Väärin voitettu -eräs finaalipäivän tarina

Portugalin kansallislaulu Pace Terreiro do Pacolla

Ilmoille lensi heitto: mennään lomalle siihen maahan, joka voittaa Kroatia-Portugali –ottelun. Loma läheni. Matkakohde oli edelleen päättämättä. Portugali voitti. Netti auki ja parin päivän lentojen vertailun jälkeen jollain tavalla siedettävän hintaiset yhden vaihdon lennot löytyivät Lissaboniin. Varattiin.

Portugali ei ollut tässä vaiheessa vielä finaalissa, sillä vastaan tuli vielä Wales. Kapteeninsa johdolla Portugali fadoili vastustamattomasti finaaliin. Lissabonissa torilla siis tavattaisiin. Ennen reissua vielä tutkiskelin, että mihin ihmiset kokoontuisivat katsomaan peliä. Googlen kuvahaulla napsahti lopulta kuva Terreiro do Pacolla finaalipaikkaa juhlivista Portugalin futisfaneista. Sinne siis.

Hotellimme oli Carcaveloksessa, joka olin noin kahdenkymmenen minuutin junamatkan päässä Lissabonista. Saavuimme sinne finaalipäivää edeltävänä yönä eli Lissabonin alueen koordinaatit olivat enemmän tai vähemmän hukassa.  Peli alkoi paikallista aikaa illalla kahdeksalta, joten lähdimme hieman neljän jälkeen junalla kohti Cais du Sodren asemaa. Junassa ja asemilla oli vielä suhteellisen rauhallista, vaikka Portugalin lippuihin ja huiveihin kääriytyneet ihmiset värittivät koko maisemaa.

Kävelimme asemalta Terreiro do Pacolle. Paikalla oli viiden aikaan jo muutamia satoja ihmisiä. DJ viritteli ison näytön edessä ottelua odottelevia futisfaneja tunnelmaan. Aukiota reunustavat terassit olivat tupaten täynnä ihmisiä. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta.

Lähdimme etsimään ruokapaikkaa, jossa voisimme lounastaa ennen ottelua. Ilman karttaa onnistuimme pujottelemaan pääkatujen ohi pienemmille kaduille, joista ei meinannut löytyä ruokapaikkaa ollenkaan. Lopulta yhden liukuoven alta tulvahti savua kadulle. Kebab -house. Olimme hortoilleet ainakin kolmevarttia ympäriinsä, joten aivan sama, sinne mennään. Sisällä vanha muslimimies, jonka hammasvarustosta puuttui vasen puoli kokonaan, otti meidät vastaan. Ravintolassa ei ollut muita asiakkaita tuolloin. Katselimme hetken tiskin yllä olevien annosten kuvia ja valitsimme pitakebabit. Juomapuoli olikin hieman haastavampi, sillä ravintolassa oli aidosti kuuma ja juomapulloja oli tiskin välissä kypsymässä.

Katsellessani epätoivoinen ilme kasvoillani juomia paikan myyjä veti ässän hihastaan. Hän tuli tiskin takaa pois ja pyysi minua mukaansa ravintolan takaosassa olevalle jääkaapille. Jääkaapissa oli valikoitu valikoima limuja ja olutta.
-Ottakaa tuolta mitä haluatte, viesti tuli perille portugalin, englannin ja elekielen välityksellä.
Mukaan tarttui iso Coca Cola-pullo ja pieni olut. Hetken näytti, ettei ruokaa ehkä olisikaan, sillä ravintolan työntekijä, tuntui vain katselevan kaihoisasti kadulle, jonne myös kebab-paikan savut tulvivat. Tosiasiassa odoteltiin vain lihan kypsymistä. Hetken päästä kuin sähköiskun saaneena vanha mies haki takahuoneesta lautaset, nosti niille pitaleivät ja kaapi lihat ja salaatit leipien sisään. Annokset olivat valmiit. Vanha mies näytti vielä chilipurkkia ja kysyi ”Spicy or not Spicy”. Hänen kasvoilleen puhkesi leveä hymy, kun pyysin ”Spicy for me and not Spicy for her”.

Pöytämme takana pyöri uudehkolta televisiolta, joka vaikutti olevan aivan eri vuosisadalta, mitä muu ravintola, finaaliottelun ennakko. Portugalin kielisestä lähetyksestä sain kiinni, että Pepe pelaisi. Se olisi Portugalille erityisen tärkeää. Ranska oli ollut hyökkäyspelissä vahva nimenomaan keskustassa. Nyt Portugalilla oli jotain, millä vastata siihen.

