuman nakertamana se on ajatunut vaikeuksiin. Aston Villa puolestaan on läikyttänyt hankintoihin melkein 150 miljoonaa puntaa, mutta tämäkään ei näytä takaavan taivaspaikkaa. Sheffield Unitedin etelä-Yorksihireläiseen identiteettiin, nöyrään ja työntäyteiseen mentaliteettiin nojaava Wilderin taktisten oivallusten värittämä lähetymistapa on nousijoista selvä ykkösravuri, jonka kintereille on jäänyt muutamia jalkapallomaailman todellisia jättiläisiäkin.

Viinkuvaus: oman maakunnan rypäleistä, perinteisellä respetillä paikallisen poppamiehen kypsyttämä liemi

lauantai 11. tammikuuta 2020

Hajatelmia Marcelo Bielsasta ja Leedsistä

Emirates -stadionilla nähtiin yksi brittifutisvuoden kertomuksellisimmista puoliajoista, kun Marcelo Bielsan Leeds painoi Arsenalin aivan purjeisiin. Mikel Arteta sai puoliajalla äyskäröityä kölinsä tyhjäksi ja lopulta tykkimiehiltä kastuivat vain jalat. Ottelun päätyttyä Arteta juhlii helpottuneena. Bielsa vastasi tähän lempeällä ja hieman ironisella hymyllä. Artetan ja Arsenalin lakanat pysyivät puhtaana, vaikka Bielsa toi maailman nähtäväksi menestysreseptin sekä futismaailman menneisyydestä, nykyhetkestä että tulevaisuudesta. Futishumun humalluttamana helposti unohtuu, että yksistään Arsenal hyökkääjän Alexandre Lacazetten markkina-arvo on osapuilleen sama kuin koko Leedsin pelaavaan kookonpanon.




Brittifutiksen terävin kärki pelaa bielsapalloa: pallonhallintaan perustuvaa korkean intensiteetin ja prässin jalkapalloa. Bielsa itse vie jalkapalloa kuitenkin koko ajan uusille tasoille ja uusiin konteksteihin. Esimerkkinä: futikseen ja huippu-urheiluun leimallisesti kuuluva ”voittoon hinnalla, millä hyvänsä”-mentaliteetti saa vastinparinsa Bielsan korkeamman moraalin pelifilosofiasta. Leeds on championshipissä yksi vähiten rikkoneista joukkueista, vaikka se on samaan aikaan yksi eniten taklanneista. Kokonaisuus ei toki ole näin mustavalkoinen, vaan harmaansävytteinen, mutta Bielsa on itse alleviivannut sitä, että uskoo pelaajien performoivan paremmin silloin, kun he uskovat tekevänsä oikein ja he pelaavat korkealla pelimoraalilla.

Kulttivalmentajan auraa kantava Bielsa elää itse vaatimattomasti paikallisen kaupan yläkerrassa jalkapallolle omistautuen. Samaan aikaan huippufutaajat ympäri maailmaan elävät kuin Rock -tähdet konsanaan. Tapa elää on persoonaan menevää, mutta vaikutusvaltaisena hahmona Bielsa tuo jalkapallossa hengen materian rinnalle. Leedsin osalta on nähty, että pelkät pitkät perinteet ja laaja kannattajakunta eivät takaa taivaspaikkaa. Leeds pelaa valmentajansa arvojen mukaista futista ja se on kenties merkittävin syy sille, että se keikkuu sarjatasonsa kärjessä ja pystyy haastamaan isompia seuroja luopumatta kuitenkaan omasta pelillisestä identiteetistä. Arsenal-Leeds -matsista tuli sellainen tuntu, että kentällä olevat joukkueet tulevat jotenkin eri maailmoista.

Huolimatta siitä, että jalkapallon suuriin kertomuksiin kuuluisi Leedsin paluu Valioliigaan ja nimenomaan kummisetä -Bielsan johtamana, ei Elland roadin taivas ole mitenkään pilvetön. Ennen alkukesää ilkeitä äitipuolia koputtelee länsi-Yorkshiressa ovia totuttuun tapaan.  Bielsan vahva ja jääräpäinenkin tapa toteuttaa omaa jalkapallofilosofiaansa on toistuvasti päättynyt siihen, että hänen joukkueiltaan loppuu kaasu ennen kauden loppua. 

Bielsalle töitä tekevät pelaajat kehittyvät usein harppauksittain, mutta samalla Bielsan tapa valmentaa on pelaajille sekä fyysisesti että psyykkisesti erittäin kuluttava. Tähän yhtälöön, kun lisätään 46:n ottelun championship -kausi ja poikkeuksellisen pientä pelaavaa kokoonpanoa pyörittävä Leeds, nousee kylmä hiki pintaan. Leedsin kahdesta pelaavasta kärjestä toinen palasi vuoden vaihteessa lainapestiltään Arsenaliin. Ykkösveskari Kiko Casillaa uhkaa pitkä pelikielto ja kesällä Tottenhamille myytiin Jack Clarke. Korvaajat puuttuvat vielä. Leeds on viritetty äärimmilleen niin pelillisesti kuin business -mielessä. Leedsin omistajaa ja liikemiestä Andrea Radrizzania on tiettävästi lähestytty seuran ostoaikeissa. Mikä kauppa olisikaan sen parempi kuin saada Leeds mahdollisimman edullisesti Valioliigaan ja sitten myydä pois? Pokeripöydässä pelataan kovaa peliä jalkapallomaailman sattumanvaraisuutta vastaan.

Leedsin kannattajien keskuudessa ollaan vahvasti sitä mieltä, että Englannin mestaruussarjan kabineteissa ei haluta Leedsin nousevan. Narratiiviin liittyy se, että tuomareiden päätöksissä ja peliohjelman suunnittelussa, Leedsille jää aina lyhyt tikku käteen.  Syyt tähän kumpuaisivat historiasta, seuran perinteistä ja mestaruussarjan taloudellisista intresseistä. Bielsa ristiriitaisia tuntemuksia herättävänä hahmona tuo myös oman lisänsä soppaan. Kuluvalta kaudelta käsiin on jäänyt kaksi Leedsiä vastaan selvästi väärin puhallettua rankkaria ja pari Leedsille puhaltamatta jäänyttä. Viime kauden Spygate -tapaus jätti myös omat varjonsa keskusteluun. Kuluva kausi kokonaisuudessaan tulee sitten jättämään asialle joko puoltavan tai vahvistavan todistuksensa.

Leeds pelaa nyt 100-vuotiskauttaan. Se on sarjan kärjessä ja sellaisen valmennuksen alaisena, jota on vaikea tai mahdoton lähiaikoina korvata. Silmut ovat jo kesken talven puhkeamaisillaan ja minkälainen kliimaksi se olisikaan, jos Bielsa pääsisi ensi kaudella saman shakkilaudan ääreen Josep Guardiolan, Jürgen Kloppin, Jose Mourinhon ja Carlos Ancelottin, ja monen muun kanssa? On helppo ennustaa, että mikäli Leeds ei nouse, lähtee Bielsa. Leedsiin tulee pitkä talvi ja kevääseen jää pelkät talventörröttäjät. Siksi kuluva kausi vaikuttaa niin kohtalonomaiselta.

Viinikuvaus: modernin viinin kypsyttämisen juuret, nykyhetki ja tulevaisuus.