Kebabit syötyämme palasimme kadulle ja lähdimme kulkemaan kohti aukiota, jolla peli näytettäisiin. Ironista joskin myös odotettua, paluumatkalla vastaamme tuli useampia ravintoloita. Olimme vain onnistuneet kiertämään ne. Reittiä takaisin ei tarvinnut sen enempää pähkäillä, sillä katujen ihmisvirta oli selkeä. Ostin tyttärelle vielä Portugalin huivin aukiota lähellä olevasta kojusta. Hän heilutteli sitä innokkaana kärryjensä kyydissä ja ihastutti ohikulkijoita. Olimme valmiit illan koitokseen.

Aukiolla oli reilusti ihmisiä, kun palasimme. Ottelun alkuun oli vielä puolisen tuntia. Mukanamme oli hieman alle kahden vuoden ikäinen tyttäremme, joten tapahtuman luonne arvelutti. Turhaan. Ihmisillä oli satunnaisia oluttölkkejä mukana, mutta kukaan ei lähellämme örveltänyt tai käyttäytynyt aggressiivisesti. Vierellemme liukui hiljalleen myös Ranskan väreihin ja lippuihin sonnustautuneita kannattajia. Minkäänlaista edes orastavaa konfliktia emme kuitenkaan paikallisten ja ranskalaisten kannattajien kesken huomanneet. Tällaista jalkapallon, urheilun ja viihteen seuraaminen tulisikin olla. Sulassa sovussa. Yhdessä.

Ilta pimenee Lissabonissa

Peli alkoi Ranskan otteessa. Varpistellessani ja hakiessani hyvää näkymää screenille, tuntui, että oli vain ajan kysymys kun Portugalin päässä helähtäisi. Sitten tuli ottelun ensimmäinen todellinen käännekohta. Cristiano Ronaldo loukkaantuu. Palaa kentälle. Huolletaan. Palaa kentälle ja lopulta vaihdetaan pois. Itselle hiipi mieleen, että näinköhän tämä oli tässä. Portugalin kannattajat aukiolla eivät kuitenkaan olleet erityisen huolestuneita tilanteesta. He saattelivat toisen tähtipelaajansa Ricardo Quaresman raikuvin suosionosoituksin kentälle. Usko omaan joukkueeseen oli edelleen vankkumaton. Myöhemmin kun lomamme oli päättymässä, meitä kyydinnyt taksikuski kiteytti tilanteen: kun Ronaldo loukkaantui, olin varma, että nyt voittaisimme. Nyt he haluaisivat todella voittaa ottelun.

Portugali siirtynyt johtoon

Ronaldon loukkaantuminen tuntui sekoittavan nimenomaan Ranskan peliä. Oliko Ranska keskittynyt liikaa Ronaldoon ja nyt, kun pelaaja ei ollut kentällä, heidän pelisuunnitelma särkyi vai oliko kysymys siitä, että Ronaldon loukkaannuttua Portugalista tuli yhden miehen orkesterin sijaan joukkue: tasavahva ja samaan horisonttiin katsova. Portugalin voittaessa ottelun ilman kiistatonta supertähteään myös kaikki haihattelu vääränlaisesta turnauksesta, vääristä jatkoon menijöistä ja väärästä mestarista voitiin unohtaa. Kaikki olisi ansaittua.

Ilta pimeni. Maaleja ei tullut. Muutaman keskityksen leijaillessa Ranskan maalin edestä mietin, että tuossa olisi Ronaldon korkuinen paikka ollut. Heiluimme väkijoukossa parhaamme mukaan, jotta näköyhteys näytölle säilyisi. Tosiasiassa pelin tarkka seuraaminen oli lähes mahdotonta, mutta tunnelma imi vahvasti mukaansa. Sitten vaihdosta tullut Eder vääntää itsensä pallolisena irti Laurent Koscielnystä ja pamauttaa pallon rangaistusalueen ulkopuolelta vastustamattomasti maalin etukulmaan. Lissabon repeää. Ihmiset hyppivät, kiljuvat ja itkevät onnesta. Aukiolla kuuluu muutama pamahdus ja palopommeja syttyy useammassakin paikassa. Savu nousee aukion ylle. Nyt on Portugalin vuoro.

Peli on vielä kesken. Vaikuttaa että Portugalin ote hieman herpaantuu ja Ranska pääsee luomaan vaarallisia tilanteita liian helposti. Samainen taksikuski, joka veti linjan Ronaldon ja EM-kisojen voiton välillä sanoi, että tuntuu kuin koko maailma olisi meditoinut Portugalin puolesta tänä vuonna. Hän viittasi siihen, miten Portugali oli saman vuonna menestynyt myös nuorten (U21 ja U19) kisoissa. Ehkä ripaus sokeaa uskoa oli juuri se riittävä elementti, joka lopulta siivitti Portugalin historialliseen mestaruuteen.

Peli poikki. Bileet pystyyn. Histoiriallinen EM-mestaruus varmistunut.

Jatko-ottelun viimeisillä minuuteilla älypuhelimet nousevat ilmaan. Kaikki haluavat oman palansa historiallisesta hetkestä. Peli päättyy. Ilotulitteet rätisevät riemuitsevan ihmismassa yllä.

Viinikuvaus: Fadoa, Douroa ja Lissabonin yötä

Miksi Portugali ansaitsee finaali -paikan

Madridin seiskat ja Pepe tulevat olemaan tärkeitä elementtejä EM-finaalissa

Saksan ja Ranskan EM-välierässä nähtiin kisojen odottamaton käänne. Saksa hallitsi pelitapahtumia, välillä selkeästikin, mutta Ranska onnistui maalinteossa ja eteni finaaliin. Ranska teki Saksat. Riippumatta ottelutapahtumien kulusta se niisti voiton vastustajalta. Ranskan voitto tulee oleellisesti muuttamaan koko turnauksen pohjavirettä, joka tähän asti vaikutti olevan se, että Saksan marssii vääjäämättömästi mestaruuteen. Ei kuitenkaan tänä vuonna.

Keskustelua on käyty siitä, että turnauksen kovimmat pelit on nähty ja finaali läpsytellään pois. Saksa-Italia ja Ranska-Saksa – ottelut ovat olleet hienoja näytöksiä, mutta myöskään finaalia ei voida arvioida ennen kuin se on pelattu. Varmaa kuitenkin on, että kentälle tulee kaksi läpeensä virittynyttä ja mahdollisuutensa tunnistavaa joukkuetta. Sunnuntain päätteeksi nähdään sekä ainutlaatuista riemua että syvää maansurua. Uskon että ottelusta tulee kaikkine vivahteineen turnauksen paras.

Portugalin finaalipaikkaa eivät kaikki pidä ansaittuna. Tätä on perusteltu sillä, että Portugali pääsi jatkopeleihin ilman yhtäkään voittoa varsinaisella peliajalla ja jatkopelit se aloitti pudotuspelikaavion ns. helpommalta puolelta. Ihan näin yksioikoisesti asiat eivät kuitenkaan ole edenneet. Alla lyhyt kertaus siitä, miten Portugali on finaalin edennyt. Sen perusteella Portugali on pelillisesti finaalijoukkue.

14.6 Portugali-Islanti 1-1

Kisojen avausottelussa Portugali kohtasi Islannin. Islanti nousi lopulta yhdeksi kisojen sensaatioista. Portugali hallitsi suvereenisti ottelutapahtumia, mutta tuhlaili maalipaikkoja ja kiistatta epäonnekkaasti jäi tasapeliin. Laukaukset 27-4 Portugalille. Islanti tiputti myöhemmin muun muassa Englannin jatkosta.

18.6 Portugali-Itävalta 0-0

Itävaltaa ennakoitiin yhdeksi kisojen mustista hevosista. Se oli noussut kohisten Fifa – rankingissa. Portugalia vastaan sillä ei ollut oikein mitään jakoa. Portugalilla oli ylempi käsi koko ottelun ajan, mutta se ei vaan saanut palloa millään maaliin: muun muassa Cristiano Ronaldo epäonnistui rankkarissa. Ottelun jälkeen puhuttiin paljon Portugalin tehottomuudesta. Totta toinen puoli, mutta Portugali oli selvästi myös futisjumalien epäsuosiossa.

Laukaukset 23-3 Portugalille.

22.6 Unkari-Portugali 3-3

Portugali oli pakkoraossa Unkaria vastaan. Tappio olisi lähettänyt sen kotimatkalle. Portugali oli pelissä kolme kertaa tappiolla, mutta nousi kolmesti tasoihin. Se osoitti poikkeuksellista venymiskykyä tiukassa paikassa. Unkari teki komeita maaleja, mutta rehellisyyden nimissä on todettava, että Unkarin 1-2 ja 2-3 – maalien kimmokkeet olivat enemmän kuin suotuisia Unkarille. Viihdyttävyydessään peli oli yksi kisojen parhaita. Laukaukset Portugalille 19-10.

Alkulohkosta Portugali pääsi siis hieman nuhaisesti jatkoon, mutta tosiasiassa se oli ollut ottelutapahtumien puolesta parempi joukkue kaikissa kolmessa ottelussa. Peliesityksiin nähden kolme pistettä oli aika lailla minimi siitä, mitä Portugali olisi voinut saada. 9 pistettä ei missään nimessä olisi ollut vääryys.

Laukaukset Portugalille 19-10

25.6 Kroatia-Portugali 0-1 ja

Ensimmäisessä pudotuspelissä Portugali kohtasi erittäin vahvasti pelanneen Kroatian. Kroatialla oli kaikki eväät mennä kisoissa loppuun asti. Sillä oli kenties koko turnauksen paras keskikenttä ja se oli esiintynyt erittäin vakuuttavasti alkusarjassa: kruununa 2-1 voitto Espanjasta. Kroatia oli ottelussa hallitsevampi osapuoli, mutta Portugali sai jäädytettyä peliä siten, ettei Kroatia meinannut päästä ollenkaan maalipaikoille. Aivan lopussa peli aukesi muutamaksi minuutiksi. Kroatia hukkasi maalipaikkansa. Portugali ei. Tämä oli se pienen pieni marginaali, jolla Portugali jatkoi ja tiputti yhden turnauksen kovimmista joukkueista jatkosta. Portugali osoitti ottelussa myös taktista kypsyyttä ja muuntautumiskykyä. Jostain syystä tämä ottelu jäi hieman Italia-Espanja –pelin varjoon, vaikka se lähtökohtaisesti oli vähintäänkin yhtä kovatasoinen.

Laukaukset kohti maalia 0-2 Portugalille.  

30.6 Puola-Portugali 1-2 rp

Puolivälierissä Portugali pelasi Puolaa vastaan. Puola oli myös ollut erittäin vahva ja hyvin organisoitu joukkue koko turnauksen ajan. Sillä oli vyöllään tasapeli Saksaa vastaan ja Sveitsin päänahka ensimmäiseltä pudotuspelikierrokselta. Puola tarjosi shokkialun Portugalille, kun Robert Lewandowski teki avausosuman jo ottelun toisella minuutilla. Tämäkään ei horjuttanut ratkaisevasti Portugalia, vaan se kiri tasoihin ja vei ottelun lopulta rankkarikisan jälkeen. 

Laukaukset Portugalille 21-14.

6.7 Wales-Portugali 0-2

Wales oli pelannut satumaisen onnistuneet kisat. Se oli jo nyt pidemmällä, mitä suurin osa oli uskonut. Walesilla oli se etu ottelussa, että Portugalin kaksi viimeistä peliä olivat venyneet varsinaisen peliajan yli. Periaatteessa Walesin olisi pitänyt päästä tuoreimmilla jaloilla otteluun. Portugali oli kuitenkin kokonaisuudessaan pelitapahtumien parempi osapuoli, vei ansaitusti voiton ja finaalipaikan.  Portugali pelasi myös ilman parasta puolustajaansa Pepeä, mutta sen maali pysyi koskemattomana. 

Laukaukset Portugalille 17-9.

Todellisuudessa siis Portugali on ollut Kroatia – ottelua lukuun ottamatta selkeästi parempi joukkue kaikissa peleissä. Sen paremmuus ei ennen Wales-ottelua ole realisoitunut tuloksessa. Tietysti voidaan pyöritellä sitä, että maaliteko on jalkapallon ratkaisevin elementti. Jos sitä ei osaa, ei myöskään voita. Portugaliin hyökkääjinä ovat Ronaldo ja Nani. Molemmat ovat erittäin hyviä maalintekijöitä, joten pitkässä juoksussa odotusarvo maaleille on erittäin korkea. Nyt vaikutti siltä, että maalinteon palaset olisivat olleet löyhästi hollilla, mutta eivät aivan naksahtaneet kohdilleen. Lisäksi Portugalilla on ollut kourallinen epäonnea matkassa. Turnausmuotoisessa kilpailussa yksittäinen ottelu saattaa tiputtaa vahvimmankin joukkueen jatkosta. Portugali jatkaa, vaikka sillä on ollut vaikeuksia.

Portugali ei ole pelannut kuutta ottelua Kyprosta vastaan, vaan sillä on alkulohkosta asti ollut vastassaan erilaisia laadukkaita joukkueitta. Osa näistä joukkueista on kellistellyt perinteisiä suurmaita. Portugalia ei kukaan vielä ole voittanut. Kolhittuna ja parjattuna se pelaa sunnuntaina finaalissa. Ansaitusti.

Ranskan voitto Saksasta avasi mielestäni reitin mestaruuteen myös Portugalille. Saksa olisi saattanut olla sittenkin liikaa Portugalille. Ranskakin on ennakkosuosikki, mutta Portugalilla on omat mahdollisuutensa. Portugali on hyökkäyssuuntaan erittäin vahva laidoilla. Sekä Ronaldo että Nani ovat seurajoukkueissaan pelanneet paljon laitahyökkääjinä. Molemmat aloittavat finaalin todennäköisesti keskellä, mutta hakevat tilaa myös laidoilta. Lisäksi kalkkiviivoilla kipittää Joao Mariota, Andre Gomesia, Adrian Silvaa ja Renato Sanchesia. Kaikki ovat erittäin taitavia, nopeita ja vaarallisia pelaajia. Bacary Sagna ja Patrick Evra tulevat tarvitsemaan paljon tukea keskikentältä, jotta laidat eivät ala vuotamaan.

Yksi ratkaiseva elementti tulee olemaan se, onko Pepe pelikunnossa. Portugali selvisi vielä Walesista ilman puolustuksen johtotähteään, mutta Ranskaa vastaan taso nousee merkittävästi. Pepe niin hyvässä kuin pahassa on elintärkeä pelaaja ja johtaja Portugalille. Portugalin on onnistuttava täydellisesti Dimitri Payeta ja Antoine Griezmannia vastaan, mikäli mielivät mestariksi. Pepeä tarvitaan.

Viinikuvaus: pitkän prosessin vahvistama, mestaruuden kynnyksellä

Kuva: https://www.flickr.com/photos/dsanchez17/15704507704/in/photolist-qQtcHG-qAkqHk-qAijJn-pVKH1d-qAbQcy

Tyttären kanssa Veritaksella: Vaadimme veikkausliiga futista

Petros Karakoudis voisi kovalla kaksinkamppailupelaamisella olla yksi Interin suunnankääntäjistä

Pitkään hautumassa ollut ajatus veikkausliigakauden avauksesta sai lopulta nostetta alleen, kun kesälomat olivat sopivasta alkaneet ja EM-kisojen välipäivien vieroitusoireet uhkasivat. Nopealla vilauksella selvisi, ettei välttämättä mitään klassikkoa ollut tiedossa, kun pelillisessä suossa tarpova FC Inter kohtasi sarjataulukossa pykälää ylempänä majailevan VPS:n. Pelille oli kuitenkin helppo antaa mahdollisuus. Tytärkin oli vuoden taas vanhennut ja suunnilleen vuoden verran aikaa oli viimeisestä veikkausliigakokemuksesta.

Taktiikkana käytettiin viime vuonna hyväksi todettua: paikat penkkirivin päästä, josta on helppo tarvittaessa luikahtaa stadionin muihin tiloihin. Lisäksi evästä mukaan ja sormet ristiin. Automatkalla kyseltiin, että muistatko, kun viime vuonna käytiin peliä katsomassa. Tähän ei saatu vastausta, joten oletettavasti viime vuoden otteluista ei kovin syvää muistijälkeä ollut jäänyt.

Ensimmäinen pelin ulkopuolinen vastoinkäyminen tuli, kun mehukatti ilmaantui pelaajatunnelin eteen. Vaatimukseen siitä, että tuonne oli päästävä, ei voitu suostua. Tyttärelle yritettiin selittää, että mehukatti on nyt töissä. Selitys ei suoraan mennyt läpi, mutta rauhoitti tilannetta sen verran, että peli päästiin koko perheen voimin aloittamaan katsomosta. Muutama tahdikas taputus ja 'Inter, inter'-huudahdus alusti peliä.

Vähän oli FC Interin pelissä jäljellä siitä nopeasta ja iloisesta vastahyökkäyspelistä, mikä oli jäänyt viime kaudella päällimmäisenä mieleen. Hyökkäyspelissä ei ollut oikein selvää suuntaa ja viimeiset ratkaisut puolittaisissa tilanteissa olivat heikkoja. VPS jauhoi kärsivällisesti ja se oli vaarallisempi joukkue ensimmäisellä puoliajalla. Interin pelistä jäi hieman sellainen kuva, että 11:sta pelaajaa oli laitettua oikeille pelipaikoille ja kaikki tiesivät, miten sillä pelipaikalla tuli pelata, mutta yhteinen punainen lanka puuttui.

Yhtäkkiä huomaan, miten erikoinen irtopallo jää Interin maalin edustalle roikkumaan ja VPS:n Andre Clennon rouhaisee pallon maaliin. Peli on vasta alkutekijöissä, mutta Inter on sekä pelillisesti että tuloksellisesti pulassa. Maalin jälkeen VPS jatkoi pelin kärsivällistä jauhamista. Interillä oli edelleen vaikeaa saada pelistään kiinni.

Aivan ensimmäisen puoliajan lopussa vaikutti siltä, että Inter on saamassa hengen päälle. Se sai luotua painetta VPS:n puolustusalueelle. Philip Njokun puskua lähemmäs maalintekoa Inter ei kuitenkaan pääsee. Kenties hetkellisen hyvän otteen herpaannuttamana VPS pääse aivan puoliajan lopussa ylivoimahyökkäykseen, joka eskaloituu 3v1-tilanteeksi. Tilanteen pääteeksi omalta kenttäpuoliskolla palloa mukanaan kuljettanut Steven Morrisey tekee vaasalaisille toisen maalin. Interin puolustajat keskittyvät sinkoilemaan ja syöksyilemään mihin sattuun. Peliesityksiin nähden johto on ratkaisevan tuntuinen.

Tytär lähtee äidin kanssa hieman ennen puoliajan loppua etsimään mehukattia. Mehukatti löytyi ja puoliajan pallottelut ja peuhaamiset mehukatin kanssa ovat varmasti hänen päivän kohokohtansa. Isänä sydäntä salaa lämmittää myös se, että itselle omittua palloa ei niin vain luovuteta vanhemmille lapsille, vaan siitä pidetään kynsin hampain kiinni.

Toisella puoliajalla VPS vetäytyi omalla kenttäpuoliskolleen ja jäädytti peliä. Inter ei löytänyt avaimia puolustusmuurin purkamiseen ja vaarallisia tilanteita ei syntynyt. Lopulta tuomarin vihellys vapautti turkulaiset ja VPS vei ansaitusti tärkeät pisteen.

Interin esityksessä aika karulla tavalla kirkastui se, että on aivan mahdollista ettei ensi kaudella Turussa nähdä veikkausliigafutista. Pelkästään suomalaisen jalkapallon kannalta olisi tärkeää, että pääsarjafutista pelataan pääkaupunkiseudun lisäksi myös Tampereella ja Turussa. Isoilla talousalueilla myös juniorijalkapalloilijoiden määrä on verrattain suurta ja juniorit tarvitsevat ulkomaisten tähtien lisäksi myös kotimaisia esikuvia, joiden innoittaman jaksavat potkia palloa päivästä toiseen. Inter on nyt joukkuettaan suuremmassa vastuussa siitä, että sarjapaikka säilyy.

Materiaaliltaanhan Interin pitäisi olla reippaasti sarjataulukon ylemmässä kastissa ja jopa mitalitaistelussa. Pisteitä täytyy nyt saada keinolla millä hyvänsä. Tarvittaessa peliä on yksinkertaistettava. Olkoon se vaikka roikkumista omalla kenttäpuoliskolla ja pitkien pallojen pelaamista linjan taakse nopeille hyökkääjille. Lisäelementtejä on mahdollista tuoda mukaan, kunhan perussapluuna on edes auttavasti kunnossa. Joukkue kaipaa nyt tuoretta henkäystä. On punnittava tarkasti ottaako budjetin päälle enemmän se, että Inter putoaa divariin vai se, että otetaan riskillä joko pidempiaikainen uusi valmentaja tai edes projektivalmentaja, jonka ainoa tehtävä on säilyttää sarjapaikka. Vaihtoehtoisesti johtajuutta on löydyttävä joukkueen sisältä. Joka ikisen Veritaksella vierailevan joukkueen täytyy jatkaa matkaansa Turusta nilkat ja sääret hellinä. Tulkoon sitten satunnaisia punaisia kortteja tai yksittäisiä isoja tappioita. Veritas ei saa olla mukava aurinkoinen areena vastustajalle eikä Inter sellainen joukkue, jota vastaan on kiva pelata. Herätystä ja henkeä kaivataan. Kausi on puolessa välissä, joten rata on auki, mutta nykyisellä ilmeellä ruutulippu ei lopussa iloisesti heilu. Potentiaalia kyllä on.

Ehkä tyttären pelin lopussa esittämä 'pois, pois'-vaatimus oli tänään kohtuullinen.

Viinikuvaus: takkuaa ja kaipaa happea

Thorin krapula

Islannin tarunhohtoinen tarina päättyi eilen

Islannin ihmejuna jäi eilen tylysti Pariisin asemalle. Ennakkoon vahvempi Ranska ratkaisi pelin nopeasti. Peliä ruodittaessa on tietysti ymmärrettävä, että vastakkain olivat kaksi perinteiltään ja pelaajamääriltään aivan erilaista jalkapallomaata. Ranska on yksi maailman parhaista jalkapallomaista, millä tahansa mittareilla mitattuna ja Islanti enemmänkin uusi tulokas, jonka pelissä ja jalkapallokulttuurissa osaset ovat loksahtaneet nopeasti ja poikkeuksellisen lujaa kohdalleen. Katsoin itse Islannin molemmat karsintamatsit Hollantia vastaan, ja huolimatta siitä, että Hollanti on Ranskaa heikompi joukkue, jäi Ranska-Islanti – ottelusta sellainen kuva ettei Islanti ollut aivan parhaimmillaan. Mitä siis tapahtui?

Islannin valmentaja Lars Lagerback ehti ottelun jälkeen jo kommentoida, ettei ollut tyytyväinen Islannin mentaaliseen puoleen. Hän sanoi joukkueensa tehneen helppoja virheitä. Lagerback uskoi itse selvästi voittoon ja välieräpaikkaan. Olisiko kuitenkin niin, että voitto Englannista tuli liian varhaiseen vaiheeseen? Englanti-voittoa juhlittiin kuin mestaruutta, vaikka turnausta oli vielä jäljellä. Olisiko niin, että jonkinlainen hyvänolon tunne oli hiipinyt joidenkin pelaajien ihon alle ja he eivät olleet pelissä niin läsnä kuin sen taso olisi vaatinut? Ranska rankaisi surutta.

Peli sinänsä noudatti ihan odotettua kaavaa. Ranska hallitsi peliä. Islanti vetäytyi ja pyrki suoraviivaisiin vastahyökkäyksiin. Taktisena twistinä oli se, että Ranska pudotti välillä prässinsä puoleen kenttään ja antoi Islannin tulla rauhassa ylemmäs avaamaan peliä. Tällä Ranska sai estettyä Islannin nopeat hyökkäykset ja pidettyä välimatkat omalla kenttäpuoliskolla tiiviinä, jolloin teknisesti hieman taitamattomamman Islannin olisi vaikeampaa rakentaa peliä. Ideana tämä oli varmasti pätevä, mutta Islanti pääsi silti puolittaisiin maalipaikkoihin fyysisyytensä ja kaksinkamppailuvoimansa ansiosta. Pelin kulkua yleisesti katsoessa kyseessä oli siis edelleen kumman tahansa peli.

11 minuuttia pelattu, Ranska pitää pallo omalla kenttäpuoliskolla ja Islannilla on hyvin koko joukkue pallon alla. Blaise Matuidi pelaa pari helppoa syöttökombinaatiota lähellä olevien pelaajien kanssa, pääsee puolen kentän hujakoille, antaa pitkän vapauttavan syötön Olivier Giroudille, joka painaa pallon maalivahdin jalkojen välistä maaliin. Maali tulee kuin tyhjästä.

Tilanne ei lähtökohtaisesti ollut kovinkaan vaarallinen. Selkein virhe on se, että Kari Arnason päästää Giroudin hiipimään selkänsä taakse. Hän on myös muuta puolustuslinjaa hieman ylempänä eli paitsioansa pettää. Giroud on syötön lähtiessä muutaman ratkaisevan askeleen edellä ja karkaa läpiajoon. Pieleen menee myös se, että Islannin oikea puolustaja Birkir Saevarsson yrittää katkaista syöttöä, pallo leijailee hänen ylitseen ja samalla Saevarsson jää pelitilanteen ulkopuolelle. Giroud ei ole laukaisutilanteessa parhaassa mahdollisessa kulmassa. Islannin maalivahti tulee varovasti vastaan. Laukaus on hyvä ja painava, mutta painuu sisään oikeastaan ainoasta mahdollisesta paikasta eli Hannes Haldorssonin jalkojen välistä. Väkisinkin tulee mieleen, että olisiko Haldorsson voinut pelata tilanteen toisin eli tulla aktiivisemmin peittämään laukausta. Tilanteessa Islannin maalilla ei ole muita Ranskan pelaajia eli syöttö keskelle ei ollut vaihtoehto.

Nopea avausmaali ei ole mikään katastrofi, vaikka se asettaakin Islannin hankalaan tilanteeseen. Peli- ilme ei sinänsä muutu avausmaalin jälkeen miksikään. Seuraava tapahtuma onkin Ranskan toinen maali. Antoine Griezmann antaa sisäänpäin kiertävän kulmapotkun maalille, Paul Pogba pelaa vahvasti ja junttaa pallon maaliin. Jon Bödvarrson ei pelaa tilannetta tarpeeksi kovaa. Kyseessä on kuitenkin 190cm pitkä ja 85kg painava pelaaja, jolla pitäisi pääpalloja puolustettaessa olla ylempi käsi vastustajaan nähden. Ongelma ei ole niinkään siinä, että hän ei voita palloa, vaan siinä ettei hän kykene edes horjuttamaan Pogbaa ja Pogban pusku lähtee voimalla alaspäin.

Ranska on ollut viimeistelyssään kliininen ja Islanti on haavoitettu. Se on periaatteessa pelissä vielä mukana. Tässä vaiheessa maalintekotilanteet ovat suunnilleen tasan, mutta Islannin virheet ovat olleet painavia ja ne ovat maksaneet maaleja.

Mentäessä ensimmäisen puoliajan loppua kohden pelin kuva on sellainen, että Islannin olisi parasta vain päästä 0-2 – tilanteessa puoliajalle. Skenaario näyttääkin toteutuvan, kunnes Gylfi Sigurdsson menettää luvattoman helposti pallon keskikentällä. Ranska saa puolittaisen vastaiskun. Bacary Sagna pääsee keskittämään. Kaksi Islannin pelaajaa hyppää samaan palloon, joka leijailee Griezmannille. Hän siirtää pallon taakseen Dimitri Payet:lle, joka ottaa kosketuksen sivuun sille puolelle, missä kaksi Islannin pelaajaa on tavoitellut pääpalloa ja laukoo pallon maaliin. Islannilla on tilanteessa kahdeksan kenttä pelaajaa pallon alla. Lisäksi tilanne ei kehity erityisen nopeasti, mutta silti kukaan ei ehdi blokkaamaan laukausta, vaan puolustuslinjaa makaa paikallaan sen sijaan, että se aktiivisesti liikkuisi palloa kohden. Jälleen kahden (pallon menetys + kahden puolustajan pelaaminen samaan keskitykseen) täysin vältettävissä olevan virheen seurauksena pallo on maalissa.

Kyyti on tässä vaiheessa kylmää. Islanti kaipaa puoliaikaa enemmän kuin mitään muuta. Pari minuuttia edellisestä selkä vastustajan maaliin päin oleva Giroud jatkaa pallon taakse. Näennäisen vaarattomassa tilanteessa Islannin puolustuslinja pettää. Arnason ei ole aivan keskittynyt tilanteessa ja kompuroi, Griezmann pääsee hänen selkänsä taakse ja viimeistelee tyylikkäästi 0-4 – osuman. Islannin tarina alkaa olla viimeisiä virkkeitä vaille valmis. Keskittyminen on pettänyt ja Ranska on rokottanut virheistä. Ranska ei ole laittanut Islantia mitenkään erityisen ahtaalle tai paineistettuun tilaan. Vaikuttaa että ottelu on ratkennut psykologisella tasolla. Islanti ei ollut täysin valmis tähän otteluun.

Islanti saa toisen puoliajan alkuun vielä maalin. Aivan hetkellinen toivon kipinä herää siitä, että suurin ihme on vielä näkemättä. Giroud sammuttaa kuitenkin Reykjavikin valot puskemalla pelin 1-5 – lukemiin. Tilanteessa Haldorsson pelaa itsensä ulos tavoittelemalla keskityspalloa, jota ei lopulta ole lähelläkään saada. Viimeinenkin Ranskan maali on seurausta henkilökohtaisesta ja vältettävissä olevasta virheestä.

Islannin tarina on poikkeuksellinen ja inspiroiva. Se pelasti kuitenkin turnauksen huonoimman puoliajan väärä joukkuetta vastaan väärään paikkaan. Siitä Islannista, joka dominoi otteluita Hollantia vastaan karsinnoissa ei oikein ollut pilketäkään Ranska –ottelun ensimmäisellä puoliajalla. Sikäli sääli, mutta Islanti ilmiönä on kuitenkin yksi asia, joka näistä kisoista tulee jäämään eloon ja josta riittää kerrottavaa vielä tulevien vuosien ajan. Kreikat jäi kuitenkin tekemättä.

Viinikuvaus: tyylikästä valaanpyyntiä, mutta lopussa puoliajan verran hapanta turskaa.